Ero sivun ”Vähän vastinetta” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
:'''Vähän vastinetta'''.
 
:Hämäläisen 13 n:rossa kirjoitukseeni "[[Holli-kyydistä]]" Toimitus lisäyksessänsä sanoo: "Emme voi siihen suostua että ruvetaan eroittamaan virkamiehet ja muut matkustavaiset, sillä kaikki kulkevat virassansa ja toimessansa." :Koska kerrotut sanat ei ole perustettu selitys-puolustuksella, niin en rupee vastaustakaan tekemään; mutta seuraaville kysymyssanoille: "taidatteko sanoa miksi Ruotsissa nykyjään talonpojat yksinänsä vetävät vastakynttä kuin kysymys on hollikyydin eroittaminen maanviljelyksestä? Pelkään pahoin että Suomessa olisi sama temppu käsissä, jos jotain semmoista hankittaisiin", mielisin antaa vastausta. Nyt on minulla kuitenkin temppu etten taida sanoa "miksi Ruotsissa nykyjään talonpojat yksin vetävät vastakynttä", koska en tunne Ruotsin asioita sisällisemmästi kuin minkä Suomalaiset sanomalehdet ovat antaneet tietää ja sillä tieto-rikkaudella en kykene antamaan mitään vastausta; mutta siitä mitkä syyt Suomen talonpojilla olis, nykyisessä muodossansa, vetämään vastakynttä, jos hollikyytiä ruvettaisi eroittamaan maanviljelyksestä, tässä esittelen tietoni ja luuloni seuraavalla tavalla.
 
:Asia on ymmärtääkseni niin että, jos hollikyyti eroitettaisi maanviljelyksestä, myös maanviljelijät saisivat sen kustantaa, koska se perustus-lakia myöden on maanviljelijäin ja kaupunkien velvollinen ulosteko, yhteisen lain Rakennus kaaren 28 luk. 5 §win mukaan. Hämeen läänissä on jo eräässä pitäjässä koettu joitakuita vuosia pitää hollikyytiä (eroitettuna maanviljelyksestä) urakalla. Se pitäjän jäsen, joka sitä ensin alkuun puuhasi, valvoi urakka-avisioniin kilvoittelijoita niin että joka keskivarissa olevain hevoisten piti meni jotensakin halpaan maksoon. - Valvoja jäsen oli pitäjän Nimismies, kuin sen halu ja hartaus semmoisessa asiassa tahtoi vaikuttaa – miksi ei se menestynyt? Niin jo menestyikin (jos oikein muistan) mainitulla kolmivuotisella jaksolla muuttui eräässä kylässä keskivari toiseen paikkaan – siinä oli vieras hollihevoisten pitäjä, ei keskivarille tullut hevoisten pidosta hyötyä – ei myös ollut kyytimiehistä hyötyä – ne ei ottaneet mitään keskivarista, ne oli vaan talon lämmityksessä ja tiellä. Keskivari vaati hollimiehiä työtänsä tekemään väliajoilla johonka ei ne taipuneet – siitä tuli semmoinen tytymättömyys Keskivarin ja hevoisten pitäjän välille, että kuin ne vuodet loppuivat ei enää ollut kilvottelioita keskivarin kanssa urakka-avisionissa. Siitä seurasikin se että urakka-avisionissa jäi samaan keskivariin hollihevoisten pidon makso korkiaksi ja vaikutti samaa toisissa keskivareissa. Ylimmiten kaikkein keskivarien hollinpito-makso nousi niin korkealle ettei pitäjä enää tainnutkaan hyväksi ottaa mainitun urakka-avisionin vaatimusta, kumosivat avisionitarjous-ehdon ja rupesivat itse tekemään entisen tavan mukaan hollikyytiä. Ensi hollikäymävuoden lopulla ottivat urakka-hollinpitoa taasen uudelleenavisionissa tarjottavaksi, ja koettiin valvoa kunkin keskivarin hevoispitomaksoa kohtuuteen. Kävikin maksovaatimus niin ales että pitäjä vastaan otti tarjoukset ja taasen pidetään hollihevoset urakalla; mutta olen useain kuullut katuvan että antoivat urakalle niinkään paljolla maksolla: toimelliset sanovat että he saisivat yksityisiä likellä keskivaria asuvaisia vähemmällä vuorolla ja sinä vuonna kuin itse kävivät, Keskivari piti vähemmällä niiden edestä jotka ei käyneet; toimettomat taasen sanovat että heiltä menee iso hollivuoro rahassa, jota on työläs saada kokoon; huokeimmasti sen tekisivät itse ansaitaksensa rahaa.