Vastaus kysymykseen: Minkä tähden maanviljelys-koulut maassamme eivät ole maanviljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on voinut odottaa, ja millä tavalla tämä seikka on parannettava?

Wastaus kysymykseen: ”Minätähden maawiljelyskoulut maassamme eiwät ole maawiljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on woinut odottaa, ja millä tawalla tämä seikka on parannettawa?". Kirjoittanut Kustaa Paturi

1.10.1864

(Lähetetty.)

Wastaus kysymykseen: ”Minätähden maawiljelyskoulut maassamme eiwät ole maawiljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on woinut odottaa, ja millä tawalla tämä seikka on parannettawa?" .

(Annettu Hämeenlinnassa 22 p. Syysk. 1864).

Waltion kustantamilla maawiljelyskouluilla tieten on ollut tarkoitus antaa opetusta yksityisille oppilaille, jotka antautuisiwat maawiljelyskeinoon, sekä yleistä esikuwaa maawiljelys-, karjan-, metsän- ja koko taloushoidon parannuksessa. Maawiljelyskoulut owat meillä uudet, joissa on ollut siwistyneempäin kansain tapain mukaan suuremmaksi osaksi uusi maataloushoidon ala eteen otettawa; onnistuminen ilma-alanki wuoksi on ollut hankala ja työläs, joten on waatinut aikaa, kokemusta ja uhria. Koulujen rinnalla on yksityiset maataloushoidonedistämistä harrastawaiset kilwoitelleet ja moniaat saaneet myös tuntea mitä uusi oppi maksaa. Aika ja kokemus on ehkä jo kumpaistakin, kouluja sekä yksityisiä, opettanut walitsemaan menestywämpää taloussuuntaa ja töiden toimitusta kuin ensi-alussa, ja käyttämään warowaisuutta erehdyksien wälttämiseksi; kuitenkin wielä paremman seassa näyttäiksen moniaat kohdat, joko yleisemmin eli waan joiltakuilta käymän matalalla astelmalla eli menemän onnistumatointa tietä, joista koen mainita eräitä silmiin pistämiä kohtia. Taloussuhta on pian umpimähkään eikä tieteellisesti määriin otettu, joten oikia maamiljelystaloussuunta on huonosti tullut walituksi; kaswijärjestys wiljelyswuoroihin on huonosti peräänajateltu, semmoisiakin kaswia on pantu wiljelyswuoroihin jotka maalaadun tai hallaisuuden suhteen ei menestykkän; maan raiwausta uuteen kaawaan on eteen otettu laajemmassa määrässä kuin työwoimat ja sontawarat myöntäwät; isoihin lohkoihin eli piiriojiin, ilman sala-ojita wanhoja sarka-ojallisia peltoja, on pantu semmoisiakin kohtia pinta-aseman eli maaperän suhteen jotka ei tiuhan wiljakaswia käytettäwässä wuorowiljelyksessä wesiwako-auralla saroittamalla menestykkään ilman sarko- eli salaojita, jos paikkapaikoin maalaadun ja pinta-aseman suhteen toimittaisikin wirkaansa niin on se mikä että tawallisesti maan satunnaisuuden mukaan on sowitettu piiri-ojain wäliä myötä-maata kowin pitkä matka, jonka wuoksi wesiwakoauralla saroittamalla alipää wesimystyy liiemmäksi; sala-ojia on tehty semmoisiinki asemoihin että wesisempinä ja jäätä kohottawina wuoden aikoina salaojia myöden tulee muualta wettä pellon maaperään, sensiaan kuin pitäisi wesi pois juokseman; maata ei ole piiri-ojallisissa (joko sala-ojitetussa tai ilman) pelloissa oikeen tasoitettu, jotta mesi pääsisi myötäwästi kulkemaan wesiwako-auralla saroitettuja wakoja myöden; maata tasattaissa on wanhat sarkaojat kyntämällä elomullalla tukittu, kuoppiinki on jätetty elomultaa alle, multurilla ajettu isoista piiri-ojista tullutta raakaa maata päälle, joten multa on jäänyt kyntö-wawonpohjaa alemmaksi ja siten kowissa sawipohja pelloissa tehty pohjaki epäpehmeäksi, paikoin warsin upakoksi, ja niinmuodoin ajanpitkään pilatuksi; auralla on kynnetty sywempään kuin multa-rikkaus ja santawarat raakaa maata woimittaa myöntämät — niin on saatu entisen ehkä ohuenki kuitenki jonkinmoisesti wiljaakaswattawan kyntömullan siaan suuremmaksi osaksi kalseata ja karkeata maaperää, jossa ei kaswit woi menestyä; wesiwako auraa ei ole siinä järjestyksessä eikä niin usein käytetty kuin tarwe olisi waatinut. Wasta mainittuja alhaisella kannalla olewia kohtia pitäisi koettaman täydellisempään kuntoon saattaa, ja harhauksia yksityisten sekä maawiljelyskoulujen wälttämän ja opettaman oppilaisia warowaisuudella töitä tekemään ja tekoa johdattamaan, jotta maawiljelys-talousparannukset ja uudet yritykset suunnettaisiin oikialle kannalle ja maan raiwaukset ja muut talouskohdat toimitettaisiin niin ettei liikoja kustannuksia, katowuosia ja pitkänaikaista maanpilausta tule parannusmuutoksesta seuraamaan.

Maawiljelyskouluissa sekä koko Suomenkieltä puhumilla maawiljeliöillä on kowin haittawa puutos ajanwaatimuksen mukaisesta maawiljelys-, karjan-, metsän- ja koko taloushoidon opetukseen kuuluwasta käsikirjasta. Josko maawiljelyskouluissa oppilaat saisiwatkin opettajilta ulottuwia neuwoja suullisella opetuksella, niin se kuitenkin ottaa aikaa pitemmältä kuin kirjasta lukemisen awulla, sekä suullisesti saadusta opista ajalla haihtuu muistosta pois suuri osa, joten on tarpeelle saada kirjasta kertoa opittujakin kohtia. Samote kuin eräissä tapauksissa yleiseen wirkamiehet ja tehdasteliat turwautuwat kirjoista silmäilemään ennen opittua tiedon uudistusta. Mitenkä sitte niiden maawiljelysparannusta harrastawain on hankalaa ja hitaasti edistymää, jotka eiwät suullisia kouluopetuksiakaan tule nauttimaan, ja kuin kemiaa, kaswitiedettä, eläintiedettä, konetiedettä ja maawiljelystalouteen kuuluwaa suhdallisuus oppia ei Suomenkielisessä kirjallisuudessa ole pitkälle neuwoa santawaa; ja mitä yksinkertaisempia paraampia opinkappaleita löytyykin, niin oppia haluawan on urkittawa hajalta sekasotkuisista kirjakappaleista ja punnittawa erinäiset kohdat mikä paikka on ryhtinsä pitämä mitä horjuma ja hylättäwä, joka waatii mestaritaitoa. Käytöllisen esikuwan oppi taasen, jos semmoista on jossakussa saatawana, yksipuolisesti ei ulotu näkö-alaa edemmäksi ja on kowin kankeaa selkoon tulla niin monikirjawasta järjestämisen laadusta kuin Suomessa erinäisten kohtain waatimuksen mukaan maawiljelystaloushoito olisi suunnattawa, joko perin uudelle eli jotenkin poiketen entisestä muuttuwasti parannetulle kannalle, joten monelta puolen katsoen on hywin suuri tarwe edistynnön waatimuksen mukaisen käsikirjan toimeen saaminen, joka kemiallisilla, kaswitieteellisillä, eläintieteellisillä, konetieteellisillä ja suhdallisilla perustuksilla lyhyesti ja selwästi opettaisi nykyisin paraiksi tunnetut, aikakauden tapaan ja Suomen ilmapiirilliseen alaan soweltuwat kohdat erinkaltaisiin käytöllisiin toimiin, sekä osottaisi miten maawiljelys-, luontokappalten-, metsän- ja koko taloushoito kukin kohta — toisien kohtien tasapainoisella rinnalla — ja toisien kohtien kanssa yhdessä riippuen kokonaisuudessa ja pääsuunnalla tieteellisellä järjestyksellä taitaa antaa korkeamman tulon työnmenekkiä ja muita kuluja suhteen. — Kokemuksen waiwaloinen aika mahtaa jo olla Suomessa kypsyttänyt maawiljelys-taloustaitoa niin pitkälle että lienee syytä toiwoa kelwollisen käsikirjan woiwan walmistua; tahtoa myös puuhaamiseen ja toimeen saamiseen ei pitäisi puuttuman — ja toiwottawa on ettei puutu! Joku osa wallassäätyisistä on aika ajoin kannattanut semmoista mielipidettä että kokemus näyttää maawiljelys-talouden edistynnön kirjain kautta nykyisin Suomessa olewan wähäpätöistä eli turhaa; mutta samallainen kokennis ja periajatus olisi semmoinen jos sanottaisiin: kirjain kautta on kaikellainen edistyntö wähäpätöistä ja turhaa. Se taidetaan todistaa että kirjallisuus on paljas ajankulu ja leikki-lelu; näetsen Suomen kansa tuli wuosituhansia aikaan ulko-opilla ilman kirjoitta; turhaa on ollut sille toimitettu kirjallisuus tähän asti ja turhaa on edelleenki. Eiköhän olisi jo aika tuon maawiljelystaloudellisen kirjallisuuden edistymättömyyden mielikannatteen ja äänen rauweta ja waijeta?

Moniaissa maawiljelyskouluissa ei ole niin suurta eli soweliasta maa-alaa että taitaisi jonkinmoista esikuwaa käytölliseen wiljelykseen tai oppilaiden harjoitukseksi saada siaa. Esimerkiksi muistan erään luotettawan henkilön lausuneen Mikkelin läänin maawiljelyskoulussa ei taitaman Skotskan eli senlaatuisella kääntö-auralla kyntää muuta kuin lunta, kuin maa on niin kiwinen ettei woi saada siteeksi. Maawiljelyskouluissa yleiseen ei ole järjestetty wiljelyksiä niin moneen eri wuorowiljelys-osuuksiin, että taitaisi useamman erinäisen maalaatujen ja eriluontoisten tilojen suhdallisien waatimuksien mukaisesti saada tarpeellista käytöllistä oppia, sekä yleistä esikuwaa. Erinomattain puuttuu sonnitettuja ja heinäksi kylwettyjä useamman laatuisia pelto-laitumia, ja suwella tuoreita heiniä sisällä ruokkien syötöksi supun seassa, jommoista — suuressa osassa Suomenmaata jossa ei ole tilawuutta toimeen saada kyllällisiä luunnonlaitumia, ehkä sitä wastaan on auttarwasti pelloksi kelpaawaa ja huokeesti raiwatuksi saatawaa tekemätöintä maata ja paikoin jo ennenki tehtyä peltoa laitumeksi käyttää — on ensimäinen ehto ennenkun saadaan maawiljelystalous hywään toimeen; koska kokemus näyttää ei kannattawan luontokappaleiten hywä talwiruokinto, jos ei suwella kuitenkin ole kyllällistä eläkettä tuoreista ruohoista.

Wapaa-oppilaiksi kouluun wastaan otettaissa ei waadita welwollisuutta että olisiwat harjaantuneet maawiljelystaalous-toimien käytöllisissä töissä, siksi että taitasiwat paikkakuntansa tawan mukaan edes semmoisia töitä tehdä joita parailta palkollisilta taidetaan odottaa; joten moniailla oppilailla pysyy wieraana maawiljelystalous-toimi ja senki suhteen koulusta päästyä antautuwat muihin keinoihin.

(Jatket)

8.10.1864

Wastaus kysymykseen: ”Minätähden maawiljelyskoulut maassamme eiwät ole maawiljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on woinut odottaa, ja millä tawalla tämä seikka on parannettawa?”

(Annettu Hämeenlinnassa 22 p. Syysk. 1864).

(Jatko ja loppu wiime n:roon).

Työharjoituksessa kouluissa käytetään oppilaisia huoneiten ruokkoon, passaus-askareihin ja ylellisessä määrässä halpa-arwoisiin töihin niinkuin polttopuitten hakkaamiseen, talwella jokapäiwäiseen ja suwella ulkona pelto- ja muista taitoa waatiwista töistä hewosajoon, jota taidetaan ilman kouluakäymätäkin oppia ja pitäisi kouluun tullessa jo osaaman; joten koulussa oppiaika wenyy pitkäksi, parempaa taitoa ei keritä oppia, ja sensuhteen ei oman tilansa wiljeliöiksi tarkoituksessa itsearwontunnon sekä pitkän oppiajan wuoksi myönny antautumaan maawiljelyskouluihin, ja siten maawiljelys pysyn wanhassa jo aikaansa ohitse menneessä lamassa.

Oppijakso kaksi wuotta maawiljelyskouluissa ehkä lienee liiaksi pitkä kaikkein oppilaiden läpikäydä, siinä tapauksessa jos oppilaat ennen kouluun wastaan-ottoa olisiwat harjaantuneet maawiljelystaloustöihin, paikkakuntain mukaan, ja kirjoituksen ja lu'unlaskun alkuun, sekä olisi maawiljelystalouteen kuuluwa kelwollinen käsikirja josta saisi lukemalla itse opetella ennen kouluun pääsöä, ja koulussa lukea, jotta opettajan tutkimalla ja opetusta jakamalla käsitys selkiäisi huokeimmin kuin kehnojen opetuskirjain awulla; tärkeäinpiin käytöllisiin töihin myös ehtisiwät pikemmin oppimaan jos moniaat nykyisistä halpa-armoisista töistä osittain wähenisi, osittain ei enään kuuluisikaan oppilaiden harjoitus-alaan.

Edellä mainittuin johdosta koen nöyryydessä ehdotella seuraawaa:

1: ksi. Maanwiljelystaloushoitoon kuuluwan aikakauden waatimuksen mukaisen käsikirjan Suomen kielellä puuhaamiseen tahtoisin kehoittaa seuraawalla tawalla:

Suomen Talousseura pitäisi tointa Maawiljelysseurain kanssa ja walitsisi yhden komitean joka asiasta neuwoteltua kuulutuksella kehoittaisi maawiljelystalouden harrastawia, wissin ajan sisällä lähettämään komitealle lauseita millä aine-sisällöllä, järjestysluonteella ja muodolla semmoinen maawiljelystalouteen kuuluwa käsikirja olisi kyhättäwä joka kemiallisilla, kaswitieteellisillä, eläintieteellisillä konetieteellisillä ja suhdallisilla perustuksilla lyhyesti ja selwästi opettaisi nykyisin käytöllisen kokemuksen kautta paraaksi tunnetut Suomen maapiirilliseen alaan ja muihin oloihin soweltuwat kohdat, joten taitasi olla sowelias maawiljelyskouluissa opetuskirjaksi, sekä ulkona koulusta yleisesti ja yksityiset taitasi saada laweampaa ja ryhtinsä pitäwämpää oppia ja woimallisempaa herätystä ja ajattelewaisuutta kuin tähän asti. Sitte kuin olisi komitealle lauseet sisään lähetetty, komitea tarkastaisi lauseet ja niiden suuntaan, eli jos komitea luulisi itse paremmin pystymänsä asiaan, omalla periajatuksellansa neuwotella, kyhäisi kokoon Johteen jonka mukaan puheena olema käsikirja olisi kyhättäwä; sen toimeen saatua komitea julkaisisi Johteen sanomakirjallisuudessa ja kehoittaisi yleisöä tekemään muistutuista. Tarpeellisia waroja olisi myös neuwoteltawa mainitun käsikirjan toimeen saamiseen, joko Suomen Talousseuran eli maawiljelysseuran toimella omilla waroillansa tai waltiolta pyydettäisi. Kuin komitea olisi warain keinon sekä Johteen toimittamisen kanssa tiellen päässyt, julkaisisi Johteen ja sen kanssa tarjoisi kolme erinsuuruista kilpapalkintoa sille eli niille kolmelle erinäiselle henkilölle (eli yhteensä yhden useammalle, yhteen toimeen yhdistyneelle) joka wissin ajan sisään lähettäisi, suljetulla nimimerkillä, komitealle. Johteen perustuksen — eli käyttäisikö omaa suuntaansa — kirjateoksen (olisko se kokonansa alkuperäinen, osiksi muualta lainattua, semmoisista kirjoista joista olisi oikeus lainata. Suomesta tai muualta kotoperää Suomen eli Ruotsin kielellä — kirjan selwä ja ylewä sisältö olisi pää-asia — joka komitean harkinnon mukaan paraiksi luettaissa ja arwonsa suhteen ansaitsisi palkituksi tulla. Komitealle lähetetyistä kirjoituksista walittaisi paras käsikirjaksi toimitettawaksi, tai otettaisi yhdestä ja toisesta (niistä kolmesta jos useampia palkinnon ansaitsewia kirjateoksia olisi lähetetty) erityisiä kappaleita eli waan periajatuksia joista kyhättäisi uudelleen kokoon ja toimitettaisi käsikirja. Siinä tapauksessa jos waan irjateoksesta otettaisi kappaleita wähennettäisi palkintoa, jotka wähennykset kaytettäisi uuteen kyhäykseen. Palkittu ja käsikirjaksi toimitettawa kirja toimitettaisi Suomen sekä Ruotsin kielellä ja käännökseen toimitettaisi samote waroja kuin edellisen kirjan puuhaamisen waroista on lausuttu.

2: ksi. Maawiljelyskouluun wapaa-oppilaisiksi pyrkiwiltä waadittaisi, paitsi kristillisyyden, hywän maineen, raittiuden, terweyden, ijän, wanhempain luwan wallanalaiselta, palkolliselta päästökirjan todistus, ollen maawilielystalouteen kuuluwassa alituisessa käytöllisessä harjoituksessa siksi että taitaa tehdä paikkakuntansa tawan mukaan talouteen kuuluwaa warsi- ja käsityötä hywäksi arwatun palkollisen tawalla, sekä taitaa kirjoittaa semmoista kynäilöä josta taitaa lukein selwän saada, samote että on neljän luwunlasku osain kanssa alulla.

3: ksi. Maawiljelyskouluin oppi-jakso olisi yksiwuotinen, jonka ajan wapaa-oppilaiset olisiwat welwolliset olemaan; toiseksi ja kolmanneksi wuotta saisi wapaa-oppilaiset wielä jäädä, joka olisi ilmoitettawa ennenkuin uusille oppilaille päästöä määrätään; toisen ja kollmannen wuotiset saisiwat osiksi tieteellisempää opetusta maataloushoitoon kuuluwassa opissa kuin ensiwuotiset.

4 ksi. Maawiljelyskoulussa wapaa-oppilaiden työharjoitus-alalta wähennettäisi senlaatuisia kouluissa tapana olewia yksinkertaisimpia työharjoituksia joita oppilaat huokeasti oppii eli on ennen kouluun tultua oppinut, ilman maawiljelykoulutussa omaa harjoitusta; sitä wastaan työharjoitusta käytettäisi semmoisissa työlaaduissa jotka waatii neuwoa, harjoitusta ja opetusta, joiden tekopaikalla käwisi myös opettaja neuwoa ja selityksiä antamassa. Talwipuolella wuotta olisi sisällä opetus pää-asiana: kirjallista oppia annettaissa useammissa senlaatuisissa aineissa kuin ali-alkeis- ja kansakouluissakin ja sen siwussa riittausta ja isommaksi osaksi — osittain tieteellisemmästä osittain käytöllisemmästä laadusta — maawiljelys- luontokappalten metsän ja koko taloushoitoon kuuluwaa oppia, kuin myös käsiteos- eli maawiljelystalouteen kuuluwaa koneoppia. Suwipuolella wuotta annettaisi sisällä opetusta samoissa aineissa kuin talwipuolellakin noin neljänneksi eli kolmanneksi osaksi aikaa ja kelmena neljättä eli kahtena kolmatta osaa aikaa tärkeämmin oppia waatiwissa työlaaduissa harjoittaisiwat käytöllistä ulkotyötä, joiden seassa annettaisi opetusta maamittauksessa, maanpunnituksessa, paperille piirtämisessä, sekä metsänhoidon alaan kuuluwissa toimissa.

Edellä lausutut wiittaukset kuuluisi enimmiten miesoppilaille. — Naisoppilaille eräät opetus-aineet ja työharjoitukset eriäisiwät waimowäen työtoimien mukaan, etenkin karjanhoitoon ja karjanantien walmistukseen, niinkuin maidon hoitoon, woin ja juuston tekoon.

5 ksi. Maawiljelyskouluin opetuslaatu, työjärjestys ja oppilaitten edut sekä welwollisuudet olisi tarpeellinen tehdä sanomalehtien kautta kansakunnalle tutuksi, kuin myös kehoittaa että oppilaiseksi haluawaiset walmistausiwat edelläpäin itseänsä niissä harjoitus-osissa joita kouluun wastaan otettawilta waaditaan.

6 ksi. Maawiljelysksiä kehotettaisi yksityisiä toimeen panemaan, maaneiljelyskouluissa jaettaisi maawiljelys useampiin erinlaatuisiin wuoro- eli kiertowiljelys- osiin joissa joku osa wiljeltäwästä pellosta käytettäisi niitto-heinäksi ja laitumeksi — paljoudesta miten paikkakunnan yleinen maan ja ilma-alan luonne — waatii; karjanhoito paljouden ja hoitolaadun suhteen sikäli, mikli peltowiljelys, luonnon niitut, ja luonnon laitunet sitä wastaawat.

7 ksi. Maawiljelyskouluin opettajain johdannosta tilansuhdan ja maan laadun mukaan ja wanhempain oppilaitten työneuwoa auttamalla alkuun pannen ja wuotisien tarkastuksien ja neuwon-annon ja palkinnon ehdolla — jossa tarkkaan tulisi waariin ottaa talouteen kuuluwa suhdallinen luonne, wiljelys-järjestys, taitawasti ja warowaisuudella toimitettu työ olisi pää.suunta, josta toimesta taitaisi tulla loistawa esikuwa ympäri asuwain herätykseksi. Malliwiljelysten pää-johdon esittelemisen ja palkinnon annon pitäisi maawiljelysseurat.

8 ksi. Hywän lypsykarjan kaswatuksen, hywän woin ja juuston walmistuksen edistykseksi annettaisi kehoituspalkintoa jonku wuoden peräkkäin niille, jotka kaswattaa ja hoitaa erityisesti hywää lypsykarjaa, walmistaa hywää woita ja juustoa ja antaa tilaisuuden yleisön saada lyhywillä aikamäärillä silmäillä karjatehdasta ja antaisi joitakuita selityksiä käytöstawoista ja tuloperustuksista; sekä hewoisista, raawaista, lampaista ja sioista sille eli niille joilla on paraiksi katsottuja isä luontokappaleita kehtoitus palkintoa sitä ehtoa wastaan että pitäwät wissit wuodet kuohitsematta ja alttina muiden käyttää, kohtuullista määrättyä maksoa wastaan. Palkinto-toimi käwisi maawiljelysseurain hoidolla. Entiset tapana olewat kehoitus-palkinnot luontokappaleista lakkautettaisi, koska muka lihawa tappo-raawaskarja ei kannata Suomessa hywän lypsykarjan rinnalla: warsoja palkino-näyttäjäisiin syötetään yhtäkkiä niin että moni warsa pilaantuu; tästä olkoon kuitenkin hiljan warteen tullut hewoislain-parannus-seuraeroitettu.

Loppulause. Maawiljelyskouluin tulewaisuudesta näyttää olewan yleisön mieli wireenä, yksin sitenkin että wäitetään että maawiljelyskoulut, paitsi Mustialaa häwitettäisiin ja käytettäisiin ne warat, joita nykyisin maawiljelyskouluihin menee kansakouluihin — suurempi yleisö kuitenkin köynee siihen päätökseen että maanwiljelyskouluja pidetään wahinänsä yksi joka läänissä esikuwana, ja oppia haluawain oppiin pääsön tilaisuutta warten. Useammat maawiljelyskoulut on niin uusia ettei ne wielä ole kerinneet näyttää loistawaa esikuwaa, suureksi osaksi siitäkin syystä ettei opettajat tähän asti wielä ole tarpeeksi koetelleet työharjoitusta, eikä ymmärtäneet siwistyneempäin kansain oppia luontaa Suomen ila-alan ja muiden olojen mukaan. Liika hätäistä olisi Suomessa ruweta maawiljelyskouluja keskoisena häwittämään; ja missä sitte paremmin tulewaisuudelle koettelemuksia tehtäisiin ja esikuwaa annettaisi jos maawiljelyskoulut häwitettäisi?

Maamies

Lähde: Päivätär 1/10/1864, 8/10/1864