|
:Kasvatti emo kanoja, suuren joukon joutsenia. <br />
:Kanat aialle asetti, joutsenet joelle saattoi. <br />
:Tuli kokko, niin kohotti, tuli haukka, niin hajotti, <br />
:siipilintu, niin sirotti: yhen kantoi Karjalahan, <br />
:toisen vei Venäjän maalle, kolmannen kotihin heitti.
:Minkä vei Venäehelle, siitä kasvoi kaupanmiesi; <br />
:minkä kantoi Karjalahan, siitä se Kalervo kasvoi; <br />
:kunkapa kotihin heitti, se sikesi Untamoinen <br />
:ison päiviksi pahoiksi, emon mielimurtehiksi.
:Untamoinen verkot laski Kalervon kalavetehen; <br />
:Kalervoinen verkot katsoi, kalat konttihin kokosi. <br />
:Untamo, utala miesi, sepä suuttui ja vihastui. <br />
:Teki soan sormistansa, kämmenpäistänsä keräjät, <br />
:toran nosti totkusilta, artin ahvenmaimasilta.
:Torelivat, tappelivat, eikä voita toinen toista: <br />
:minkä toistansa tokaisi, sen sai itse vastahansa.
:Jopa tuosta toisen kerran, kahen, kolmen päivän päästä <br />
:Kalervoinen kauran kylvi Untamon tuvan ta'aksi.
:Untamolan uljas uuhi söi Kalervon kaurakylvön. <br />
:Kalervoisen kärtsä koira repi uuhen Untamolta.
:Untamo uhittelevi Kalervolle veljellensä, <br />
:surmata su'un Kalervon, lyöä suuret, lyöä pienet, <br />
:koko kansan kolhaella, tuvat polttoa poroksi.
:Laittoi miehet miekka vyölle, urohot ase kätehen, <br />
:pojat pienet piikki vyölle, kaunot kassara olalle; <br />
:läksi suurehen sotahan vasten veljeä omoa.
:Kalervoisen kaunis minjä istui ikkunan lähellä. <br />
:Katsoi ulos ikkunasta, sanan virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Onko tuo savu sakea vai onpi pimeä pilvi <br />
:noien peltojen perillä, kujan uuen ulkopäässä?"
:Ei ollut ume umakka eikäpä savu sakea: <br />
:ne oli Untamon urohot, tulla suorivat sotahan.
:Tuli Untamon urohot, saivat miehet miekka vyöllä. <br />
:Kaatoivat Kalervon joukon, su'un suuren surmasivat, <br />
:talon polttivat poroksi, tasoittivat tantereksi.
:Jäi yksi Kalervon impi kera vatsan vaivaloisen. <br />
:Senpä Untamon urohot veivät kanssansa kotihin <br />
:pirtin pienen pyyhkijäksi, lattian lakaisijaksi.
:Oli aikoa vähäisen; syntyi pieni poikalapsi <br />
:emollen osattomalle. Miksi tuo nimitetähän? <br />
:Emo kutsui Kullervoksi, Untamo sotijaloksi.
:Pantihinpa poika pieni, orpolapsi laitettihin <br />
:tuutuhun tutajamahan, kätkyehen liekkumahan.
:Liekkui lapsi kätkyessä, lapsi liekkui, tukka löyhki. <br />
:Liekkui päivän, liekkui toisen; jopa kohta kolmantena, <br />
:kun tuo poika potkaisihe, potkaisihe, ponnistihe, <br />
:katkaisi kapalovyönsä, pääsi päälle peittehensä, <br />
:särki liekun lehmuksisen, kaikki riepunsa revitti.
:Nähtihin hyvä tulevan, keksittihin kelpoavan. <br />
:Untamola vuottelevi tätä tästä kasvavaksi, <br />
:mieltyväksi, miestyväksi, oike'in urostuvaksi, <br />
:saavaksi sataisen orjan, tuhantisen turpuvaksi.
:Kasvoi kuuta kaksi, kolme. Jopa kuuna kolmantena <br />
:poika polven korkeuisna alkoi itse arvaella: <br />
:"Kunpa saisin suuremmaksi, vahvistuisin varreltani, <br />
:kostaisin isoni kohlut, maksaisin emoni mahlat!"
:Saipa kuulla Untamoinen. Itse tuon sanoiksi virkki: <br />
:"Tästä saa sukuni surma, tästä kasvavi Kalervo!"
:Urohot ajattelevat, akat kaikki arvelevat, <br />
:minne poika pantanehe, kunne surma saatanehe.
:Pannahanpa puolikkohon, työnnetähän tynnyrihin; <br />
:siitä vieähän vetehen, lasketahan lainehesen.
:Käyähänpä katsomahan kahen, kolmen yön perästä, <br />
:joko on hukkunut vetehen, kuollut poika puolikkohon!
:Ei ole hukkunut vetehen, kuollut poika puolikkohon! <br />
:Poika oli pääsnyt puolikosta istui aaltojen selässä <br />
:vapa vaskinen käessä, siima silkkinen perässä; <br />
:onkivi meren kaloja, merivettä mittoavi: <br />
:melke'in meressä vettä, kun on kaksi kauhallista; <br />
:oisko oike'in mitata, osa kolmatta tulisi.
:Untamo ajattelevi: "Mihin poika pantanehe, <br />
:kunne tuo tuhottanehe, kusta surma saatanehe?"
:Käski orjansa kerätä koivuja, kovia puita, <br />
:honkia satahavuja, tiettäviä tervaksia <br />
:yhen poian polttimeksi, Kullervon kaottimeksi.
:Koottihin, keräeltihin koivuja, kovia puita, <br />
:honkia satahavuja, tiettäviä tervaksia, <br />
:tuohia tuhat rekeä, sata syltä saarnipuita. <br />
:Tuli puihin tuiskattihin, roviohon roiskattihin, <br />
:siihen poika paiskattihin keskelle tulen palavan.
:Paloi päivän, tuosta toisen, paloi päivän kolmannenki. <br />
:Käytihin katsastamahan: poik' oli porossa polvin, <br />
:kypenissä kyynäsvarsin, hiilikoukkunen käessä, <br />
:millä tulta kiihottavi, hiiliä kokoelevi, <br />
:katomatta karvankana, kutrisen kähertymättä!
:Untamo ä'itteleikse: "Mihin poika pantanehe, <br />
:kunne tuo tuhottanehe, surma tuolle saatanehe?" <br />
:Poika puuhun hirtetähän, tammehen ripustetahan.
:Kului yötä kaksi, kolme, saman verran päiviäki. <br />
:Untamo ajattelevi: "Aik' on käyä katsomahan, <br />
:joko Kullervo katosi, kuoli poika hirsipuuhun."
:Laittoi orjan katsomahan. Orja toi sanan takaisin: <br />
:"Ei ole Kullervo kaonnut, kuollut poika hirsipuuhun! <br />
:Poika puuta kirjoittavi pieni piikkonen käessä. <br />
:Koko puu kuvia täynnä, täynnä tammi kirjoitusta: <br />
:siinä miehet, siinä miekat, siinä keihä'ät sivulla."
:Mitäs autti Untamoisen tuon pojan katalan kanssa! <br />
:Kuinka surmat suoritteli, kuinka kuolemat sukesi, <br />
:poika ei puutu surman suuhun eikä kuole kuitenkana.
:Piti viimeinki väsyä suorimasta surmiansa, <br />
:kasvatella Kullervoinen, orja poikana omana.
:Sanoi Untamo sanansa, itse virkki, noin nimesi: <br />
:"Kun elänet kaunihisti, aina siivolla asunet, <br />
:saat olla talossa tässä, orjan töitä toimitella. <br />
:Palkka pannahan jälestä, ansiosta arvatahan: <br />
:vyöhyt vyöllesi korea tahi korvalle kolahus."
:Kun oli Kullervo kohonnut, saanut vartta vaaksan verran, <br />
:tuopa työlle työnnetähän, raaolle rakennetahan, <br />
:lapsen pienen katsontahan, sormi pienen souantahan: <br />
:"Katso lasta kaunihisti, syötä lasta, syö itseki! <br />
:Rievut virrassa viruta, pese pienet vaattehuiset!"
:Katsoi lasta päivän, kaksi: käen katkoi, silmän kaivoi. <br />
:Siitä kohta kolmannella lapsen tauilla tapatti, <br />
:rievut viskoi virran vieä, kätkyen tulella poltti.
:Untamo ajattelevi: "Ei tämä tähän sopiva <br />
:lapsen pienen katsontahan, sormi pienen souantahan! <br />
:En tieä, kuhun panisin, kulle työlle työnteleisin. <br />
:Panenko kasken kaa'antahan?" Pani kasken kaa'antahan.
:Kullervo, Kalervon poika, tuossa tuon sanoiksi virkki: <br />
:"Äsken lienen mies minäki, kun saan kirvehen kätehen, <br />
:paljo katsoa parempi, entistäni armahampi: <br />
:lienen mies viien veroinen, uros kuuen-kummallinen."
:Meni seppolan pajahan. Sanan virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Oi on seppo veikkoseni! Taos mulle tapparainen!
:Tao kirves miestä myöten; rauta raatajan mukahan! <br />
:Lähen kasken kaa'antahan, solkikoivun sorrantahan."
:Seppä tarpehen takovi, kirvehen kerittelevi. <br />
:Saip' on kirves miestä myöten, rauta raatajan mukahan.
:Kullervo, Kalervon poika, hioi siitä kirvehensä; <br />
:päivän kirvestä hiovi, illan vartta valmistavi.
:Suorihe kasken ajohon korkealle korpimaalle, <br />
:parahasen parsikkohon, hirveähän hirsikköhön.
:Iski puuta kirvehellä, tempasi tasaterällä: <br />
:kerralla hyvätki hirret, pahat puolella menevi.
:Vihoin kaatoi viisi puuta, kaiketi kaheksan puuta. <br />
:Siitä tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: <br />
:"Lempo tuota raatakohon! Hiisi hirret kaatakohon!"
:Kavahutti kannon päähän, niin huhuta heiahutti, <br />
:vihellytti, viuahutti. Sanan virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Sini kaski kaatukahan, koivu solki sortukahan, <br />
:kuni ääni kuulunevi, kuni vierrevi vihellys!
:"Elköhön vesa venykö, elköhön koretko korsi <br />
:sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana <br />
:kaskessa Kalervon poian, otoksessa oivan miehen!
:"Ottaisiko maa orahan, nousisiko nuori laiho, <br />
:sekä korsi korteuisi, jotta varsi varteuisi, <br />
:elköhön tereä tehkö, varsi päätä valmistako!"
:Untamoinen, mies utala, kävi tuota katsomahan <br />
:kaskea Kalervon poian, ajamoa uuen orjan: <br />
:ei kaski kaselle tunnu, ajamaksi nuoren miehen.
:Untamo ajattelevi: "Ei tämä tähän sopiva! <br />
:Hyvän hirsikön pilasi, kaatoi parsikon parahan! <br />
:En tieä, kuhun panisin, kulle työlle työnteleisin. <br />
:Panenko aitojen panohon?" Pani aitojen panohon.
:Kullervo, Kalervon poika, jopa aitoa panevi. <br />
:Kohastansa kokkahongat aiaksiksi asettelevi, <br />
:kokonansa korpikuuset seipähiksi pistelevi; <br />
:veti vitsakset lujahan pisimmistä pihlajista; <br />
:pani aian umpinaisen, veräjättömän kyhäsi. <br />
:Siitä tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: <br />
:"Ku ei lintuna kohonne, kahen siiven siuotelle, <br />
:elköhön ylitse pääskö aiasta Kalervon poian!"
:Untamo osaelevi tulla tuota katsomahan <br />
:aitoa Kalervon poian, sotaorjan sortamoa.
:Näki aian aukottoman, raottoman, reiättömän, <br />
:jok' oli pantu maaemästä, ylös pilvihin osattu.
:Sanan virkkoi, noin nimesi: "Ei tämä tähän sopiva! <br />
:Pani aian aukottoman, veräjättömän kyhäsi, <br />
:tuon on nosti taivosehen, ylös pilvihin kohotti: <br />
:en tuosta ylitse pääse enkä reiästä sisälle! <br />
:En tieä, mihin panisin, kulle työlle työnteleisin. <br />
:Panenko puimahan rukihit?" Pani puimahan rukihit.
:Kullervo, Kalervon poika, jo oli puimassa rukihit: <br />
:pui rukihit ruumeniksi, olet kaunaksi kaotti.
:Tulipa isäntä tuohon, kävi itse katsomahan <br />
:puintoa Kalervon poian, Kullervoisen kolkintoa: <br />
:rukihit on ruumenina, olet kaunoina kahisi!
:Untamo ä'itteleikse: "Ei ole tästä raatajasta! <br />
:Kulle työlle työntänenki, työnsä tuhmin turmelevi. <br />
:Joko vien Venäehelle tahi kaupin Karjalahan <br />
:Ilmariselle sepolle, sepon paljan painajaksi?"
:Möi siitä Kalervon poian, pani kaupan Karjalahan <br />
:Ilmariselle sepolle, takojalle taitavalle.
:Minpä seppo tuosta antoi? Äijän seppo tuosta antoi: <br />
:kaksi kattilarania, kolme koukun puoliskoa, <br />
:viisi viikatekulua, kuusi kuokan kuolioa <br />
:miehestä mitättömästä, orjasta epäpäöstä.
{{runo|edellinen=[[Kalevala - Kolmaskymmenes runo|Kolmaskymmenes runo]]|teos=[[Kalevala]]|seuraava=[[Kalevala - Kahdesneljättä runo|Kahdesneljättä runo]]|}}
[[Luokka:Kalevala]]
| 