Ero sivun ”Pieni wastin” versioiden välillä

1 230 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Kirjoitusvirhe kuntoon + Luokka:Asiatekstit)
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=JanakkalastaPieni jatkoawastin.
|alaotsikko=
|tekijä=Kustaa Paturi
}}
 
:'''JanakkalastaPieni jatkoawastin'''.
 
:Pieni wastin. Hämäläisen 51 n:ssa löytywän kirjoituksen kirjoittajaa, "Wanajasta" "I.H":ta, saamme paremmin kuin nöyrimmästi 'kiittää, että me (Janakkalaiset) olemme tulleet merki tyiksi kilwoituksistamme! Laajempaa erhehdystä wälttääksemme koemme pidättää itseemme Wanajaisia kadehtimasta —- emmekä ole pyytäneetkään wähentää heidän kilwoitus-arwoansa; wielä suomme Wanalaisten kuulumisiensa kertomuksissa osaawan taitawasti wastapäin wälttää liiat — eikä tapaturmastakaan ajawan aisaansa siwultaapäin sanomattomain asioihin. Suoria, wakawia neuwoja tahdomme ottaa ja arwossa pitää; waan tassä wastattawan waiwan alaa emme woi siksi omistaa.
:–– Janakkalasta jatkoa. –– "Janakkalalaisia" kyllä oleman itsemielestänsä –– paljon muita mahtvampia yheis-asiassaä heerjaaja kokee S:ttaren 33 n:rossa osoittaa "Hämäläisen" 12 n:rossa löytyvän kirjoitukseni, lainaten siitä eräitä sanoja. P––rin olisi pitänyt älytä, että tämä oli kertomus asiasta, jossa ei saa tehdä valkeaa mustaksi vaan kulkea asian laatua myöden, saa siinä sitte kuka kiitoksen, kuka laitoksen. Kuin kertomus on totuudella asian mukaisesti tehty –– haistakoon eli maistakoon sitä ken tahtoo –– siitä ei se vähene eli tukkoonnu; sen laitaa vaan totuuden näyttäminen kertomuksen vääryydestä tehdä, vaan sitä P––r ei viel ole aikaan saanut. Osoitukseksi lainattuin sanain perästä P––r lisää: "paitsi muita". Jos en erhehtyiksi ja uskaltaisin julkaista arvioni, mahtaisivat tarkoittaa samassa ja ylipäätänsä muissa Janakkalalaisten eri kuulumis-kirjoituksissa seuraavia kertomus-sisällöitä: talonpojilta pidettävän pitäjän Laina-jyvästön hoitajan toimitus niin että jättävät palkkansa "kansakoulunperuskassaksi", pidetystä arpahuvista ylioppilas-huoneen rakennuksen ja vanhain sota uroiden hyödyksi; aljettavan peltoin panon syviin ojiin,Skottilaisella auralla kyntö jne., joista P––r ehkä olisi selittänyt itsemielestänsä mahtavaisuuden vuoksi "vemppuroitavan". P––r suonee minunkin vuorostani esimerkkiä esitellä: jos joku yksityinen eli jotku seurakuntalaiset olisivat niin itserakkaudesta vapat ja viattomat "ylön paljon itsestänsä pitämisestä", jotta pitäisivät toimensa ja kutsumuksensa sikäli tekemätä eli muovaamata ja julkaisemata, –– niin eivät taitaisi tulla syytetyksikään omarakkaudesta ja "itsemielestänsä olemisesta", sillä luonnollisesti sille vaan jotakin tapahtuu, joka jotakin tekee. Mutta voisiko nuo sittenkään olla äänettömiä? Ei suinkaan.
 
 
 
 
:Lähde: SuometarHämäläinen 1930/912/1859
 
[[Luokka:Asiatekstit]]
2 072

muokkausta