Ero sivun ”Helsingin rajat” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
Samana päivänä meni kirje asiasta Maanmittauksen ylihallitukselle.
== Wiksberg, Kottby, Meilans, Grejus 1906 ==
'''Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 27/1905 sivut 5-8'''
'''Keisarillisen Suomen Senaatin päätös,'''
koskeva Gumtähden ynnä eräiden muiden Helsingin pitäjän Vähän-Huopalahden kylää olevain tilain liittämistä hallinnollisessa, kirkollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Helsingin kaupunkiin.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla Keisarillinen Senaatti on käsitellyt Helsingin kaupungin Valtuusmiesten kirjelmää 22 p:ltä Huhtikuuta 1902, jossa Valtuusmiehet ovat alamaisuudessa esittäneet että Gumtähden maatila, johon kuuluu Wiksbergin allodisäteri Gumtähden kylässä ja sen kanssa yhdysviljelyksessä oleva Kottbyn puolikas verotaloa Kottbyn kylässä, Hindernäsin eli Meilansin yksinäinen verotalo sekä Grejuksen kruununtalo siihen kuuluvine kruununtakalikkomaineen Vähän-Huopalahden kylässä Helsingin pitäjässä, ja joka käsittää myöskin sen kruunun pakkoluovutuksella hankkiman alueen, johon Sörnääsin rangaistusvankila on rakennettu, ja erään Kottbyn talon rajain piirissä sijaitsevan, valtionrautateille kuuluvan alueen, joko kokonaisenaan tahi lukuunottamatta niitä mainittuihin tiloihin kuuluvia seitsemää tiluspalstaa, joita täydellisesti ympäröitsee kaupungille kuulumaton Helsingin pitäjää oleva maa, kaupungin alueeseen yhdistettäisiin.
Sittenkuin Helsingin kuntaa oli asiasta kuultu sekä Helsingin kaupungin Maistraatti ja Uudenmaan läänin Kuvernööri olivat siitä lausuntonsa antaneet, on Keisarillinen Senaatti 27 p:nä Huhtikuuta 1903 määrännyt, että ei ainoastaan puheenalaiset Helsingin kaupungin omistamat maakirjatilat, lukuunottamatta edellämainituita kaupungille kuulumattoman maan rajain piirissä sijaitsevia tiluspalstoja, vaan myöskin Sörnäsin vankila-alue ja valtionrautateiden Kottbyn talon maalla oleva alue ovat kaupungin alusmaaksi pantavat ja siihen hallinnollisessa suhteessa yhdistettävät, jonka ohessa Helsingin kunnan puolesta esitetty vaatimus tämän siirron johdosta saada korvausta Helsingin kaupungilta on perusteettomana jätetty huomioon ottamatta, ja Helsingin kunnan esitys että esikaupungeissa asuvat henkilöt, joilla on kotipaikkaoikeus Helsingin kunnassa, siinä suhteessa siirrettäisiin kaupunkiin kuuluviksi, joka kysymys kussakin eri tapauksessa on ratkaistava voimassa olevan vaivaishoitolainsäädännön mukaan, niin ollen ei tässä yhteydessä ole antanut aihetta sen enempään lausuntoon.
Tämän jälkeen Keisarillinen Senaatti 23 p:nä Marraskuuta 1903 on päättänyt että puheena oleva siirto myöskin kameraalisessa suhteessa on toimeenpantava seuraavilla lähemmillä määräyksillä: että Wiksbergin rälssisäteri N:o 1 Gumtähden kylässä poistetaan maakirjatilojen luvusta ja maakirjaan merkitään Helsingin kaupunkiin yhdistetyksi; että koska kaupunkien, 58 §:n mukaan Kuninkaallisessa resolutsionissa kaupunkien valituksiin vuodelta 1757, on maksettava karjaveroa niistä tiloista, jotka ovat kaupungeille tonttipaikoiksi ja karjalaitumiksi annetut ja lahjoitetut, mutta Helsingin kaupunki on oston kautta hankkinut Wiksbergin säteritilan, kaupunkia ei ole velvoitettava siitä tilasta kruunulle maksamaan karjaveroa; sekä että, koska muut edellämainitut maakirjatilat ainoastaan osaksi ovat kaupungin alueeseen yhdistetyt ja tietoa ei vielä ole siitä, kuinka suuri osa itsekustakin kantatilastaan edellämainitut seitsemän kaupunkiin yhdistettäväksi määräämättä jätettyä tiluspalstaa ovat, eikä siitä syystä tätä nykyä voida asianmukaisella tarkkuudelle määrätä maakirjaan merkitsemistä varten kuinka suuri osa mainituista maakirjatiloista on kaupunkiin yhdistetty ja kuinka suuri osa edelleen on maalaistilana pysytettävä tilan suuruuteen suhteutuvalla verolla, eikä myöskään tiedetä sen karjaveron suuruutta, joka on suoritettava jonkun viimeksimainitun maakirjatilan yhdistetystä osasta, Helsingin kaupungin tulee ei ainoastaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin edelläsanottujen tiluspalstain erottamiseksi ja muodostamiseksi laillisen tilusjaon kautta eri tiloiksi, kuuluen jokainen asianomaiseen maakirjatilaan, vaan myöskin, sittenkuin sanottu jako on tapahtunut ja saanut lain voiman, Keisarilliseen Senaattiin lähettää asiaan kuuluvat kirjat tarkemman määräyksen antamista varten muistiinpanojen tekemistä maakirjaan viimeksi mainittuin maakirjatilain yhdistämisen johdosta kuin myöskin sen karjaveron suuruuden määräämistä varten, jota jonkin näiden tilain puolesta vastaisuudessa ehkä tulee suoritettavaksi.
Sittenkuin asianomaisia seurakuntalaisia ja papistoa oli anomuksen johdosta kuultu sekä Porvoon hiippakunnan Tuomiokapituli oli asiasta lausunnon antanut, on Keisarillinen Senaatti 4 p:nä Lokakuuta 1904 määrännyt että puheenalainen siirto on tapahtuva myöskin kirkollisessa suhteessa, sillä ehdolla että nykyisten kirkollisten palkansaajain oikeutta ei loukata ja että Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaossa asianmukaista huomiota omistetaan näiden alueiden asukasten tarpeisiin henkiseen ja siveelliseen hoitoon nähden, jonka ohessa Helsingin maalaisseurakunnan asiassa tekemät korvausvaatimukset perusteettomina hyljättiin.
Mitä lopuksi tulee siirtoon oikeudellisessa suhteessa, niin Keisarilinen Senaatti, saatuaan lausunnon asiasta Turun Hovioikeudelta, Helsingin tuomiokunnan Tuomarilta sekä asianomaisilta käräjäkuntalaisilta, katsoo hyväksi määrätä puheena olevat tilat erotettaviksi Helsingin pitäjän käräjäkunnasta ja liitettäviksi Helsingin kaupungin oikeuspiiriin.
Edellämainittujen tilain siirto on sekä hallinnollisessa, kirkollisessa että oikeudellisessa suhteessa astuva voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1906, ollen kuitenkin Helsingin pitäjän nykyiset kirkolliset palkansaajat kuin myöskin Helsingin tuomiokunnan Tuomari, niin kauvan kuin he nykyisissä viroissaan pysyvät, oikeutetut Helsingin kaupungilta saamaan niin suurta vuotuista vastiketta tulojen vähenemisestä kuin heille siinä suhteessa lain mukaan tulee; ja on Helsingin kaupungin asianomaisten viranomaisten, jos tämä siirto vaatii kaupungin Raastuvanoikeuden työvoimain lisäämistä, siitä erittäin tehtävä esitys.
Tämä päätös annetaan Uudenmaan läänin Kuvernöörille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä Helsingin kaupungin Valtuusmiesten kuin myöskin asianomaisten käräjäkuntalaisten ja kruununpalvelijain tietoon saatettavaksi, Turun Hovioikeudelle tiedoksi ja Helsingin tuomiokunnan Tuomarille ilmoitettavaksi, Porvoon hiippakunnan Tuomiokapitulille tiedoksi sekä asianomaisen papiston ja seurakuntalaisten tietoon saatettavaksi kuin myöskin Rautatiehallitukselle tiedoksi. Helsingissä, 29 p:nä Toukokuuta 1905.
Oikeustoimituskunnan väliaikainen Päällikkö, Senaattori E. Andersin.
G. E. Winter.
|