|
:Kun oli kyllin häitä juotu, pi'etty pitoja noita, <br />
:häitä Pohjolan tuvilla, pitoja Pimentolassa, <br />
:sanoi Pohjolan emäntä Ilmariselle, vävylle: <br />
:"Mit' istut, isosukuinen, maan valio, valvattelet? <br />
:Istutko ison hyvyyttä vai emonko armautta <br />
:vaiko pirtin valkeutta, naimakansan kauneutta?
:"Et istu ison hyvyyttä, et emosen armautta <br />
:etkä pirtin puhtautta, naimakansan kauneutta: <br />
:istut impesi hyvyyttä, neien nuoren armautta, <br />
:valvattisi valkeutta, kassapääsi kauneutta.
:"Sulho, viljon veljyeni! Vuotit viikon, vuota vielä! <br />
:Ei ole valmis valvattisi, suorinut ikisopusi: <br />
:puol' on päätä palmikolla, puoli palmikoitsematta.
:"Sulho, viljon veljyeni! Vuotit viikon, vuota vielä! <br />
:Ei ole valmis valvattisi, suorinut ikisopusi: <br />
:yks' on hiema hiemoitettu, toinen hiemoiteltavana.
:"Sulho, viljon veljyeni! Viikon vuotit, vuota vielä! <br />
:Ei ole valmis valvattisi, suorinut ikisopusi: <br />
:vast' on jalka kengitetty, toinen kengiteltävänä.
:"Sulho, viljon veljyeni! Viikon vuotit, vuota vielä! <br />
:Ei ole valmis valvattisi, suorinut ikisopusi: <br />
:käsi on toinen kinnastettu, toinen kinnasteltavana.
:"Sulho, viljon veljyeni! Viikon vuotit, et väsynyt: <br />
:valmis on nyt valvattisi, suoriunut sorsasesi.
:"Mene jo myöten, myöty neiti, kanssa, kaupattu kananen! <br />
:Jo nyt on liittosi likellä, kovin läsnä lähtöaika, <br />
:kun on viejä vieressäsi, ottajaisesi ovilla: <br />
:oro suitsia purevi, reki neittä vuottelevi.
:"Oltua rakas rahoihin, käpäs kättä antamahan, <br />
:kiivas kihlan ottelohon, sormuksen sovittelohon, <br />
:ole nyt rakas rekehen, kiivas kirjokorjasehen, <br />
:käpäs käymähän kylähän sekä sievä lähtemähän!
:"Etpä äijän, nuori neiti, kahen puolesi katsellut, <br />
:yli pääsi ymmärrellyt, jos te'it ka'utun kaupan, <br />
:iän kaiken itkemisen, vuoet voikerrehtamisen, <br />
:kun läksit isosi koista, siirryit syntymäsijoilta, <br />
:luota ehtoisen emosi, kantajasi kartanoilta.
:"Mi oli sinun eleä näillä taattosi tiloilla! <br />
:Kasvoit kukkana kujilla, ahomailla mansikkana. <br />
:Nousit voille vuotehelta, maioille makoamasta, <br />
:venymästä vehnäsille, pettäjäisille pehusta. <br />
:Kun et voinut voita syöä, silpaisit sianlihoa.
:"Ei ollut huolta ollenkana, ajatusta aioinkana: <br />
:annoit huolla honkasien, ajatella aiaksien, <br />
:surra suolla suopetäjän, kangaskoivun kankahalla. <br />
:Itse liehuit lehtyisenä, perhosena pyörähtelit, <br />
:marjana emosi mailla, vaapukkana vainiolla.
:"Lähet nyt talosta tästä, menet toisehen talohon, <br />
:toisehen emon alahan, perehesen vierahasen. <br />
:Toisin siellä, toisin täällä, toisin toisessa talossa! <br />
:Toisin siellä torvet soivat, toisin ukset ulvaisevat, <br />
:toisin vierevät veräjät, sanovat saranarauat.
:"Et osaa ovissa käyä, veräjissä vieretellä <br />
:talon tyttären tavalla; et tunne puhua tulta <br />
:etkä liettä lämmitteä talon miehen mieltä myöten.
:"Niinkö luulit, neito nuori, niinkö tiesit jotta luulit, <br />
:luulit yöksi lähteväsi, päivällä paloavasi? <br />
:Etpä yöksi lähtenynnä, etkä yöksi, et kaheksi: <br />
:jopa jou'uit viikommaksi, kuuksi päiväksi katosit, <br />
:iäksi ison majoilta, elinajaksi emosi. <br />
:Askelt' on piha pitempi, kynnys hirttä korkeampi <br />
:sinun toiste tullessasi, kerran kertaellessasi."
:Neito parka huokaeli, huokaeli, henkäeli; <br />
:suru syämelle panihe, vesi silmille vetihe. <br />
:Itse tuon sanoiksi saatti: "Noinpa tiesin, noinpa luulin, <br />
:noinpa arvelin ikäni, sanoin kaiken kasvinaian: <br />
:et sä, neiti, neiti olle oman vanhemman varassa, <br />
:oman taaton tanterilla, vanhan maammosi majoilla. <br />
:Äskenpä olisit neiti miehelähän mennessäsi, <br />
:kuin oisi jalka kynnyksellä, toinen korjassa kosijan: <br />
:oisit päätäsi pitempi, korvallista korkeampi.
:"Tuota toivoin tuon ikäni, katsoin kaiken kasvinaian <br />
:vuotin kuin hyveä vuotta, katsoin kuin kesän tuloa. <br />
:Jo nyt on toivoni toeksi, lähtöni lähemmä saanut; <br />
:jop' on jalka kynnyksellä, toinen korjassa kosijan. <br />
:Enkä tuota tunnekana, mikä muutti multa mielen: <br />
:en lähe ilolla mielin enkä riemulla eriä <br />
:tästä kullasta ko'ista, iän nuoren istumasta, <br />
:näiltä kasvinkartanoilta, ison saamilta eloilta; <br />
:lähen, hoikka, huolissani, ikävissäni eriän, <br />
:kuin syksyisen yön sylihin, kevä'isen kierän päälle, <br />
:jälen jäällä tuntumatta, jalan iskun iljangolla.
:"Miten lieki mieli muien, mieli muien morsianten? <br />
:Tok' ei muut muretta tunne, kanna kaihoista syäntä, <br />
:kuin kannan minä katala, kannan mustoa muretta, <br />
:syäntä syen näköistä, huolta hiilenkarvallista.
:"Niin on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus, <br />
:kuin keväinen päivännousu, kevätaamun aurinkoinen. <br />
:Mitenpä minunki mieli, minun synkeä sisuni? <br />
:On kuin laaka lammin ranta, kuin pimeä pilven ranta, <br />
:kuin syksyinen yö pimeä, talvinen on päivä musta; <br />
:viel' on mustempi sitäki, synkeämpi syksy-yötä."
:Olipa akka, askarvaimo, talon ainoinen asuja. <br />
:Hänpä tuon sanoiksi virkki: "Kutti, kutti, neiti nuori! <br />
:Etkö muista, kuin sanelin, sanelin saoinki kerroin: <br />
:elä sulho'on ihastu, elä sulhon suumalohon, <br />
:luota silmänluontehesen, katso jalkoihin jaloihin! <br />
:Sulovasti suun pitävi, silmät luopi luopuisasti, <br />
:vaikka lempo leukaluissa, surma suussansa asuisi.
:"Noinpa aina neittä neuvoin, orpanaistani opastin: <br />
:kun tulevi suuret sulhot, suuret sulhot, maan kosijat, <br />
:sinä vastahan sanele ja puhele puoleltasi, <br />
:sanele sanalla tuolla, lausu tuolla lausehella: <br />
:'Ei minusta ollekana, ollekana, lienekänä <br />
:miniäksi vietävätä, orjaksi otettavata. <br />
:Ei neiti minun näköinen osaa orjana eleä, <br />
:muista ei mukihin mennä, olla aina alla kynsin. <br />
:Toinen kun sanan sanoisi, minä kaksin vastoaisin; <br />
:kun tulisi tukkahani, hairahtaisi hapsihini, <br />
:tukastani tuivertaisin, hapsistani haivertaisin.'
:"Et sinä sitä totellut, et kuullut minun sanoa. <br />
:Käeten kävit tulehen, tieten tervan keittehesen; <br />
:riensihit revon rekehen, läksit karhun kantasille, <br />
:revon reessänsä veteä, karhun kauas kannatella, <br />
:ikiorjaksi isännän, aikaorjaksi anopin.
:"Läksit kouluhun kotoa, piinahan ison pihoilta. <br />
:Kova on koulu käyäksesi, piina pitkä ollaksesi: <br />
:siell' on ohjat ostettuna, varustettu vankirauat, <br />
:ei ketänä muuta vasten, vasten on vaivaista sinua.
:"Kohta saat kokea, koito, kokea, kovaosainen, <br />
:apen luista leukaluuta, anopin kivistä kieltä, <br />
:ky'yn kylmiä sanoja, naon niskan-nakkeloita.
:"Kuules, neiti, kuin sanelen, kuin sanelen, kuin puhelen! <br />
:Olit kukkana kotona, ilona ison pihoilla: <br />
:iso kutsui kuutamaksi, emo päivänpaisteheksi, <br />
:veikkosi vesivaloksi, siskosi siniveraksi. <br />
:Menet toisehen talohon, vierahan emän alahan: <br />
:ei vieras emosen verta, vaimo toinen tuojan verta! <br />
:Harvoin vieras siivoin sinkui, harvoin oike'in opetti: <br />
:appi haukkuvi havuiksi, anoppisi ahkioksi, <br />
:kyty kynnysportahiksi, nato naisien pahoiksi.
:"Äsken sie hyvä olisit, äsken kerta kelpoaisit: <br />
:utuna ulos menisit, savuna pihalle saisit, <br />
:lehtisenä lenteleisit, kipunoina kiiättäisit.
:"Et ole lintu lentäjäksi etkä lehti liehujaksi, <br />
:et kipuna kiitäjäksi, savu saajaksi pihalle.
:"Voi neiti, sisarueni! Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit! <br />
:Vaihoit armahan isosi appehen ani paha'an, <br />
:vaihoit ehtoisen emosi anoppihin ankarahan! <br />
:Vaihoit viljon veljyesi kyyttäniskahan kytyhyn, <br />
:vaihoit siskosi siveän naljasilmähän natohon! <br />
:Vaihoit liinavuotehesi nokisihin nuotioihin, <br />
:vaihoit valkeat vetesi likaisihin lietehisin, <br />
:vaihoit hiekkarantasesi mustihin muraperihin! <br />
:Vaihoit armahat ahosi kanervikkokankahisin, <br />
:vaihoit marjaiset mäkesi kaskikantoihin kovihin!
:"Niinkö luulit, neito nuori, niinkö, kasvava kananen: <br />
:huolet loppui, työt väheni tämän illan istumilla, <br />
:maata sinne vietäväsi, unille otettavasi?
:"Eip' on maata vieäkänä, unille otetakana: <br />
:vasta valvoa pitävi, vasta huolta hoivatahan, <br />
:ajatusta annetahan, pannahan pahoa mieltä.
:"Kunis huiskit hunnutoinna, sinis huiskit huoletoinna: <br />
:kunis liikuit liinatoinna, liikuit liioitta suruitta. <br />
:Äsken huntu huolta tuopi, palttina pahoa mieltä, <br />
:liina liikoja suruja, pellava perättömiä.
:"Mikäs neitosen kotona! Niin neito ison kotona, <br />
:kuin kuningas linnassansa, yhtä miekkoa vajoa. <br />
:Toisin tuon miniä raukan! Niin miniä miehelässä, <br />
:kuin vanki Venäehellä, yhtä vahtia vajoa.
:"Teki työtä työn ajalla, väänti hartian väellä, <br />
:hipiä hi'en väessä, otsa vaahen valkeassa. <br />
:Kun tulevi toinen aika, niin tulehen tuomitahan, <br />
:ajetahan ahjoksehen, sen kätehen käsketähän.
:"Piteä hänen pitäisi, piteä, piloisen piian, <br />
:lohen mieli, kiiskin kieli, lammin ahvenen ajatus, <br />
:suu sären, salakan vatsa, meriteiren tieto saa'a.
:"Eipä tieä yksikänä, ymmärrä yheksänkänä <br />
:emon tuomista tytöistä, vanhempansa vaalimista, <br />
:mistä syöjä syntynevi, kaluaja kasvanevi, <br />
:lihan syöjä, luun purija, tukan tuulelle jakaja, <br />
:hapsien hajottelija, ahavalle anneksija.
:"Itke, itke, neiti nuori! Kun itket, hyvinkin itke! <br />
:Itke kourin kyynelesi, kahmaloin haluvetesi, <br />
:pisaret ison pihoille, lammit taaton lattioille, <br />
:itke tulville tupanen, siltalauat lainehille! <br />
:Kun et itke itkettäissä, itket toiste tullessasi, <br />
:kun tulet ison kotihin, kun löyät isosi vanhan <br />
:saunahan savuttunehen kuiva vasta kainalossa.
:"Itke, itke, neiti nuori! Kun itket, hyvinkin itke! <br />
:Kun et itke itkettäissä, itket toiste tullessasi, <br />
:kun tulet emon kotihin, kun löyät emosi vanhan <br />
:läävähän läkähtynehen, kuollehen kupo sylihin.
:"Itke, itke, neiti nuori! Kun itket, hyvinkin itke! <br />
:Kun et itke itkettäissä, itket toiste tullessasi, <br />
:kun tulet tähän kotihin, löyät veikkosi verevän <br />
:kujahan kukistunehen, kartanolle kaatunehen.
:"Itke, itke, neiti nuori! Kun itket, hyvinkin itke! <br />
:Kun et itke itkettäissä, itket toiste tullessasi, <br />
:kun tulet tähän talohon, löyät siskosi siveän <br />
:sotkutielle sortunehen vanha karttu kainalossa."
:Neito parka huokaeli, huokaeli, henkäeli. <br />
:Itse loihen itkemähän, vierähti vetistämähän.
:Itki kourin kyyneleitä, kahmaloin haluvesiä <br />
:ison pestyille pihoille, lammit taaton lattialle. <br />
:Siitä tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja pakisi: <br />
:"Hoi sisaret, sirkkuseni, entiset ikätoverit, <br />
:kaikki kasvinkumppalini! Kuulkottenpa, kuin sanelen! <br />
:En nyt tuota tunnekana, mikä lienehe minulle <br />
:iskennä tämän ikävän, tämän huolen hoivannunna, <br />
:tämän kaihon kantanunna, murehen mukaellunna.
:"Toisin tiesin, toisin luulin, toisin toivotin ikäni: <br />
:käkesin käkenä käyä, kukahella kukkuroilla <br />
:näille päivin päästyäni, näille tuumin tultuani. <br />
:Enpä nyt käkenä käyne, kukahelle kukkuroilla: <br />
:olen kuin alli aallokossa, tavi laajalla lahella <br />
:uiessa vilua vettä, vettä jäistä järkyttäissä.
:"Voi isoni, voi emoni, voi on valtavanhempani! <br />
:Minnekä minua loitte, kunne kannoitte katalan <br />
:nämät itkut itkemähän, nämät kaihot kantamahan, <br />
:nämät huolet huolimahan ja surut sureksimahan?
:"Mahoit ennen, maammo rukka, mahoit, kaunis <br />
:kantajani, <br />
:armas maion-antajani, ihana imettäjäni, <br />
:kapaloia kantosia, pestä pieniä kiviä, <br />
:kuin pesit tätä tytärtä, kapalojit kaunoistasi <br />
:näille suurille suruille, ape'ille miel'aloille!
:"Moni muualla sanovi, usea ajattelevi: <br />
:ei ole huolta hurnakolla, ajatusta aioinkana. <br />
:Elkätte, hyvät imeiset, elkätte sitä sanoko! <br />
:Enemp' on minulla huolta, kuin on koskessa kiviä, <br />
:pajuja pahalla maalla, kanervia kankahalla. <br />
:Hepo ei jaksaisi veteä, rautakisko kingotella <br />
:ilman luokin lekkumatta, vempelen värisemättä <br />
:noita, hoikan, huoliani, mustia mure'itani."
:Lauloi lapsi lattialta, kasvavainen karsinasta: <br />
:"Mitä neien itkemistä, suuresti sureksimista! <br />
:Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, <br />
:rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä! <br />
:Hevosell' on pää parempi, pää parempi, luu lujempi, <br />
:kaulan kaari kantavampi, koko ruumis runsahampi.
:"Ei ole itettäviä, suuresti surettavia. <br />
:Ei sinua suolle vieä, ojavarrellen oteta: <br />
:vievät viljamättähältä, vievät vielä viljemmälle; <br />
:ottavat oluttuvilta, ottavat oluemmille.
:"Kun katsot kupehellesi, oikealle puolellesi, <br />
:onpa sulho suojassasi, mies verevä vieressäsi! <br />
:Hyvä mies, hyvä hevonen, talon kanta kaikenlainen; <br />
:pyyhyet pyräjämässä, vempelellä vieremässä, <br />
:rastahat iloitsemassa, rahkehilla laulamassa; <br />
:kuusi kullaista käkeä länkilöillä lekkumassa, <br />
:seitsemän siniotusta reen kokalla kukkumassa.
:"Ellös olko milläkänä, emon tuoma, tuollakana! <br />
:Et panna pahenemahan, pannahan paranemahan, <br />
:miehen kyntäjän kylelle, vakoajan vaipan alle, <br />
:leivän saajan leuan alle, kalan saajan kainalohon, <br />
:hirven hiihtäjän hikehen, karhun saajan saunasehen.
:"Miehen sait mitä jaloimman, urohia uhke'imman: <br />
:ei sen jouset jouten olle, viinet vaarnoilla venyne; <br />
:koirat ei ne koissa maanne, pennut pehkuilla levänne.
:"Kolmasti tänä keväinä aivan aika-huomenessa <br />
:nousi nuotiotulelta, havasi havusijalta; <br />
:kolmasti tänä keväinä kaste on silmille karisnut, <br />
:havut päänsä harjaellut, varvat vartalon sukinut.
:"Mies on joukon jou'uttaja, uros karjan kasvattaja. <br />
:Onpa tällä sulhollamme korvet koivin kulkevia, <br />
:särkät säärin juoksevia, noropohjan noutavia: <br />
:sata on sarven kantajata, tuhat tuojoa utaren; <br />
:aumoja joka aholla, purnuja joka purolla, <br />
:lepikköiset leipämaina, ojavieret ohramaina, <br />
:karivieret kauramaina, vesivieret vehnämaina, <br />
:kaikki rauniot rahoina, kivet pienet penninkinä."
{{runo|edellinen=[[Kalevala - Yhdeskolmatta runo|Yhdeskolmatta runo]]|teos=[[Kalevala]]|seuraava=[[Kalevala - Kolmaskolmatta runo|Kolmaskolmatta runo]]|}}
[[Luokka:Kalevala]]
| 