Ero sivun ”Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/20” versioiden välillä

Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
Pywikibot touch edit
Sivun runko (sisällytetään):Sivun runko (sisällytetään):
Rivi 1: Rivi 1:
<noinclude>disti </noinclude>sihéasti / ette he annoit heidens Castetta ia Christituxi kääte. Nijlle hé sis annoi rauhá Hengens ia Tauarás päle. Waan nijlle muille Christitömille / eipe hen ychten rauha andanut sihenasti quin he Uskon wastanotidh. Ia telle modholla Hemalaiset ensin tulit Christituxi. Edespein ombi taas tieteminen ette Anno domni. 1293. nin se HErra Torgil Rotzin Marschi / cocosi palio Sotacássa ia lehetti sen Carialan mahá. Sille ette ne Carialaiset teit aina wahingota Hemeen ia Somen maan päle. Ninquin ne mös olit aina swri wahingoita ennen tehnyet Christitudhé päle. Ia silloin Carialaiset ylitzewoitettin Rotzalaisist. Iotca silloin cochta Wiburin Linnan ia Caupungin rakensit. Carialaisten ia Wéhelaisté asettamisexi. Ia nin telle taualla mös Carialaiset ensin tulit Christituxi / ia kätijn Christin Uskohon. Neiste mös nyt kylle aruatan ia merckiten / ette se Wdhenmaan Kandacanssa / Borghon ia Rasburin Läneis / ette mös caiki Lootolaiset / Calandis / ia Pohialaiset / iotca wiele tenepene Rotzinkielelle puhuuat / ouat ollut Rotzista eli Gollandista ensin wlostulleet. Sille ette coska nämet Christittömet Somalaiset / iotca silloin Pacanat olit / ia manderis asuit / tachtoit Lootolaisija / tauans pereste wahingoitta / Nin heille olis tila ollut taicka Wehnelle eli Laiualla cochta Rotzin wältte turua ia apu sielde / ninquin Langoistans ia ysteuistens pytemen. Senteden he ouat cauuan ennen Christitudh olluet / quin ne mwdh temen Somen Hijppakunnan ia maan Asuuaiset. Nyt wimein / waicka neisse Canssoisa ouat moninaiset Kielet eli puhen taaut / nin / ette cuki neiste Makunnist / iotakin murta toisen Maankieliste / quitengin ette teme coco Hijppakunda Somen maxi cutzutan / ioca ombi ninquin mwidhen Äitei. Sille ette hé ensin tuli Christituxi / ia tesse Turussa ombi Maakunnan Emekirko ia pijspá Stoli ia Istuin. Senteden óbi tesse P. Wdhen Testamentin kirioissa Somenkieli enimiten prucattu. Ia mös
<noinclude>disti </noinclude>sihéasti / ette he annoit heidens Castetta ia Christituxi kääte. Nijlle hé sis annoi rauhá Hengens ia Tauarás päle. Waan nijlle muille Christitömille / eipe hen ychten rauha andanut sihenasti quin he Uskon wastanotidh. Ia telle modholla Hemalaiset ensin tulit Christituxi. Edespein ombi taas tieteminen ette Anno domni. 1293. nin se HErra Torgil Rotzin Marschi / cocosi palio Sotacássa ia lehetti sen Carialan mahá. Sille ette ne Carialaiset teit aina wahingota Hemeen ia Somen maan päle. Ninquin ne mös olit aina swri wahingoita ennen tehnyet Christitudhé päle. Ia silloin Carialaiset ylitzewoitettin Rotzalaisist. Iotca silloin cochta Wiburin Linnan ia Caupungin rakensit. Carialaisten ia Wéhelaisté asettamisexi. Ia nin telle taualla mös Carialaiset ensin tulit Christituxi / ia kätijn Christin Uskohon. Neiste mös nyt kylle aruatan ia merckiten / ette se Wdhenmaan Kandacanssa / Borghon ia Rasburin Läneis / ette mös caiki Lootolaiset / Calandis / ia Pohialaiset / iotca wiele tenepene Rotzinkielelle puhuuat / ouat ollut Rotzista eli Gollandista ensin wlostulleet. Sille ette coska nämet Christittömet Somalaiset / iotca silloin Pacanat olit / ia manderis asuit / tachtoit Lootolaisija / tauans pereste wahingoitta / Nin heille olis tila ollut taicka Wehnelle eli Laiualla cochta Rotzin wältte turua ia apu sielde / ninquin Langoistans ia ysteuistens pytemen. Senteden he ouat cauuan ennen Christitudh olluet / quin ne mwdh temen Somen Hijppakunnan ia maan Asuuaiset. Nyt wimein / waicka neisse Canssoisa ouat moninaiset Kielet eli puhen taaut / nin / ette cuki neiste Makunnist / iotakin murta toisen Maankieliste / quitengin ette teme coco Hijppakunda Somen maxi cutzutan / ioca ombi ninquin mwidhen Äitei. Sille ette hé ensin tuli Christituxi / ia tesse Turussa ombi Maakunnan Emekirko ia pijspá Stoli ia Istuin. Senteden óbi tesse P. Wdhen Testamentin kirioissa Somenkieli enimiten prucattu. Ia mös