Älä ruoski hevoistasi (1878)

Älä ruoski hevoistasi. Kirjoittanut F. F. Brummer

Herran lempi kun oil luonut

Maan, hän siunattuaan sen

Lahjain kanssa, joit oil suonut.

Uskoi haltuun ihmisen.

Hyödyksemme, huviksemme

Eläimetkin maan hän loi.

Meille omaks iloksemme

Vallan näiden yli soi.

Luojan kuva, luonnon herra,

Miten näytät valtasi?

Viatointa älä sorra:

Senhän kieltää tuntosi.

Voimakkaamman kuuliaisuus

Ruoskallako kostetaan?

Uskollisuus, avullisuus,

Piiskallako palkitaan?

Ihmisparka raivossasi

Julminta oot julmempi;

Arvoltasi hevoistasi

Monta vertaa halvempi.

Kuin se kärsii, kuin se huokaa

Oivalla ei aivosi.

Näännyksissä, vailla ruokaa,

Kieletön on orjasi.

Aika joutuva on, jolloin

Eläintenkin valitus

Vaikenee, vaan katso: silloin

Sua kohtaa rangaistus.

Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1878: Runoelmia. I. H. F. Helminen, Jyväskylä.