Äidilleni.

Kirjoittanut Irene Mendelin


Mitäpä siitä jos nukkuisin,
Nukkuisin ainaiseksi?
Nukkuisi sydämmen murhekin,
Sais sydän tyveneksi –
Huolta ei tuntisi ollenkaan,
Olisi kylmä ja tyyni vaan.
Nukkua en toki tahtoiskaan,
Äitini itkis armas, –
Lapsi jos vietäisi Tuonelaan,
Äitini miel’ ois karmas.
Multa ei painaisi sydäntäin
Niin kuni murhe mun äitiäin.
Liian jo monta on Tuonelaan
Saattanut äitikulta,
Liiaksi hänen on onneaan
Riistänyt musta multa –
Lohtua, lohtua hälle vaan
Luoda jos voisin ma hiukankaan!


Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.