Ero sivun ”Suomalaisten suku-nimistä” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hunsvotti (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Suomalaisten suku-nimistä |alaotsikko= |tekijä=August Ahlqvist |huomiot= }} <div style="margin: 0 8em 0 8em;"> {{Lähde/kohta|s. 105}}...
 
Hunsvotti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 223:
ransk. ''Florencourt, Fleurant, Bellefleur, Florian,'' engl. ''Flower,''
lat. ''Florus'' ja ''Florinus'' (josta ''Florin''), ven. ''Tsvetkov.'' —
{{sp|Janhunen}}. — {{sp|Urpiainen}}. — <{{sp|Kantonen>}}, vert. saks. ''Güldenstubbe.''
<{{sp|Heino>}}, <{{sp|Heinonen>}}, <{{sp|Heinikainen>}}, vert. ''Kraut,''
''Kräutlein.'' — Jos nyt eri kasvi-lajia rupeamme tutkistelemaan,
niin löydämme niistä niminä seuraavat. <{{sp|Honkanen>}}, <{{sp|Honkonen>}},
<{{sp|Mäntynen>}}, vert. ruots. ''Furuhjelm, Furumark, Tallgren,
Tallqvist,'' saks. ''Fichte,'' ransk. ''Dupin,'' puol. ''Sosnitski.''
<{{sp|Katainen>}}, vert. ruots. ''Enqvist, Enegren, Enehjelm.'' —
<{{sp|Leppänen>}}, <{{sp|Lepistö>}}, vert. ruots. ''Ahlqvist, Ahlman, Ahlgren,''
saks. ''Erlemann, Erler,'' ven. ''Ol’hin. — <{{sp|Haapalainen>}},
vert. ruots. ''Aspegren, Aspelin.'' — <{{sp|Saarnia>}}, <{{sp|Saarninen>}},
saks. ''Escher,'' ruots. ''Askegren.'' — <{{sp|Pajunen>}}, vert. ruots. ''Wideman.''
<{{sp|Putkuri>}}, <{{sp|Putkinen>}}, <{{sp|Putkonen>}}, ven. ''Butenjev,''
saks. ''Kerbel,'' myös ''Rohr.'' — <{{sp|Kahilainen>}}, <{{sp|Kaislanen>}}, ruots.
''Säve, Säfström.'' — <{{sp|Tatti>}}, saks. ''Pilz, Reiske, Lerchenschwamm,''
ven. ''Gribojedov.'' — <{{sp|Viholainen>}}, ruots. ja saks.
''Nessel, Nettelbladt.'' — <{{sp|Korte>}}. — <{{sp|Lumme>}}. — <{{sp|Litmanen>}}. —
{{Lähde/kohta|s. 112}}<{{sp|Heiskanen>}}. — <{{sp|Matarainen>}}. — <{{sp|Malinen>}}. — <{{sp|Vattulainen>}},
ven. ''Malinin.'' — <{{sp|Mansikka>}}. — <{{sp|Mustikainen>}}, ven. ''Tschernihin.''
<{{sp|Nisu>}}, saks. ''Waitz.'' — <{{sp|Otranen>}}, <{{sp|Otronen>}}, vert.
saks. ''Gerstenzweig,'' ven. ''Jatschmenikov.'' — <{{sp|Papu>}}, <{{sp|Papunen.
<{{sp|Herneinen>}}, vert. saks. ''Linse,'' ven. ''Gorohov.'' —
<{{sp|Tattari>}}, ven. ''Gretsch,'' puol. ''Gretschkievitsch.'' — <{{sp|Kaura>}},
saks. ja ruots. ''Havermann, Haber, Haberkorn.'' — <{{sp|Humala>}},
ven. ''Hmelnitski.'' — <{{sp|Laukkanen>}}, saks. ''Lauch, Knoblauch.''
 
Tähän luokkaan kuuluvat myös seuraavat. <{{sp|Lautanen>}}.
<{{sp|Halko>}}, saks. ''Holz, Holzmann.'' — <{{sp|Kekäle>}}, <{{sp|Kekäläinen>}},
saks. ''Brand, Kohle.'' — <{{sp|Nokelainen>}}, saks. ''Russ, Russwurm.''
<{{sp|Kipinäinen>}}, saks. ''Gneist, Funke, Funck.'' — <{{sp|Tuhkanen>}},
saks. ''Asche.''
 
''Kivi-kunnasta'' saatuja ovat seuraavat nimet. <{{sp|Kivinen>}},
ruots. ''Sten'' ja siitä latinoitu ''Stenius,'' saks. ''Stein, Fels,'' lat.
''Petra,'' kreik. ''Petros, Petrus,'' ven. ''Kamenov.'' — <{{sp|Hiekkanen>}},
<{{sp|Hietanen>}}, <{{sp|Mutanen>}}, <{{sp|Mutikainen>}}, <{{sp|Multanen>}}, ruots. ''Sandman,''
saks. ''Sand,'' ven. ''Peskin.'' — <{{sp|Savinainen>}}, ruots. ''Lehrberg,''
saks. ''Lehm,'' ven. ''Glinka.'' — <{{sp|Kulta>}}, <{{sp|Kultainen>}}, <{{sp|Kultamies>}},
ruots. ''Gyldén,'' saks. ''Gold'' ja ''Golde.'' — <{{sp|Hopea>}}, saks.
''Silber,'' ven. ''Serebrin.'' — <{{sp|Kupari>}}, <{{sp|Waski>}}, <{{sp|Waskelainen>}},
saks. ''Kupfer.'' — <{{sp|Rauta>}}, <{{sp|Melto>}}, vert. ruots. ''Ståhl,'' saks.
''Stahl, Eisen,'' engl. ''Steele.'' — <{{sp|Suola>}}, saks. ''Salz'' ja ''Salzmann,''
engl. ''Salt.''
 
''Maan-pinnan'' eri laaduista ja muodoista on meillä myös
hyvä joukko nimiä. <{{sp|Korpinen>}}, <{{sp|Korpelainen>}}, <{{sp|Salonen>}},
<{{sp|Mehtäläinen>}}, ruots. ''Skogman,'' norj. ''Schoug,'' saks. ''Wald,''
''Forstmann, Förster,Holzmann,'' ransk. ''Forestier, de la Foret,''
''Dubois.'' — <{{sp|Lehtonen>}}, <{{sp|Lehikoinen>}}, <{{sp|Wiitanen>}}, ruots. ''Lund,''
''Lundman,'' ransk. ''Dubuisson, Duboccage'' j. n. e. — <{{sp|Huuhtilainen>}},
<{{sp|Huuhtanen>}}, <{{sp|Huuhtinen>}}, <{{sp|Rasilainen>}}, <{{sp|Kaskinen>}},
vert. ruots. ''Svedberg.'' — <{{sp|Peltonen>}}, ruots. ''Åkerman,'' saks.
{{Lähde/kohta|s. 113}}''Ackermann, Feld, Feldmann,'' vert. saks. ''Gerstäcker.'' — <{{sp|Nurminen>}},
ruots. ''Engman,'' saks. ''Wiese, Anger,'' ransk. ''Duprat,''
''Desprez, Dupré,'' hisp. ''Deprado.'' — <{{sp|Aho>}}, <{{sp|Ahokas>}}, <{{sp|Ahonen>}},
saks. ''Brach, Brachmann.'' — <{{sp|Ketolainen>}}, <{{sp|Kankaanen>}}, vert.
ruots. ''Moberg,'' saks. ''Kampen, Heyde, Heyden, Heydemann,''
''Heidtmann,'' ransk. ''Beauchamp, Bonchamp, Ducamp,'' hisp.
''de la Vega,'' ital. ''Campobasso.'' — <{{sp|Marjamaa>}}, vert. ruots.
''Bärlund.'' — <{{sp|Mäkinen>}}, <{{sp|Mäkeläinen>}}, <{{sp|Harjunen>}}, ruots. ja
saks. ''Berg,'' latinoitu ''Collan,'' saks. ''Schwartzenberg, Schönberg,''
ransk. ''Dumont, Beaumont, Bourmont, Rougemont, Montaigu,''
hisp. ''Montenero.'' — <{{sp|Louhinen>}}, <{{sp|Louhelainen>}}, <{{sp|Kallio>}}, ruots.
''Granit'' ja ''Gråsten,'' saks. ''Fels, Löwenfels, Meerfels, Riesenfels,''
''Schönfels,'' ransk. ''Delaroche, De la Pierre, Rochet,''
''Barocke, Laroque, Duroc,'' ital. ''Rocca.'' — <{{sp|Törmänen>}}, ruots.
ja saks. ''Brinkmann.'' — <{{sp|Orkonen>}}, <{{sp|Orkolainen>}}, ruots. ''Dahl,''
''Dahlman'' j. n. e., saks. ''Thal, Schlucht, Höhle,'' ransk. ''Duval,''
''Lavallée, Devaux'' j. n. e. — <{{sp|Suokas>}}, <{{sp|Nevalainen>}},ven. ''Bolotinski.''
<{{sp|Jokelainen>}}, <{{sp|Kymiläinen>}}, <{{sp|Puronen>}}, ruots. ''Bäck,''
''Bäckman, Flodin,'' saks. ''Bach, Bachmann,'' (ruotsinn. ''Backman''),
ransk. ''Delarivière,'' hisp. ''Ribera.'' — <{{sp|Lampinen>}}, <{{sp|Lampi>}},
ruots. ''Träskman, Träskelin,'' saks. ''Teicher.'' . — <{{sp|Järviä>}}, <{{sp|Järviö>}},
<{{sp|Järvinen>}}, <{{sp|Järveläinen>}}, <{{sp|Meronen>}}, <{{sp|Meriläinen>}}, ruots.
''Sjöman,'' saks. ''Langensee, Struensee,'' ransk. ''Dulac.'' Nimestä
<{{sp|Meronen>}} on syntynyt suomalais-ruotsalainen ''Merón.'' — <{{sp|Rantanen>}},
ruots. ja saks. ''Strandmann,'' saks. ''Küstner,'' ransk.
''La Coste, Descôtes,'' ital. ''Costa,'' engl. ''Banks, Beach.'' —
<{{sp|Saari>}}, <{{sp|Saarinen>}}, <{{sp|Saarelainen>}}, ruots. ''Holm, Öhman,'' saks.
''Inselmann,'' ransk. ''Delisle,'' puol. ''Ostrov, Ostrovski.'' — <{{sp|Kari>}}.
<{{sp|Niemi>}}, <{{sp|Nieminen>}}, <{{sp|Niemonen>}}, <{{sp|Niemeläinen>}}, ruots.
''Uddman.'' — <{{sp|Salmi>}}, <{{sp|Salminen>}}, <{{sp|Salmelainen>}}, ruots. ''Sund,''
''Sundberg.'' — <{{sp|Laks>}} (lahti), ruots. ja saks. ''Boucht,'' ruots.
''Wiik.''
 
{{Lähde/kohta|s. 114}}''Ilmasta'' otettuja nimiä on meillä myös vähin. <{{sp|Eteläinen>}},
ruots. ''Söderman;'' <{{sp|Pohjanen>}}, <{{sp|Pohjalainen>}}, ''Nordman.''
(Vertaele ruotsalaiset ''Wester, Westman, Östman).'' — <{{sp|Taivainen>}},
vert. saks. ''Himmelstern.'' — <{{sp|Kesänen>}}, <{{sp|Keso>}}, <{{sp|Kesonen>}},
saks. ''Sommer.'' — <{{sp|Pakkanen>}}, saks. ja ruots. ''Frost''
(josta latinoituna ''Frosterus).'' — <{{sp|Pouta>}}, <{{sp|Poutanen>}}, vert.
ven. ''Pogodin.'' — <{{sp|Leino>}}, <{{sp|Leinonen>}}, saks. ''Sonnenschein.'' —
<{{sp|Tuuli>}}, <{{sp|Tuuliainen>}}, vert. ruots. ''Storm, Uhrveder,'' saks.
''Sturm, Windt, Wendt.'' — <{{sp|Häkä>}}. — <{{sp|Häyry>}}, <{{sp|Häyrynen>}},
<{{sp|Utunen>}}, saks. ''Nebel, Nebelthau.'' — <{{sp|Härmä>}}. — <{{sp|Päiviö>}},
<{{sp|Päivinen>}}, ruots. ''Sohlman.''
 
{{Viiva}}
Rivi 325:
luonnon kappaleista. Nyt saamme nähdä heidän ottaneen nimiä
omasta itsestänsäkin, ensinkin ''ihmisen-ruumiin osista.'' Tämmöisiä
nimiä ovat seuraavat. <{{sp|Kallonen>}}, <{{sp|Ohtanen>}}, saks.
''Haupt'' ja ''Kopf,'' ven. ''Lobanov.'' — <{{sp|Suurpää>}}, saks. ''Grosskopf,''
''Breitkopf, Breithaupt,'' engl. ''Greathead,'' lat. ''Capito,''
ven. ''Golovin.'' Saksan kielessä löytyy tästä ruumiin-osasta
Rivi 332:
Steinkopf, Stahlkopf, Hanekopf;'' samoin siitä johdettuja, ehkä
toisilla merkityksillä, ovat suomalaiset nimet semmoiset kuin:
<{{sp|Jauhopää>}}, <{{sp|Weripää>}}, <{{sp|Lihapää>}}, <{{sp|Hikipää>}}, <{{sp|Naulopää>}}.
Tukan väristä ja muista omaisuuksista ovat nimet: <{{sp|Mustapää>}}
ja <{{sp|Mustonen>}}, saks. ''Schwartzkopf'' ja ''Schwarz,'' ransk. ''Lenoir,''
ital. ''Negrelli,'' lat. ''Niger, Nigellus, Nigrinus,'' engl. ''Black,''
unk. ''Fekete,'' ven. ''Tschernischev;'' <{{sp|Walkeapää>}} ja <{{sp|Walkonen>}},
saks. ''Weishaupt, Weisshaar, Weissmann, Weisse,'' holl. ''de''
''Witte'' ja ''Wittkopp,'' ransk. ''Blanc'' ja ''Blanche,'' ital. ''Bianchi,''
lat. ''Albinus;'' <{{sp|Keltanen>}}, saks. ''Gelbhaar, Geelhaar,'' lat. ''Flavius''
ja ''Fulvius,'' ven. ''Sholtin;'' <{{sp|Harmaanen>}}, <{{sp|Hallikka>}} ja
{{Lähde/kohta|s. 115}}<{{sp|Hallikainen>}}, ruots. ''Gråå,'' saks. ''Grau, Graue,'' engl. ''Grey,'' lat.
''Canus;'' <{{sp|Kähärä>}}, <{{sp|Karhapää>}}, <{{sp|Hurri>}}, <{{sp|Takkunen>}}, saks. ''Kraus,''
''Krause, Krauskopf, Kruskopf, Moskopf, Wolkenhaar, Wollhaupt,''
''Strobel, Strube, Struve,'' engl. ''Locke,'' lat. ''Crispus,'' ital.
''Crispi'' ja ''Riccio,'' ven. ''Kudrävin; <{{sp|Kaljunen>}}, saks. ''Kahl,''
''Kahler,'' lat. ''Calvus,'' ven. ''Galitzin.'' — Parta on antanut nimet:
<{{sp|Partanen>}}, <{{sp|Pitkäparta>}}, <{{sp|Wäkiparta>}}, <{{sp|Poskiparta>}}, <{{sp|Rautaparta>}},
<{{sp|Herranparta>}}, saks. ''Barth, Baartmann, Bartling,''
ital. ''Barbarossa,'' lat. ''Barbalus, Ahenobarbus,'' ransk. ''Beaupoil.''
— Muista jäsenistä otettuja nimiä ovat seuraavat. — <{{sp|Paloposki>}},
vert. saks. ''Fettback.'' — <{{sp|Korva>}}, <{{sp|Korvanen>}}. — <{{sp|Nenonen>}},
<{{sp|Puunenä>}}, <{{sp|Könönen>}}, saks. ''Nasemann, Näsemann,''
''Spitznass,'' lat. ''Naso,'' ital. ''Naselli.'' — <{{sp|Niskanen>}}, <{{sp|Kaulio>}},
vert. saks. ''Kurzhals, Kropff,'' lat. ''Struma.'' — <{{sp|Koura>}}, <{{sp|Kopra>}},
<{{sp|Kopru>}}, <{{sp|Koprunen>}}, <{{sp|Sormunen>}}, <{{sp|Näppinen>}}, <{{sp|Hyppynen>}},
vert. saks. ''Klaue, Tatze, Handt, Handl, Faust, Faustmann,''
''Daum, Deumchen,'' lat. ''Scaevola'' j. n. e. — <{{sp|Wahvaselkä>}},
<{{sp|Poikkiselkä>}}, <{{sp|Ryhänen>}}, vert. saks. ''Breitrück, Hunsrügge,''
ven. ''Gorbatov.'' — <{{sp|Mahanen>}}, saks. ''Bauch, Schmerbauch,''
''Breitenbauch,'' ven. ''Sinebryhov.'' — <{{sp|Maukku>}}, vert. saks. ''Galle,''
''Herz, Herzen,'' joilla kumminkin on eri merkitykset. — <{{sp|Jalkanen>}},
<{{sp|Puujalka>}}, <{{sp|Karvajalka>}}, <{{sp|Kapio>}}, <{{sp|Haapakapio>}}, vert.
saks. ''Fuss, Füsslein, Ziegenfuss, Hünerbein, Kuhfuss, Streckfuss,''
''Blaufuss'' j. n. e. — <{{sp|Polvinen>}}, saks. ''Knie.'' <{{sp|Kinttu>}},
<{{sp|Reisi>}}, vert. saks. ''Schenkl.'' — <{{sp|Warvas>}}, <{{sp|Warpainen>}}, saks.
''Zeh,'' ven. ''Pal’tsov.''
 
Edellensä ovat ihmisen ''ruumiilliset avut'' muuttuneet nimiksi.
Semmoisia nimiä ovat seuraavat. <{{sp|Ihanainen>}}, <{{sp|Ihalainen>}},
saks. ''Hübsch, Hübschmann, Schön, Schönemann,''
ransk. ''Lebeau, Lebell,'' ital. ''Bellini,'' lat. ''Pulcher.'' — <{{sp|Pitkänen>}},
<{{sp|Pitko>}}, ruots. ''Lång,'' saks. ''Lang, Lange, Gross, Grosse,''
engl. ''Longman, Longfellow.'' — <{{sp|Pikkarainen>}}, <{{sp|Wähänen>}},
{{Lähde/kohta|s. 116}}<{{sp|Matalainen>}}, ruots. ''Lille,'' saks. ''Klein, Kleineh, Kleinmayer,''
''Kurz,Kurzmann,'' ransk. ''Lepetit.'' — <{{sp|Paksunen>}}, <{{sp|Paksu>}}, <{{sp|Turpeinen>}},
<{{sp|Leveinen>}}, <{{sp|Lihavainen>}}, saks. ''Dicke, Dickmann,''
''Vette, Brede,'' ransk. ''Grasset,'' lat. ''Crassus,'' ven. ''Tolstoi.'' —
<{{sp|Kyllönen>}} ja <{{sp|Kyllänen>}} kuuluvat myös tähän. — <{{sp|Laiha>}}, <{{sp|Laihanen>}},
<{{sp|Laihia>}}, <{{sp|Hoikka>}}, <{{sp|Hienonen>}}, <{{sp|Ohkanen>}}, <{{sp|Kuivainen>}},
<{{sp|Kuivalainen>}}, ruots. ''Smalén,'' saks. ''Mager, Hager, Dürr,''
''Schmal.'' — <{{sp|Pystynen>}}, <{{sp|Pöyhönen>}}, ruots. ''Högman, Stolt,''
saks. ''Hoch.'' — <{{sp|Wahviainen>}}, <{{sp|Wäkevä>}}, <{{sp|Suoninen>}}, ruots.
ja saks. ''Stark, Kraft ja Kraftman, saks. ''Baumstark, Standfest,''
ransk. ''Le Vaillant,'' lat. ''Valentinus,'' ven. ''Silin.'' — <{{sp|Huono>}},
<{{sp|Kitunen>}}. — <{{sp|Hurri>}}, <{{sp|Karvanen>}}, <{{sp|Karvonen>}}, <{{sp|Karvinen>}},
<{{sp|Karvaja>}}. — <{{sp|Kirjavainen>}}. — <{{sp|Rahkonen>}}, <{{sp|Rokkonen>}}. —
<{{sp|Turtio>}}. — <{{sp|Kylmänen>}}, <{{sp|Wilunen>}}. — <{{sp|Wäärä>}}, <{{sp|Kiero>}}, saks.
''Krumme, Schiefer,'' ven. ''Kosov, Krivin,'' ransk. ''Lecourbe.'' —
<{{sp|Kiljunen>}}, vert. saks. ''Brummer, Heyse.'' — <{{sp|Mykkänen>}}, saks.
''Stummer,'' vert. ''Taubmann,'' vert. ital. ''Balbi.''
 
Myös ''hengellisistä omaisuuksista'' on nimiä otettu. <{{sp|Miettinen>}},
<{{sp|Mielonen>}}, <{{sp|Tietäväinen>}}, <{{sp|Keinänen>}}, <{{sp|Keinonen>}},
<{{sp|Neuvonen>}}, <{{sp|Teräväinen>}}, saks. ''Weise, Weissmann, Scharf,''
''Kluge, Witzig,'' engl. ''Wiseman,'' lat. ''Prudentius,'' ransk. ''Le''
''Sage, Prudent, Proudhon.'' — <{{sp|Tarkkanen>}}, <{{sp|Tarkkonen>}},
saks. ''Giere, Gierig,'' ven. ''Skupin.'' — <{{sp|Hyvönen>}}, <{{sp|Hyvärinen>}},
<{{sp|Lempiä>}}, <{{sp|Lempinen>}}, saks. ''Gütig, Gutherz, Guttwill,''
''Liebmann, Liebermann.'' — <{{sp|Hurskas>}}, <{{sp|Hurskainen>}}, saks. ''Gerecht,''
Biedermann.'' — <{{sp|Toivanen>}}, <{{sp|Toivonen>}}, saks. ''Wünsch,''
''Wunscher.'' — <{{sp|Walvonen>}}, <{{sp|Wirkkunen>}}, <{{sp|Nousiainen>}}, saks.
''Munter, Wach, Wachler,'' holl. ''Wakker,'' lat. ''Vigilantius.'' —
<{{sp|Kaino>}}, <{{sp|Hiljainen>}}, ruots. ''Fredman, Spak,'' saks. ''Fromm,''
''Frommann, Friedemann, Blöde, Ruhig,'' ven. ''Tihanov, Tihonravov.''
<{{sp|Ilonen>}}, <{{sp|Remunen>}}, ruots. ''Glader,'' saks. ''Lustig,''
''Frölich, Ohnesorge, Kleinsorgen,'' lat. ''Gaudentius, Hilarius,''
{{Lähde/kohta|s. 117}}''Laetus,'' ransk. ''Gaillard,'' byöm. ''Wessely.'' — <{{sp|Laulajainen>}},
<{{sp|Kuuluvainen>}}. — <{{sp|Kuuliainen>}}. vert. saks. ''Treu, Gutknecht,''
<{{sp|Kärkäs>}}, <{{sp|Kärkkäänen>}}. — <{{sp|Pelkonen>}}, saks. ''Bangemann,''
''Schreck.'' — <{{sp|Wihainen>}}, saks. ''Bitter, Hitzig.'' — <{{sp|Kovanen>}},
ruots. ''Streng'', saks. ''Strenge, Ernst, Finster'', lat. ''Severus,''
ven. ''Stroganov.'' <{{sp|Tora>}}, <{{sp|Kiukkonen>}}, ruots. ja saks. ''Wrede,''
saks. ''Zorn, Zürner, Kräckler, Krekeler, Grimm.'' — <{{sp|Myöhänen>}},
saks. ''Faul, Faulmann.'' — <{{sp|Suukko>}}, <{{sp|Suukkonen>}},
saks. ''Frech.'' — <{{sp|Houru>}}, saks. ''Toll.'' — <{{sp|Pöykiö>}}, saks. ''Hochmuth.''
<{{sp|Wauhkonen>}}, saks. ''Narr, Irrmann.'' — <{{sp|Hatara>}}.
 
{{Viiva}}
Rivi 426:
kansalla, joka se onkin oikea virka-vallan ja käsi-työläisten
kansa. Meillä tavattavat nimet tätä laatua ovat seuraavat.
<{{sp|Herranen>}}, <{{sp|Pajarinen>}}, ven. ''Panin'' (vähä-venäläisestä sanasta
''pan'' herra); jälkimäinen näitä suomalaisia nimiä on nähtävästi
johtunut ven. sanasta ''bojar.'' — <{{sp|Majuri>}}. — <{{sp|Herttuainen>}},
vert. saks. ''Kaiser, König, Fürst,'' ven. ''Korolev.'' — <{{sp|Woutilainen>}},
saks. ''Vogt, Voigt, Voigtmann;'' vert. myös saks. ''Richter,''
''Schultess, Schulz,'' holl. ''Schulte,'' josta ''Schultén,'' ransk. ''Le''
''Maire.'' — <{{sp|Piispanen>}}, saks. ''Bischoff,'' ransk. ''Lévéque.'' —
<{{sp|Pappinen>}}, saks. ''Abbt,'' ransk. ''Labbé,'' engl. ''Abbot,'' saks.
''Probst,'' ransk. ''Prévost, Chapelain,'' ven. ''Popov.'' — <{{sp|Kluostarinen>}},
saks. ''Klostermann, Klausser'' j. n. e., ransk. ''Leprieur,''
''Lemoine,'' engl. ''Monk,'' ruots. ''Munck.'' — <{{sp|Lukkarinen>}}, saks.
''Küster, Köster, Kirchner,'' ven.''Ponomarev.'' — <{{sp|Paavilainen>}},
vert. saks. ''Pabst, Pape, Pfaff.'' Käsi-töistä ja muista askareista
ovat nimet, semmoiset kuin seuraavat. <{{sp|Pakarinen>}},
saks. ''Becker,'' holl. ''Bakker,'' engl. ''Baxter.'' — <{{sp|Rautio>}}, <{{sp|Rautiainen>}}
{{Lähde/kohta|s. 118}}(josta suomalais-ruotsalainen ''Rautian),'' <{{sp|Seppä>}}, <{{sp|Seppänen>}},
saks. ''Schmidt, Schmidtmann, Kaltschmidt, Eisenschmidt,''
''Goldschmidt, Bauernschmid, Blechschmidt, Nagler,''
Rivi 447:
''Goldsmith,'' ransk. ''Favre, Lefebvre, Faucher, Dufour, Ferron,''
''Serrurier,'' ven. ''Kusnetsov,'' vert. ruots. ''Smedberg.'' —
<{{sp|Mylläri>}}, <{{sp|Myllynen>}}, <{{sp|Jauhiainen>}}, saks. ''Müller, Miller,'' holl.
''Möller, Moller,'' josta latinoitu ''Mollerus,'' saks. ''Mühlmann,''
latinoitu ''Mylius, Mehlmann, Grützmacher, Grieser, Griessmann,''
edellensä ''Oehlenschläger, Walker, Welcker,'' ransk.
''Meunier, Moulin, Moulinet, Molière,'' unkar. ''Molár,'' ital.
''Molinaro,'' ven. ''Melnikov,'' vert. ruots. ''Qvarnström.'' — <{{sp|Nikkarinen>}},
saks. ''Tischler, Stüler, Stuhlmann, Schreiner, Kästner,
Kastner. — <{{sp|Suutari>}}, <{{sp|Suutarinen>}}, saks. ''Schuster, Schumacher,''
ven. ''Saposhnikov.'' — <{{sp|Nahkuri>}}, <{{sp|Parkkonen>}}, saks.
''Lohmann, Lohstöter, Löher, Löhgerber, Gerber, Weissgerber,''
''Lederer, Ledermann,'' engl. ''Barker, Tanner,'' edellensä ''Kürschner,''
''Feller, Fellmann,'' ransk. ''Lepelletier, Pelissier.'' —
<{{sp|Kankuri>}}, saks. ''Weber, Wollenweber, Leinweber, Schleiermacher,''
ransk. ''Tessier, Le Tessier.'' — <{{sp|Kauppinen>}}, <{{sp|Saksa>}},
saks. ''Kaufmann,'' holl. ''Koopmans,'' engl. ''Chapman,'' ransk.
''Mercier, Lemercier,'' saks. ''Haendler, Kramer, Krämer, Mäckler.''
<{{sp|Tokkari>}}; tämä nimi on varmaan saanut alkunsa venäläisestä
sanasta ''tokár''' = sorvari; sitä vastaa saks. ''Drechsler,''
''Dreier,'' ransk. ''Le Tourneur.'' — <{{sp|Tervo>}}, <{{sp|Tervonen>}}, saks.
''Thermann,'' byöm. ''Smolar’,'' vert. saks. ''Brenner, Aschenbrenner,''
''Kalkbrenner, Glassbrenner.'' — <{{sp|Puoskari>}} (= eläin-lääkäri,
huono lääkäri), vert. saks. ''Arzt, Weiler, Kräutermann, Baader,''
''Schröpfer,'' ven. ''Doktorov.'' — <{{sp|Kalpio>}}, saks. ''Degener,''
''Schwertner, Schwertfeger, Schwerdtmann.'' — <{{sp|Kilpiö>}}, <{{sp|Kilpinen>}},
saks. ''Schildt, Schilder, Schiller, Schildener, Schildknecht.''
<{{sp|Kempas>}}, <{{sp|Kemppinen>}}, <{{sp|Huovinen>}}, saks. ''Krieger,''
{{Lähde/kohta|s. 119}}''Kriegesmann, Geleitsmann, Reiter,'' engl. ''Horsman, Carter,''
ransk. ''Chartier.'' — <{{sp|Piiparinen>}}, sota-väestä saatu nimi, vert.
saks. ''Spielmann, Geiger, Fiedler; Pfeiffer, Pfyfer, Pfeuffer.''
<{{sp|Wartiainen>}}, myös sota-vehkeistä otettu nimi, jota
hyvin vastaa saks. ''Schaumann.'' — Yhteydestä muiden kansojen
kanssa on saatu suomalainen nimi <{{sp|Tulkki>}}, ven. ''Perevodtschikov''
(joka kumminkin voi tulla myös juuri-sanansa toisesta
merkityksestä: yli-kulettaja, lossi-mies). — Suomalaisille
omituisia ovat nimet <{{sp|Pesu>}}, <{{sp|Peso>}}, <{{sp|Pesonen>}}, josta latinoitu
''Pesonius'', sekä <{{sp|Lipiäinen>}} kuin myös <{{sp|Moilonen>}}, joka luultavasti
tulee ven. sanasta ''mylo'' = saippua, jota Suomalaiset
paikoin sanovat moilaksi. — Omituisia ovat myös nimet <{{sp|Arponen>}},
sanasta ''arvon, arpoa'' = povata, taika-keinoilla ennustaa,
<{{sp|Metelinen>}} ja <{{sp|Karkulainen>}}; myöskään emme nimeä <{{sp|Päiväläinen>}},
joka itä-Suomessa sanana merkitsee ''päivä-miestä,''
ole tavanneet muilla kansoilla.
Rivi 492:
Lähimmässä yhteydessä edellisten nimien kanssa ovat ne
nimet, jotka ovat otetut ''työ-asetten'' eli muiden ''tarvis-kalujen''
nimityksistä. Semmoisia ovat seuraavat. <{{sp|Kuokkanen>}}, saks.
''Hacke, Beilhack, Radehack,'' ransk. ''Hachette.'' — <{{sp|Kirves>}},
<{{sp|Isokirves>}}, <{{sp|Nyrhinen>}}, saks. ''Axt, Beil.'' — <{{sp|Puukko>}}, <{{sp|Nykänen>}},
<{{sp|Nykyri>}}, saks. ''Dolch.'' — <{{sp|Höylä>}}. — <{{sp|Ora>}}, <{{sp|Oranen>}},
<{{sp|Näveri>}}, saks. ''Bohr, Bohrer.'' — <{{sp|Hara>}}, <{{sp|Harinen>}}, <{{sp|Karhinen>}},
saks. ''Egge.'' — <{{sp|Häkkinen>}}. — <{{sp|Rekonen>}}, <{{sp|Kaplas>}}, <{{sp|Laitinen>}}.
<{{sp|Wanninen>}}, vert. saks. ''Pflug, Pflugbeil, Pflugradt,''
ven. ''Sohin.'' — <{{sp|Seula>}}, saks. ''Sieber;'' nimi <{{sp|Siitonen>}}, joka
luultavasti on saatu ven. sanasta ''sito'' = sihti, kuuluu myös
tähän. — <{{sp|Säkkinen>}}, <{{sp|Leipäsäkki>}}, <{{sp|Pussinen>}}, <{{sp|Pötsönen>}},
<{{sp|Konttinen>}}, <{{sp|Kesseli>}}, <{{sp|Massinen>}}, saks. ''Sack, Sacken,'' ital.
''Sacco, Sachetti, Sacchi.'' — <{{sp|Kirnu>}}. — <{{sp|Kauhanen>}}, saks.
''Kelle.'' — <{{sp|Pyöränen>}}, saks. ''Rad;'' tähän kuuluu myös <{{sp|Rissanen>}},
joka epäilemättä johtuu ruotsalaisesta sanasta ''trissa.'' —
{{Lähde/kohta|s. 120}}<{{sp|Melanen>}}, vert. saks. ''Steuer.'' — <{{sp|Pursiainen>}}, vert. saks.
''Kahn, Schiff,'' ven. ''Barkov.'' — <{{sp|Mertanen>}}, vert. saks. ''Angel''
ja ''Netz.'' — <{{sp|Julkunen>}}, saks. ''Stange.'' — <{{sp|Kiila>}}, vert. saks.
''Meissel.'' — <{{sp|Wasarainen>}}, saks. ''Hammer, Schlegel,'' ransk.
''Maillet.'' — <{{sp|Torvinen>}}. — <{{sp|Räty>}}. — <{{sp|Keränen>}}. — <{{sp|Kela>}}. —
<{{sp|Kattila>}}, saks. ''Kessel, Pfanner, Pott,'' hisp. ''Calderon.'' —
<{{sp|Ruuskanen>}}, luultavasti ven. sanasta ''krushka,'' saks. ''Kanne,''
''Krug, Krüger, Töpfer.'' — <{{sp|Neula>}}. — <{{sp|Nuija>}}, saks. ''Keule.'' —
<{{sp|Naskali>}}. — <{{sp|Siera>}}, saks. ''Schliepstein, Wettstein, Wetzer.'' —
<{{sp|Ruoskanen>}}, saks. ''Peitsche.'' — <{{sp|Nuora>}}, <{{sp|Kultanuora>}}, <{{sp|Olkinuora>}},
vert. ruots. ''Sidensnöre,'' saks. ''Seiler, Zwirmann,''
''Zwirner,'' ransk. ''Cordier, Moulinié,'' hisp. ''Espartero.'' —
<{{sp|Nauha>}}, saks. ''Bandmann.''
 
Läheisessä heimolaisuudessa edellisten nimien kanssa
ovat semmoiset nimet, joilla on alkunsa josta-kusta ''vaatekappaleesta.''
Tämmöisiä ovat. <{{sp|Kiiveri>}}, varmaan sota-väessä
saatu. — <{{sp|Tupsunen>}}, vert. saks. ''Knopf,'' jonka jälkimäisen
kanssa nimellä <{{sp|Nupponen>}} myös näyttää olevan yhteyttä. —
<{{sp|Sopanen>}} (sovat = vaatteet). — <{{sp|Turkki>}}, <{{sp|Sarkkinen>}} (katso
edellä nimeä Nahkuri ja muutamia sen kanssa lueteltuja nimiä),
saks. ''Pelz,'' ven. ''Schubin.'' — <{{sp|Mekkonen>}}, <{{sp|Takkinen>}}, saks.
''Wamsler, Kappe.'' — <{{sp|Hihonen>}}. — <{{sp|Kormano>}}. — <{{sp|Pöksyläinen>}},
<{{sp|Nahkapöksy>}}, <{{sp|Suurhousu>}}. — <{{sp|Wirsu>}}, <{{sp|Laapotti>}},
<{{sp|Löttönen>}}, <{{sp|Kautonen>}}, <{{sp|Tallus>}}, vert. saks. ''Schuh, Stiefel,''
''Stiebel, Strümpfler.'' — <{{sp|Kannus>}}, ''Sporn, Spohr, Sporer,''
''Spohrmann,'' ruots. ''Spåre.''
 
Yksin ''ruoka-lajitkin'' ovat antaneet Suomalaisille, niinkuin
muillenkin kansoille, nimiä. Semmoisia ovat. <{{sp|Muona>}};
saattaa kumminkin myös olla väännetty ruotsalaisesta ''Måne.'' —
<{{sp|Möykky>}}. — <{{sp|Huttu>}}, <{{sp|Huttunen>}}, <{{sp|Puuronen>}}, <{{sp|Putrolainen>}}.
<{{sp|Piiroonen>}}, ven. ''Pirogov.'' — <{{sp|Taikinainen>}}. — <{{sp|Lemettyinen>}}.
<{{sp|Happonen>}}. — <{{sp|Saikkonen>}}, luultavasti ven. sanasta
''saika;'' vert. saks. ''Semler, Krengel,'' byöm. ''Kolatschek.'' —
<{{sp|Rokkanen>}}. — <{{sp|Makkara>}}, saks. ''Wurst.'' — <{{sp|Piimäläinen>}}, byöm.
''Smetana,'' saks. ''Kernemelk, Milch, Süssmilch, Schlegelmilch.''
<{{sp|Mallat>}}, <{{sp|Maltanen>}}, saks. ''Malz.'' — <{{sp|Sokuri>}}, <{{sp|Imeläinen>}},
<{{sp|Metinen>}}, <{{sp|Metiläinen>}}. — Verrattaviksi mainitsemme tässä
vielä seuraavat tähän laatuun tehdyt, muukalaiset nimet; saksalaiset:
''Schönbrod, Dünnebier, Gutbier, Käsebier, Sauerwein,''
Rivi 555:
Ovat Suomalaiset ottaneet muutamia nimiä myös kaluista
ja esineistä, jotka kuuluvat ''asumaan'' ja ''kotoon.'' Niinkuin
seuraavat. <{{sp|Majanen>}}, josta suomalais-latinais-ruotsalainen
''Majander.'' — <{{sp|Kotilainen>}}, vert. saks. ''Hausen, Vonhoff, Imhof,''
''Heimbürger,'' ransk. ''Maison, Grandmaison,'' ital. ''della''
''Casa,'' hisp. ''de las Casas.'' — <{{sp|Pönkkä>}}, vert. saks. ''Krampe.'' —
<{{sp|Uksunen>}}, <{{sp|Uksulainen>}}, saks. ''Pforte, Pfordten, Oberthür,''
''Hinterthür,'' ital. ''della Porta.'' — <{{sp|Nurkka>}}, saks. ''Winkel,''
''Winckler, Winkelmann, Eck, Eckmann, Eckermann, Cronegg,''
''Vieregg.'' — <{{sp|Pätsi>}}, ransk. ''Dufour.'' — <{{sp|Tolppanen>}},
<{{sp|Pylväänen>}}, ruots. ''Stolpe,'' saks. ''Pfaler,'' holl. ''Pilaar, Zuylen.''
<{{sp|Rahikka>}}, <{{sp|Rahikainen>}}, saks. ''Schemel, Banck.''
 
''Kansojen'' ja ''koto-paikan'' nimistä saatuja suku-nimiä ei
ole kovan paljo. Seuraavat olemme tavanneet. <{{sp|Suomalainen>}},
josta ruotsalainen ''Finne.'' — <{{sp|Ruotsalainen>}}, ruots.
''Svenske,'' josta luultavasti suom. nimi ''Wänskä'' tulee. — <{{sp|Wenäläinen>}}.
<{{sp|Juutilainen>}}. — <{{sp|Puolakka>}}, josta ruotsinnettu
''Polén’;'' ruots. ''Polack.'' — <{{sp|Lätti>}}. — <{{sp|Lappalainen>}}. — <{{sp|Kemiläinen>}}.
<{{sp|Kainulainen>}}. — <{{sp|Karjalainen>}}. — <{{sp|Savolainen>}},
josta ''Savander.'' — <{{sp|Wepsäläinen>}}. — <{{sp|Wirolainen>}}, josta
''Estlander.'' — <{{sp|Hämäläinen>}}, ruots. ''Tavast.'' — <{{sp|Turunen>}},
{{Lähde/kohta|s. 122}}<{{sp|Turkulainen>}}. — <{{sp|Sysmäläinen>}}. — <{{sp|Jämsäläinen>}}. — <{{sp|Jääskeläinen>}}.
<{{sp|Puumalainen>}}. — Paikka-kuntien nimistä ovat
saadut semmoiset Suomessa tavattavat nimet kuin seuraavat
latinais-kreikkalais-ruotsalaiset: ''Molander, Kajander, Cajanus,''
Rivi 590:
 
''Heimolaisuuden'' nimitykset ovat antaneet joita-kuita
nimiä Suomalaisille, niinkuin: <{{sp|Ukkonen>}}, <{{sp|Wanhonen>}}, saks.
''Vater, Altvater, Alt, Greis,'' ransk. ''Vieillard;'' <{{sp|Pereenmies>}},
saks. ''Wirth;'' <{{sp|Akkanen>}}, josta kreikkalais-ruotsalainen ''Akiander;''
<{{sp|Leskinen>}}; <{{sp|Sikiö>}}, <{{sp|Poikonen>}}, saks. ''Sohn, Jung;''
<{{sp|Orpana>}}, ransk. ''Cousin;'' <{{sp|Weikkolainen>}}; <{{sp|Lankolainen>}},
<{{sp|Heimonen>}}; <{{sp|Kaksonen>}}, <{{sp|Kolmonen>}}; <{{sp|Pahnia>}}, saks. ''Späth.''
 
''Ristimä-nimistä'' on meillä otettu muutamia nimiä, ja
tämmöisillä nimillä on kahdenlainen peri-juuri; yhdet ovat
nim. paavilais -luterilaisista ristintä-nimistä, toiset kreikkalaisvenäläisistä
johdetut. Edellisiä ovat: <{{sp|Pietarinen>}}, <{{sp|Pekkarinen>}},
<{{sp|Pekkanen>}}, <{{sp|Pekkinen>}}, <{{sp|Pekkonen>}}; <{{sp|Anttinen>}}, <{{sp|Anttilainen>}},
<{{sp|Anttonen>}}, <{{sp|Anttolainen>}}, <{{sp|Antikainen>}}; <{{sp|Heikkinen>}},
<{{sp|Heikkonen>}}; <{{sp|Mikkonen>}}; <{{sp|Hannonen>}}; <{{sp|Hemminkinen>}};
<{{sp|Knuutinen>}}, <{{sp|Nuutinen>}}; <{{sp|Niilonen>}}; <{{sp|Ollilainen>}}, <{{sp|Ollikainen>}};
<{{sp|Ristolainen>}}; <{{sp|Penttinen>}}; <{{sp|Wilppolainen>}}; <{{sp|Tuomainen>}};
<{{sp|Simonen>}}. — Wenäläis-kreikkalaisista ristimä-nimistä
tulleita suomalaisia suku-nimiä ovat: <{{sp|Huotari>}} ja <{{sp|Huotarinen>}},
ristimä-nimestä ''Huotari,'' joka on Wenäläisten ''Feodor;''
{{Lähde/kohta|s. 123}}<{{sp|Hovatta>}} ja <{{sp|Hovattainen>}}, ristimä-nimestä ''Hovatta (Feodot)'';
<{{sp|Iivanainen>}}, ristimä-nimestä ''Iivana;'' <{{sp|Simanainen>}}, ristimänimestä
''Simana (Simeon);'' <{{sp|Timonen>}}, ristimä-nimestä ''Timo
(Timofej);'' <{{sp|Saavalainen>}} ja <{{sp|Saavanainen>}}, ristimä-nimestä
''Savelej;'' <{{sp|Riikonen>}}, ristimä-nimestä ''Riiko (Grigorij);'' <{{sp|Waskonen>}},
ristimä-nimestä ''Wasko (Wasilij).'' — Ruotsalaisten
tämän-laatuisten nimet päättyvät sanalla ''-son'' (poika), esim.