Äidin kuoltua

Äidin kuoltua. Kirjoittanut Emil Lindahl

Mierolainen mykkämielin

umpitietä tallaa,

korpi henkii vastahansa

syksyn hyistä hallaa.

Minne, pieni matkalainen,

johtaa jalkatiesi?

«Kauas, kauas maailmalle,

sammui kodin liesi.

Vuosi sitten surusaatto

kulki kirkkotarhaan,

silloin peitti hauta multa

maailmassa parhaan.

Silloin vaipui äiti armas

mustan mullan alle,

ilman hoivaa, huoltajaa

jäin yksin maailmalle.»

Mierolainen mykkämielin

umpitietä tallaa,

elo synkkä sieluhunsa

henkii hyistä hallaa.

Lähde: Lindahl, Emil 1919: Työ ja laulu. Suomen sos-dem. nuorisoliiton toimikunta, Helsinki.