Ero sivun ”Paimen-ääniä (1894)” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Paimen-ääniä
(ei mitään eroa)

Versio 23. maaliskuuta 2008 kello 20.16

Paimen-ääniä.

Kirjoittanut Gustaf Fröding
Suoment. Reinhold Roine.


Kuuletko kellot ja laulun kirkkaan
Kaitsevan, eksyvän kaitsiessaan?
Lehmät ne ammuu, kiirevilkkaan
Hölkkää seuraten paimentaan.
Kuule kuin kankahat vastahan soi:
Lilja – mun Liljani – lehmäni hoi!
Vuorten äyrähät kaikuja loi,
Kunnahat kumajaa
Hongikot humajaa:
Lilja – mun lehmäni – hoi!
Kalkatus kellojen uupuvi, toipui,
Lehtien liipotus raukenee,
Metsä jo vaijeten unteloks voipui.
Paimenen hoilotus,
Kutsuva loilotus
Yksin nyt korpia kiertelee.
Usvia huokuvi lammikon pinta,
Yö on ja päiväkin karkuhun saa.
Kas kuin tummeni metsikön rinta,
Varjot taajat sen verhoaa!
Uinuvi mänty ja uinuvi kuusi,
Koski vain yltyvi kuohussaan.
Kaukana raikuva soprano huusi,
Kaitsevi, eksyvi kaitsiessaan.


Lähde: Kaikuja Skandinaviasta: suomennoksia Skandinavian nykyisimmästä lyyrillisestä runoudesta. 1894. Toimittanut Reinhold Roine. Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa, n:o 20. Werner Söderström, Porvoo.