Ero sivun ”A. Ahlqwistin matkoilta II” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
:Syy siihen, että Wenäläinen niin läämältään tahtoo kerralla woittaa, on paitse hänen werrattoman suuri rahan-himonsa myös hänen laiskuntensa, joka luonteen-omaisuus on, niinkuin kaikki tuntijat sanowat, yhteinen slawjanilaiselle kansakunnnalle. Jo siitä, että työ näiden kansojen kielissä merkitsee ''orjuutta'' eli ''orjaamista'' (sana ''rabuta'', työ, ja ''rabotatj'', tehdä työtä, tulewat nim. sanasta ''rab'', orja), on helposti nähtäwä, millä silmillä ne työtä katselewat, ja ilman liikaa panematta woipi hywin sanoa, että Wenäjällä ainoastaan makaamalla menetetään puoli ikäänsä, ja kuin tähän lisätään ne monet praasnikat, joina arwattawasti ei mitään tehdä, ja ne kolme wiikkoa wuodessa (maslenitsa, pääsiäis- ja joulu-wiikko), - joina taas ei puututa minkäänlaiseen työhön, niin näkyy selwästi, kuinka paljon eli kuinka wähän uutterammalle työnteolle jääpi aikaa. Ja työnkin aikana ei Venäläinen sitä tee niin hartaasti kuin eurooppalainen, waan welttoilee, laiskehtii ja lepäilee alinomaa, jos kiirehtijätä ja keppiä ei näe takanansa, ja tekee sittenkin useimmin kelwottoman työn. Nauraakin Wenäläinen hänen kanpungeissansa eläwän Saksalaisen ahkeruudelle, tarkkuudelle ja werrallisesti wahempään woittoon tyytymiselle, mutta hawaitsee harwoin sen, että tällä ou puhtaampi koto, siistimpi ruoaka ja soweljaampi waatteus kuin naurajan howinherralla, että hän koulitsee lapsensa, joista tyttäret tawallisesti naittaa wirkamiehille ja pojat ohjaa waltakunnan palwelukseen, että hän tämän ohessa lopettaa elonsa warallisena ja, joka on erittäin muistettawa, kaikki nämä edut on woittanut rehellisyydellä ja ahkeruudella, waikka toisten pettuuskin ja laiskuus owat hänelle monta tuntuwaa wahinkoa tehneet.
:Laiskuyden weli ja uskollinen seuralainen on welttous ja 1ewäperäisyys kaikissa katsannoissa. Harwa asia maailmassa antanee näistä selwemmän kuwan kuin tawallinen pieni kaupunki Wenäjällä. Kartanot kallellansa, ikkunat päreellä eli riewuilla tukitut, katot tuulen repimät, aitaukset sikojen ja lehmien hajottamat, siellä täällä tulipalon sia; kadut, kaupungin edustat ja joki-warret sonnalla peitetyt, joka märkänä aikana tekee lian yli-pääsemättömäksi, kuiwana taas pölyn läpi-näkemättömäksi, ja molempina täyttää ilman terweydelle waarallisella katkulla; huoneissa huone-kalut wanhat, hajallansa ja tynnä kaikenlaisia syöpäläisiä, seinät ja lattiat hiirien ja rottien lawistämät, — sillä kissan sanotaan pilaawan ihmisen asunnon ja ilman sitä, syntihän tuo olisi hiiri-rukankin henkeä ennen aikojansa lopettaa. Tämmöinen on lyhykäisesti se näky, jonka pieni kaupunki ja porwarin elämä siinä antaa, ja kädestä pitäen sanon, että tähän ei ole syynä köyhyys, sillä waroja on kyllä ja tilaisuutta niitä hankkimaan wielä enemmän, maan ainoastaan welttous, joka ei pyri entistä etemmäksi, joka rakastaa waan lämmintä uunin-kylkeä ja rypee isiltä perityssä sekä hengellisessä että ruumiillisessa liassa.
:Edellisen kuwan täytteeksi waatii kohtuus wielä lisäämään, että Wenäläisellä tawallisen ymmärryksen lahjat owat hywät. Hän on harmoin tyhmä, käsittää sukkelasti ja woipi mallin eli osoituksen jälkeen toimittaa sangen waikeitakin töitä. Mutta tämä onkin kaikki. Sillä yhtä latiskainen kuin tämän kansan maa on, maa jossa weden-putoukset, waarat, jylhät metsät eiwät herätä ihmisen kumastus-aistia, waan jonka alinomainen yhdenlainen tasaisuus sen pikemmin tylsyttää, — yhtä latiskainen on sen mielen-laatukin. Sen todistaa kaikki hänen siwistyksensä historiassa. Waikka luwultansa niin suuri, ei se runollisuudessa esim. ole woinut synnyttää kuin yhden ainoan oikealla runo-innolla warustetun kirjoittajan nim. Puschkin'in, ja hänkään ei ollut puhdas Wenäläinen. Muissa taiteissa lienee seikka wielä pahempi, waikka tosin hywin muistan, että Helsingin Nikolainkirkon alttaritauluvvon wenäläisen maalaus-taiteen tuottama. Tieteissä emme tarkoinkaan etsien löydä yhtään wenäläistä nimeä, jonka kuulu olisi lewinnyt juuri ulommaksi kotimaansa rajoja. Teollisuuden historia ei myöskään tiedä mainita Wenäläisen tekemista hawannoista eli parannuksista, ja ainoa tämän kansan keksimä kone lienee — ''samowara'' (teeweden-keittäjä), jos ei senkin tekoa ja keittämistä liene saatu Kiinalaisilta. Tähän köyhyyteen saattaa joku kukaties sanoa syyksi ei kansan latiskaista hengellisyyttä, waan siwistyksen wähyyttä. Siihen wastataan, että esim. Danten, Gutenbergin eli Linnén aikoina Italialaiset, Saksalaiset eli Ruotsalaiset eiwät olleet juuri korkeammalla siwistyksen kannalla kuin Wenäläiset tällä wuosi-sadalla owat, ja että päin wastoin tilaisuutta oppimaan ja siwistymään ei suinkaan puututa Venäjällä.
::::::::::(Jatketaan).
| |||