Ero sivun ”Kalevala - Viideskolmatta runo” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mzlla (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän VANDALISMI ON PÄIVÄN KOVA SANA (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän
Uudelleenohjaus sivulle Levyke
Rivi 1:
#REDIRECT [[Levyke]]
:Jopa viikon vuoteltihin, vuoteltihin, katseltihin <br />
:neion nuotehet tulevan seppo Ilmarin kotihin: <br />
:silmät vanhoilta valuvi ikkunoissa istuessa, <br />
:polvet nuorilta nojuvi veräjillä vuottaessa, <br />
:lasten jalkoja paleli seinuksilla seisoessa, <br />
:kului kengät kesk'-iältä rantasilla raittaessa.
 
:Niin huomenna muutamana, päivänä moniahana <br />
:kumu kuuluvi salolta, reen kapina kankahalta.
 
:Lokka, luopuisa emäntä, Kalevatar, kaunis vaimo, <br />
:sanan virkkoi, noin nimesi: "Se on poikani rekonen! <br />
:Jo tulevi Pohjolasta nuoren neitonsa keralla!
 
:"Lähes nyt kohti näitä maita, kohin näitä kartanoita, <br />
:ison saamille tuville, vanhemman varustamille!"
 
:Se on seppo Ilmarinen jo kohta kotihin saapi, <br />
:ison saamille pihoille, vanhemman varustamille. <br />
:Pyyhyet vihertelevät vesaisilla vempelillä, <br />
:käkyet kukahtelevat korjan kirjavan kokalla, <br />
:oravat samoelevat päällä aisan vaahterisen.
 
:Lokka, luopuisa emäntä, Kalevatar, vaimo kaunis, <br />
:tuossa tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: <br />
:"Kylä vuotti uutta kuuta, nuoret päivän nousentoa, <br />
:lapset maata mansikkaista, vesi tervaista venettä; <br />
:mie en kuuta puolinkana, päiveä mokominkana: <br />
:minä vuotin veijoani, veijoani, minjoani. <br />
:Katsoin aamun, katsoin illan, en tiennyt, mihin katosi, <br />
:tokko pientä kasvatteli vaiko laihoa lihoitti, <br />
:kun ei tullut kuitenkana, vaikka varsinki lupasi <br />
:tulla jälen tuntuessa, saa'a jälen jäähtymättä.
 
:"Aina katsoin aamusilla, päivät päässäni pitelin, <br />
:kun ei vieri veijon saani, ei kolaja veijon korja <br />
:näille pienille pihoille, kape'ille kartanoille. <br />
:Oisko olkinen oronen, reki kaksikaplahinen, <br />
:senki saaniksi sanoisin, korjaksi korotteleisin, <br />
:jos se veijoni vetäisi, toisi kaunoni kotihin.
 
:"Niinpä toivoin tuon ikäni, katsoin kaiken päiväkauen; <br />
:pääni katsoin kallellehen, sykeröni syrjällehen, <br />
:silmät suorat suikulaksi: toivoin veijoni tulevan <br />
:näille pienille pihoille, kape'ille kartanoille. <br />
:Jo tuo viimeinki tulevi, toki kerran kerkiävi, <br />
:vierellä verevä muoto, punaposki puolellansa!
 
:"Sulho, viljon veljyeni! Lasketapa laukkiotsa, <br />
:vietätä hyvä hevonen entisille heinillensä, <br />
:taanoisille kauroillensa! Laai meille terveyttä, <br />
:laai meille, laai muille, laai kaikelle kylälle!
 
:"Tehtyäsi tervehyiset sanele tarinojasi: <br />
:matkasitko mainehitta, kävit tiesi tervehenä, <br />
:kun läksit anopin luoksi, apen ainoan kotihin? <br />
:Saitko neien, voitit vallan, sorritko sotiveräjän, <br />
:levititkö neien linnan, pirotitko pystyn seinän, <br />
:astuitko anopin sillan, istuitko isännän lautsan?
 
:"Jo tuon näen kyselemättä, arvoan anelematta: <br />
:kävipä tiensä tervehenä, matkansa imantehena; <br />
:toip' on hanhen, voitti vallan, sortipa sotiveräjän, <br />
:langettipa lautalinnan, levitteli lehmusseinän <br />
:käyessä anopin luona, apen ainoan ko'issa. <br />
:Onp' on sotka suojassansa, kana kainaloisessansa, <br />
:puhas neiti puolellansa, valkeainen valloissansa.
 
:"Kenpä toi tämän valehen, ken pani pahan sanoman, <br />
:sulhon tyhjin tulleheksi, oron jouten juosneheksi? <br />
:Eipä sulho tyhjin tullut, ei oronen jouten juosnut: <br />
:on mitä oron veteä, liinaharjan liikutella! <br />
:Hiessäpä hyvä hevonen, vaahessa valittu varsa <br />
:tuvun tänne tuotuansa, verevän ve'ettyänsä.
 
:"Nouse nyt korjasta, korea, hyvä lahja, laitiosta! <br />
:Nouse ilman nostamatta, ylene ylentämättä, <br />
:jos on nuori nostajasi, ylpeä ylentäjäsi!
 
:"Korjasta kohottuasi, reen perästä päästyäsi <br />
:astu tietä temminkäistä, maata maksankarvallista, <br />
:sikojen silittämäistä, porsahien polkemaista, <br />
:lampahan latsottamaista, hevon harjan hieromaista!
 
:"Astu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla <br />
:näitä pestyjä pihoja, tasaisia tanteria, <br />
:apen saamia pihoja, anopin asettamia, <br />
:veljen veistopenkeriä, sisaren siniketoja! <br />
:Pole jalka portahalle, siirrä sintsin siltaselle, <br />
:astu sintsiä simaista; siitä siirräite sisähän, <br />
:alle kuulun kurkihirren, alle kaunihin katoksen!
 
:"Jo täällä tämänki talven, jopa mennehen kesosen <br />
:silta soitti sorsanluinen sillallista seisojaista, <br />
:laki kultainen kumisi laen alla astujaista, <br />
:ikkunat iloittelihe ikkunaisten istujaista.
 
:"Jo täällä tämänki talven, jopa mennehen kesosen <br />
:kääkäset käkertelihe sormuskättä sulkijaista, <br />
:kynnykset kykertelihe hienohelman hempujaista, <br />
:ovet aina aukieli ovellista aukojaista.
 
:"Jo täällä tämänki talven, jopa mennehen kesosen <br />
:perin pirtti pyörähteli pirtillistä pyyhkijäistä, <br />
:sintsinen sijoittelihe sintsillistä siivojaista, <br />
:vajaset vasertelihe vajallista vastakättä.
 
:"Jo täällä tämänki talven, jopa mennehen kesosen <br />
:piha piilten kääntelihe lastun pitkän poimijaista, <br />
:aittaset alentelihe aitallista astujaista, <br />
:orret notkui, parret painui nuoren vaimon vaattehia.
 
:"Jo täällä tämänki talven, jopa mennehen kesosen <br />
:kujaset kukertelihe kujallista kulkijaista, <br />
:lääväset lähentelihe läävällistä läänijäistä, <br />
:tanhuaiset taantelihe tanhuallista tavia.
 
:"Jo täällä tämänki päivän, jopa päivän eilisenki <br />
:aioin ammoi aikalehmä aamuvihkon antajaista, <br />
:hevoisvarsa hirnakoitsi heinävihkon heittäjäistä, <br />
:kaikerti kevätkaritsa palasen parantajaista.
 
:"Jo täällä tämänki päivän, jopa päivän eilisenki <br />
:vanhat istui ikkunoissa, lapset raittoi rantasilla, <br />
:naiset seisoi seinuksilla, pojat porstuan ovilla <br />
:nuoren vaimon varronnassa, morsiamen vuotannassa.
 
:"Terve nyt, piha täysinesi, ulkoinen urohinesi, <br />
:terve, vaja täysinesi, vaja vierahaisinesi, <br />
:terve, sintsi täysinesi, tuohikatto kansoinesi, <br />
:terve, pirtti täysinesi, satalauta lapsinesi, <br />
:terve, kuu, terve, kuningas, terve nuori nuoekansa! <br />
:Ei ole tässä ennen ollut, eipä ennen eikä eilen <br />
:tämän joukon juoleutta, tämän kansan kauneutta.
 
:"Sulho, viljon veljyeni! Pura pois punaiset paikat, <br />
:sivalluta silkkiverhot! Näytä tuota näätäistäsi, <br />
:viisin vuosin käytyäsi, kaheksin katseltuasi!
 
:"Tokko toit, kenen käkesit? Käkesit käkösen tuoa, <br />
:maalta valkean valita, vesiltä verevän saa'a.
 
:"Jo tuon näen kyselemättä, arvoan anelematta: <br />
:toit käkösen tullessasi, sinisotkan suojassasi, <br />
:vihannimman virven latvan vihannasta virviköstä, <br />
:tuorehimman tuomen lehvän tuorehesta tuomikosta."
 
:Olipa lapsi lattialla. Lausui lapsi lattialta: <br />
:"Voi veikko, mitä vetelet! Tervaskannon kauneutta, <br />
:tervapuolikon pituutta, kerinkannan korkeutta!
 
:"Kutti, kutti, sulho rukka! Tuota toivotit ikäsi, <br />
:sanoit saavasi sataisen, tuovasi tuhannen neien. <br />
:Jo saitki hyvän sataisen: tuon tuhannen tuppeloisen! <br />
:Sait kuin suolta suovariksen, aialta ajoharakan, <br />
:pellolta pelotuslinnun, mustan linnun mullokselta!
 
:"Mitä lie ikänsä tehnyt, kuta mennehen kesosen, <br />
:kun ei kinnasta kutonut, saanut sukkoa su'unki? <br />
:Tyhjänä tuli tupahan, annitoinna appelahan: <br />
:hiiret kopsassa kopasi, hörppäkorvat lippahassa!"
 
:Lokka, luopuisa emäntä, Kalevatar, vaimo kaunis, <br />
:kuuli kummaisen tarinan. Sanan virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Mitä lausuit, lapsi kurja, kuta, kunnotoin, latelit? <br />
:Muista kummat kuulukohon, häväistykset häälyköhön, <br />
:eipä tästä neitosesta, ei tämän talon väestä!
 
:"Jo sanoit pahan sanasen, sanan kehnon kertaelit <br />
:suusta yötisen vasikan, päästä pennun päiväkunnan! <br />
:Hyvän on sulho neien saanut, tuonut maalta maan <br />
:parahan: <br />
:on kuin puola puolikypsi, kuin on mansikka mäellä, <br />
:tahi kuin käkönen puussa, pieni lintu pihlajassa, <br />
:koivussa koreasulka, valorinta vaahteressa.
 
:"Oisi ei saanut Saksastana, tavannut Viron takoa <br />
:tämän neitosen soreutta, tämän allin armautta, <br />
:tämän kasvon kauneutta, tämän muo'on muhkeutta, <br />
:käsivarren valkeutta, kaulan hoikan kaarevuutta.
 
:"Eikä neiti tyhjin tullut: oli turkit tuotavana, <br />
:vaipat vasta saatavana ja verat ve'ettävänä.
 
:"Paljo on tällä neitosella oman värttinän väkeä, <br />
:oman kehrän kiertämätä, oman hyppisen hyveä, <br />
:vaattehia valkehia, talvisotkun suorimia, <br />
:kevätpäivän valkomia, kesäkuien kuivomia: <br />
:hyvät hurstit huilahuset, päänalaiset pällähykset, <br />
:sivallukset silkkihuivit, vilahukset villavaipat.
 
:"Hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkeanverevä! <br />
:Hyvinpä ko'issa kuuluit, tyttönä ison ko'issa; <br />
:hyvin kuulu kuun ikäsi miniänä miehelässä!
 
:"Elä huolelle rupea, elä huoli huolehtia! <br />
:Ei sinua suolle viety, ojavarrelle otettu: <br />
:viety on viljamättähältä, viety vielä viljemmälle, <br />
:otettu oluttuvilta, oluemmille otettu. <br />
:"Hyvä neito, kaunis mutso! Tuotapa kysyn sinulta: <br />
:näitkö tänne tullessasi kekoja keräperiä, <br />
:näsäpäitä närttehiä? Ne kaikki tämän talosen, <br />
:tämän sulhon kyntämiä, kyntämiä, kylvämiä.
 
:"Neitokainen, nuorukainen! Tuota nyt sanon sinulle: <br />
:kun tunsit talohon tulla, niin tunne talossa olla! <br />
:Hyvä tääll' on mutson olla, kaunis kasvoa miniän, <br />
:piossasi piimäpytty, voivatinen vallassasi.
 
:"Hyvä täss' on neien olla, kaunis kasvoa kanasen. <br />
:Täss' on laajat saunan lauat ja leveät pirtin lautsat, <br />
:isännät isosi verrat, emännät emosi verrat, <br />
:pojat onpi veikon verrat, tyttäret sisaren verrat.
 
:"Kun sinun himo tulevi, noita mielesi tekevi <br />
:ison saamia kaloja, veljen pyitä pyytämiä, <br />
:niin elä kysy ky'yltä eläkä ano apelta! <br />
:Kysy suorin sulholtasi, toimittele tuojaltasi! <br />
:Ei ole sitä metsässä jalan neljän juoksijata <br />
:eikä ilman lintusia, kahen siiven siukovia, <br />
:ei vielä ve'essäkänä kalaparvea parasta, <br />
:kuta sinun ei saaja saane, saaja saane, tuoja tuone.
 
:Hyvä täss' on neien olla, kaunis kasvoa kanasen. <br />
:Ei ole kiirettä kivelle eikä huolta huhmarelle: <br />
:vesi tässä vehnät jauhoi, koski kuohutti rukihit, <br />
:aalto astiat pesevi, meren vaahti valkaisevi.
 
:"Ohoh kullaista kyläistä, maan parasta paikaistani! <br />
:Nurmet alla, pellot päällä, keskellä kylä välillä; <br />
:kylän alla armas ranta, rannassa rakas vetonen: <br />
:se sopivi sorsan uia, vesilinnun vieretellä."
 
:Siitä joukko juotettihin, syötettihin, juotettihin <br />
:liioilla lihamuruilla, kaunihilla kakkaroilla, <br />
:olu'illa ohraisilla, viertehillä vehnäisillä.
 
:Olipa kystä kyllin syöä, kyllin syöä, kyllin juoa <br />
:punaisissa purtiloissa, kaunoisissa kaukaloissa: <br />
:pirotella piirahia, murotella voimuruja, <br />
:sirotella siikasia, lohkota lohikaloja <br />
:veitsellä hope'isella, kuraksella kultaisella.
 
:Olut juoksi ostamatoin, mesi markoin maksamatoin, <br />
:oluoinen orren päästä, sima vaarnojen sisästä, <br />
:olut huulten huuhtimeksi, mesi mielten kääntimeksi.
 
:Kukapa tuossa kukkujaksi, lailliseksi laulajaksi? <br />
:Vaka vanha Väinämöinen, laulaja iän-ikuinen, <br />
:itse laululle rupesi, töille virtten työntelihe. <br />
:Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: <br />
:"Veli kullat, veitoseni, suulliset sanalliseni, <br />
:kielelliset kumppalini! Kuulkottenpa, kuin sanelen! <br />
:Harvoin on hanhet suutasusten, sisarukset silmätysten, <br />
:harvoin veikot vieretysten, emon lapset laiatusten <br />
:näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla.
 
:"Niin joko laululle lähemme, töille virtten <br />
:työnteleimme? <br />
:Laulanta runoilla töitä, kukunta kevätkäellä, <br />
:painanta sinettärillä, kuonta kankahattarilla.
 
:"Laulavat Lapinki lapset, heinäkengät heittelevät <br />
:hirven harvoilta lihoilta, peuran pienen pallehilta; <br />
:niin miks' en minäki laula, miks' ei laula meiän lapset <br />
:ruoalta rukihiselta, suulta suurukselliselta?
 
:"Laulavat Lapinki lapset, heläjävät heinäkengät <br />
:vesimaljan juotuansa, petäjäisen purtuansa; <br />
:niin miks' en minäki laula, miks' ei laula meiän lapset <br />
:juomilta jyvällisiltä, olu'ilta ohraisilta?
 
:"Laulavat Lapinki lapset, heläjävät heinäkengät <br />
:nokisilta nuotioilta, hiilisiltä hiertimiltä; <br />
:niin miks' en minäki laula, miks' ei laula meiän lapset <br />
:alta kuulun kurkihirren, alta kaunihin katoksen?
 
:"Hyväpä täss' on miesten olla, armas naistenki asua <br />
:olutpuolikon povella, mesitiinun tienohilla, <br />
:sivullamme siikasalmet, luonamme lohiapajat, <br />
:joist' ei syöen syömät puutu, juoen juomiset vähene.
 
:"Hyväpä täss' on miesten olla, armas naistenki elellä. <br />
:Ei tässä surulla syöä, ei eletä huolen kanssa; <br />
:tässä syöähän surutta, eletähän huoletoinna <br />
:iällä tämän isännän, elinajalla emännän.
 
:"Kumman tässä ensin kiitän, isännänkö vai emännän? <br />
:Ainap' entiset urohot ensin kiittivät isännän, <br />
:ku on suolta suojan saanut, ko'in korvesta kokenut: <br />
:tyvin tuonut tyyskät männyt, latvoin lansatut petäjät, <br />
:pannut paikalle hyvälle, asettanut ankaralle <br />
:suuriksi sukutuviksi, kaunihiksi kartanoiksi; <br />
:salvannut salosta seinät, hirret hirmulta mäeltä, <br />
:ruotehet rome'ikolta, malat marjakankahalta, <br />
:tuohet tuomivaaran päältä, sammalet sulilta soilta.
 
:"Tupa on tehty tesmällensä, suoja pantu paikallensa. <br />
:Sata oli miestä salvaimella, tuhat oli tuvan katolla <br />
:tehessä tätä tupoa, laaittaissa lattiata.
 
:"Jopa vaan tämän isännän saaessa tätä tupoa <br />
:mont' on tukka tuulta nähnyt, hivus säätä hirveätä. <br />
:Use'in hyvän isännän jäänyt on kinnasta kivelle, <br />
:hattua havun selälle, suohon sukkoa vajonnut.
 
:"Use'in hyvä isäntä aivan aika-huomenessa <br />
:ennen muien nousematta, kyläkunnan kuulematta <br />
:nousnut on nuotiotulelta, havannut havumajoilta, <br />
:havu päänsä harjaellut, kaste pesnyt sirkut silmät.
 
:"Siitäpä hyvä isäntä saapi tuttua tupahan, <br />
:lautsantäyen laulajoita, ikkunat iloitsijoita, <br />
:siltalauat lausujoita, karsinat karehtijoita, <br />
:seinävieret seisojia, aitovieret astujia, <br />
:pihat pitkin kulkijoita, maat ristin matelijoita.
 
:"Isännän esinnä kiitin, siitä ehtoisen emännän <br />
:ruokien rakentamasta, pitkän pöyän täyttämästä.
 
:"Hänpä leipoi leivät paksut, suuret talkkunat taputti <br />
:käpe'illä kämmenillä, kyperillä kymmenillä; <br />
:nosti leivät leppeästi, syötti vierahat välehen <br />
:liioilla sianlihoilla, kohokuori-kokkaroilla <br />
:terät vieri veitsistämme, päät putosi puukoistamme <br />
:lohen päitä lohkoessa, hauin päitä halkoessa.
 
:"Use'in hyvä emäntä, tuo tarkka taloinen vaimo, <br />
:kuullut on kukotta nousta, kanan lapsetta karata <br />
:näitä häitä hankittaissa, teoksia tehtäessä, <br />
:hiivoja rakettaessa, olosia pantaessa.
 
:"Hyvin on hyvä emäntä, tuo tarkka taloinen vaimo, <br />
:osannut oluet panna, makujuoman juoksutella <br />
:iuista imeltyneistä, make'ista maltahista, <br />
:joit' ei puulla puuhaellut, korennolla koukkaellut, <br />
:vaanpa kourilla kohenti, käsivarsin käännytteli <br />
:saunassa savuttomassa, la'aistuilla lautehilla.
 
:"Eipä tuo hyvä emäntä, tuo tarkka taloinen vaimo, <br />
:laske iskulle ituja, päästä maalle maltahia; <br />
:käypi saunassa use'in syänyöllä yksinänsä, <br />
:ei huoli susia surra, pelätä metsän petoja.
 
:"Jopa nyt emännän kiitin; vuotas kiitän patvaskani! <br />
:Ken on pantu patvaskaksi, ken otettu oppahaksi? <br />
:Kylän paras patvaskana, kylän onni oppahana.
 
:"Onpa meiän patvaskalla päällä haahen haljakkainen; <br />
:se on kaita kainalosta, soma suolien kohasta.
 
:"Onpa meiän patvaskalla, onpa kauhtana kapoinen: <br />
:helmat hietoa vetävi, takapuolet tanteria.
 
:"Vähän paitoa näkyvi, pikkaraisen pilkottavi: <br />
:on kuin Kuuttaren kutoma, tinarinnan riukuttama.
 
:"Onpa meiän patvaskalla vyöllä ussakka utuinen, <br />
:Päivän tyttären kutoma, kirjokynnen kirjoittama <br />
:ajalla tulettomalla, tulen tietämättömällä.
 
:"Onpa meiän patvaskalla silkkiset sukat jalassa, <br />
:silkkiset sukan sitehet, säteriset säärinauhat, <br />
:jotk' on kullalla ku'ottu, hopealla huoliteltu.
 
:"Onpa meiän patvaskalla Saksan kengät kelvolliset, <br />
:kuni joutsenet joella, vesiteiret vieremillä <br />
:tahi hanhuet havulla, muuttolinnut murrikolla.
 
:"Onpa meiän patvaskalla kutrit kullansuortuvaiset, <br />
:parta kullanpalmikkoinen; päässä pystyinen kypäri, <br />
:puhki pilvien puhuja, läpi metsän läiköttäjä, <br />
:jot' ei saatane sataisin, tuotane tuhansin markoin.
 
:"Jo nyt kiitin patvaskani; vuotas kiitän saajanaisen! <br />
:Mist' on saatu saajanainen, kust' otettu onnellinen?
 
:"Tuolt' on saatu saajanainen, tuolt' otettu onnellinen <br />
:takoa Tanikan linnan, uuen linnan ulkopuolta.
 
:"Eipä vielä sieltäkänä, ei perän pereäkänä! <br />
:Tuolt' on saatu saajanainen, tuolt' otettu onnellinen <br />
:Vienan pääliltä vesiltä, ulapoilta auke'ilta.
 
:"Eipä vielä sieltäkänä, ei perän pereäkänä! <br />
:Kasvoi maalla mansimarja, punapuola kankahalla, <br />
:pellolla heleä heinä, kukka kultainen aholla: <br />
:siit' on saatu saajanainen, siit' otettu onnellinen.
 
:"Saajanaisen suu somainen kuni Suomen sukkulainen; <br />
:saajanaisen sirkut silmät kuni tähet taivahalla; <br />
:saajanaisen kuulut kulmat kuni kuu meren-ylinen.
 
:"Onpa meiän saajanaisen kaula kullankiehkuroissa, <br />
:pää kullanvipalehissa, käet kullankäärilöissä, <br />
:sormet kullansormuksissa, korvat kullanhelmilöissä, <br />
:kulmat kullansolmuloissa, silmäripset simpsukoissa.
 
:"Luulin kuun kumottavaksi, kuu kumotti kultasolki; <br />
:luulin päivän paistavaksi, kun sen paistoi paian kaulus; <br />
:luulin laivan läikkyväksi, kun sen läikkyi lakki päässä.
 
:"Jopa kiitin saajanaisen; annas katson kaiken kansan, <br />
:onko kansa kaunihina, väki vanha vänkeänä <br />
:sekä nuoriso somana, koko joukko juoleana!
 
:"Jopa katsoin kaiken kansan, ehkä tiesin ennoltaki: <br />
:eip' ole tässä ennen ollut eikä varsin vasta liene <br />
:tämän joukon juoleutta, tämän kansan kauneutta, <br />
:väen vanhan vänkeyttä, väen nuorison somuutta. <br />
:Kaikk' on kansa haljakassa kuni metsä huutehessa: <br />
:alta on kuin aamurusko, päältä on kuin päivänkoite.
 
:"Huokeat oli hopeat, löyhät kullat kutsuloilla, <br />
:rahataskut tanterilla, rahakukkarot kujilla <br />
:näillä kutsuvierahilla kutsuloille kunniaksi."
 
:Vaka vanha Väinämöinen, virren ponsi polvu'inen, <br />
:siitä siirtihe rekehen, lähtevi kohin kotia; <br />
:laulelevi virsissänsä, laulelevi, taitelevi. <br />
:Lauloi virren, lauloi toisen virrelläpä kolmannella <br />
:kilahti jalas kivehen, tarttui kapla kannon päähän, <br />
:rikkoihe reki runolta, jalas taittui laulajalta, <br />
:kapla poikki paukahutti, laiat irti loskahutti.
 
:Sanoi vanha Väinämöinen, itse virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Onko tässä nuorisossa, kansassa kasuavassa, <br />
:vaiko tässä vanhalassa, väessä vähenevässä, <br />
:kenpä Tuonelle kävisi, lähtisi Manan majoille, <br />
:toisi Tuonelta orasen, vääntiän Manan väeltä <br />
:reki uusi laatiani, korjanen kohentoani?"
 
:Sekä nuoremmat sanovi, jotta vanhat vastoavi: <br />
:"Ei ole tässä nuorisossa eikä varsin vanhastossa, <br />
:koko suuressa su'ussa niin urosta urheata, <br />
:jotta Tuonelle menisi, lähtisi Manan majoille, <br />
:toisi Tuonelta orasen, vääntiän Manan majoilta <br />
:reki uusi laatiasi, korjanen kohentoasi."
 
:Silloin vanha Väinämöinen, laulaja iän-ikuinen, <br />
:läksi toiste Tuonelahan, matkasi Manan majoille. <br />
:Toi orasen Tuonelasta, vääntiän Manan majoilta.
 
:Siitä vanha Väinämöinen laulavi salon sinisen, <br />
:salohon tasaisen tammen sekä pihlajan pätevän; <br />
:ne kohenti korjaksensa, painalti jalaksiksensa, <br />
:niistä katsoi kaplaksia sekä väänti vempeleitä: <br />
:sai korjan kohennetuksi, re'en uuen laaituksi. <br />
:Pisti varsan valjahisin, ruskean re'en etehen, <br />
:itse istuihe rekehen, laskettihe laitiohon. <br />
:Vitsattaki virkku juoksi, helmin lyömättä hevonen <br />
:entisille appehille, taanoisille suuruksille; <br />
:saattoi vanhan Väinämöisen, laulajan iän-ikuisen, <br />
:oman uksen aukomille, oman kynnyksen etehen.
 
 
{{runo|edellinen=[[Kalevala - Neljäskolmatta runo|Neljäskolmatta runo]]|teos=[[Kalevala]]|seuraava=[[Kalevala - Kuudeskolmatta runo|Kuudeskolmatta runo]]|}}
 
[[Luokka:Kalevala]]