|
:Se on seppo Ilmarinen naista itki illat kaiket, <br />
:yöt itki unettomana, päivät einehettömänä; <br />
:aamut aikaisin valitti, huomeniset huokaeli, <br />
:kun oli kuollut nuori nainen, kaunis kalmahan katettu. <br />
:Eipä kääntynyt käessä vaskinen vasaran varsi, <br />
:kuulunut pajasta kalke yhen kuuhuen kululla.
:Sanoi seppo Ilmarinen: "En tieä, poloinen poika, <br />
:miten olla, kuin eleä. Istun yön eli makoan, <br />
:äijä on yötä, tunti tuhma, vaivoja, matala mahti.
:"Ikävät on iltaseni, apeat on aamuseni, <br />
:äsken yöllä äitelämpi, havatessa haikeampi. <br />
:Ei ole iltoja ikävä, ei apea aamujani, <br />
:mure muita aikojani: ihanaistani ikävä, <br />
:apeainen armastani, mure mustakulmaistani.
:"Jo vainen iällä tällä use'in minun utuisen <br />
:keskiöisissä unissa koura tyhjeä kokevi, <br />
:käsi vaalivi valetta kupehelta kummaltaki."
:Seppo naisetta elävi, puolisotta vanhenevi. <br />
:Itki kuuta kaksi, kolme. Niinpä kuulla neljännellä <br />
:poimi kultia mereltä, hope'ita lainehilta; <br />
:keräsi kekosen puita, kolmekymmentä rekoista; <br />
:puunsa poltti hiililöiksi, hiilet ahjohon ajeli.
:Otti noita kultiansa, valitsi hope'itansa <br />
:sykysyisen uuhen verran, verran talvisen jäniksen. <br />
:Työnti kullat kuumentohon, ajoi ahjohon hopeat, <br />
:pani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.
:Orjat lietsoi löyhytteli, palkkalaiset painatteli <br />
:kintahattomin kätösin, hatuttoman hartioisen. <br />
:Itse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi, <br />
:pyyti kullaista kuvaista, hope'ista morsianta.
:Ei orjat hyvästi lietso eikä paina palkkalaiset. <br />
:Se on seppo Ilmarinen itse löihe lietsomahan. <br />
:Lietsahutti kerran, kaksi, niin kerralla kolmannella <br />
:katsoi ahjonsa alusta, lietsehensä liepehiä, <br />
:mitä ahjosta ajaikse, tungeikse tulisijasta.
:Uuhi ahjosta ajaikse, lähetäikse lietsehestä, <br />
:karva kulta, toinen vaski, kolmas on hopeakarva. <br />
:Muut tuota ihastelevi, ei ihastu Ilmarinen.
:Sanoi seppo Ilmarinen: "Se susi sinuista toivoi! <br />
:Toivon kullaista sopua, hope'ista puolisoa."
:Siitä seppo Ilmarinen uuhen työntävi tulehen. <br />
:Liitti kultia lisäksi, hope'ita täytteheksi, <br />
:pani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.
:Orjat lietsoi löyhytteli, palkkalaiset painatteli <br />
:kintahattomin kätösin, hatuttoman hartioisen. <br />
:Itse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi, <br />
:pyyti kullaista kuvoa, hope'ista morsianta.
:Ei orjat hyvästi lietso eikä paina palkkalaiset. <br />
:Se on seppo Ilmarinen itse loihe lietsomahan. <br />
:Lietsahutti kerran, kaksi, niin kerralla kolmannella <br />
:katsoi ahjonsa alusta, lietsehensä liepehiä, <br />
:mitä ahjosta ajaikse, lähetäikse lietsehestä.
:Varsa ahjosta ajaikse, lähetäikse lietsehestä, <br />
:harja kulta, pää hopea, kaikki vaskesta kaviot. <br />
:Muut tuota hyvin ihastui, ei ihastu Ilmarinen.
:Sanoi seppo Ilmarinen: "Se susi sinuista toivoi! <br />
:Toivon kullaista sopua, hope'ista puolisoa."
:Siitä seppo Ilmarinen varsan työntävi tulehen. <br />
:Liitti kultia lisäksi, hope'ita täytteheksi, <br />
:pani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.
:Orjat lietsoi löyhytteli, palkkalaiset painatteli <br />
:kintahattomin kätösin, hatuttoman hartioisen.
:Itse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi, <br />
:pyyti kullaista kuvoa, hope'ista morsianta.
:Ei orjat hyvästi lietso eikä paina palkkalaiset. <br />
:Se on seppo Ilmarinen itse loihe lietsomahan. <br />
:Lietsahutti kerran, kaksi, niin kerralla kolmannella <br />
:katsoi ahjonsa alusta, lietsehensä liepehiä, <br />
:mitä ahjosta ajaikse, lähetäikse lietsehestä.
:Neiti ahjosta ajaikse, kultaletti lietsehestä, <br />
:pää hopea, kassa kulta, varsi kaikki kaunokainen. <br />
:Muut tuota pahoin pelästyi, ei pelästy Ilmarinen.
:Siitä seppo Ilmarinen takoi kullaista kuvoa, <br />
:takoi yön levähtämättä, päivän pouahuttamatta. <br />
:Jalat laati neitoselle, jalat laati, käet kuvasi: <br />
:eipä jalka nousekana, käänny käet syleilemähän.
:Takoi korvat neiollensa: eipä korvat kuulekana. <br />
:Niin sovitti suun sorean, suun sorean, sirkut silmät: <br />
:saanut ei sanoa suuhun eikä silmähän suloa.
:Sanoi seppo Ilmarinen: "Oisi tuo sorea neito, <br />
:kun oisi sanallisena, mielellisnä, kielellisnä."
:Saattoi siitä neitosensa utuisehen uutimehen, <br />
:pehme'ille pääaloille, sulkkuisille vuotehille.
:Siitä seppo Ilmarinen lämmitti kylyn utuisen, <br />
:laati saunan saipuaisen; vastat varpaiset varusti, <br />
:vettä kolme korvollista, jolla peiponen peseikse, <br />
:pulmunen puhasteleikse noista kullan kuonasista.
:Kylpi seppo kyllitellen, valelihe vallotellen. <br />
:Neien vierehen venähti utuisehen uutimehen, <br />
:teltahan teräksisehen, rankisehen rautaisehen.
:Siinä seppo Ilmarinen heti yönä ensimäisnä <br />
:kyllä peitettä kysyvi, vaippoja varustelevi, <br />
:kahet, kolmet karhuntaljat, viiet kuuet villavaipat, <br />
:maata kera puolisonsa, tuon on kultaisen kuvansa.
:Se oli kylki kyllä lämmin, ku oli vasten vaippojansa; <br />
:ku oli nuorta neittä vasten, vasten kullaista kuvoa, <br />
:se oli kylki kylmimässä, oli hyyksi hyytymässä, <br />
:meren jääksi jäätymässä, kiveksi kovoamassa.
:Sanoi seppo Ilmarinen: "Ei tämä hyvä minulle! <br />
:Vienen neien Väinölähän Väinämöiselle varaksi, <br />
:polviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi."
:Viepi neien Väinölähän. Sitte sinne tultuansa <br />
:sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi sie vanha Väinämöinen! <br />
:Tuossa on sinulle tyttö, neiti kaunis katsannolta, <br />
:eik' ole suuri suun piolta, kovin leuoilta leveä."
:Vaka vanha Väinämöinen katsahti kuvoa tuota, <br />
:luopi silmät kullan päälle. Sanan virkkoi, noin nimesi: <br />
:"Miksi toit minulle tuota, tuota kullan kummitusta?"
:Sanoi seppo Ilmarinen: "Miksi muuksi kuin hyväksi! <br />
:Polviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi."
:Sanoi vanha Väinämöinen: "Oi on seppo veikkoseni! <br />
:Tunge neitosi tulehen, tao kaikiksi kaluiksi, <br />
:tahi vie Venäehelle, saata Saksahan kuvasi <br />
:rikkahien riian naia, suurien soan kosia! <br />
:Ei sovi minun su'ulle, ei minullen itselleni <br />
:naista kullaista kosia, hope'ista huolitella."
:Siitä kielti Väinämöinen, epäsi suvannon sulho, <br />
:kielti kansan kasvavaisen, epäsi yleneväisen <br />
:kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta. <br />
:Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: <br />
:"Elkätte, pojat poloiset, vasta kasvavat urohot, <br />
:ollette elonkeraiset elikkä elottomatki, <br />
:sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana <br />
:naista kullaista kosiko, hope'ista huolitelko! <br />
:Kylmän kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea."
{{runo|edellinen=[[Kalevala - Kuudesneljättä runo|Kuudesneljättä runo]]|teos=[[Kalevala]]|seuraava=[[Kalevala - Kahdeksasneljättä runo|Kahdeksasneljättä runo]]|}}
[[Luokka:Kalevala]]
| 