Ero sivun ”Säärnapojat ja säärnalaulu Kuopiossa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hunsvotti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hunsvotti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
 
Kun jaloin juhla, joulu, on tulossa, alkaa Kuopion kaupungissa
kulkea talosta taloon monta eri joukkoa „säärnapoikia“ ja näitä kul-kulkee
kee sitte Tammikuun markkinoille saakka, jolloin saavat markkina-markkinamiehiltä
miehiltä kalakukkoja ynnä muuta hyvää. Heitä on joka parvessa kolme.
Nämät ovat puetut valkeaan paidanmuotoiseen mekkoon, vyönä joku
kirjava leveä nauha. Kaksi leveää värillistä nauhaa kulkee myöskin
Rivi 23:
selän takana. Niitten päät yhtyvät kummallakin kupeella ja tässä
niistä riippuu suuri paperirimsuista tehty tupsu. Päässään on näillä
pojilla jäykästä paperista valmistettu korkea punainen lieriön muotoi-muotoinen
nen hattu. Yhden hatussa on etupuolessa sana Herodes, toisen hatussa
Husaari ja kolmannen hatussa Murjaani. Tämän kasvojen alapuoleen
on noella töhritty musta parta ja muillakin on nokiset viikset ja tuu-tuuheiksi
heiksi mustatut kulmakarvat. Kaikilla on myöskin puusapeli kädes-kädessään.
sään. Neljäntenä joukossa on „säärnan“ eli tähden kantaja, joka on
tavallisessa puvussaan. Hän pitää näytöksen kestäessä lattialla seiso-seisomassa
massa noin kahta kyynärää pitkää sauvaa, jonka yläpäässä on kynt-kynttelinsija.
telinsija. Tässä myöskin pyörii säärnan vaakasuora akseli. Säärnan
keskuksena on pyöreä kehä, jonka etupuolen peittää kuvikas vaksi-vaksipaperi,
paperi, jota valaisee sen taakse sytytetty kyntteli. Paperissa on ku-kuvattuna
vattuna kapaloitu Jesuslapsi seimessä tahi jotakin muuta. Kehästä
lähtee useita haaroja, esim. kahdeksan, ja nämät päättyvät puuhkeaan
paperirimssu-tupsuun, joka sahisten heilahtaa, kun säärnaa pyöritetään,
ja sitä pyöritetään koko näytöksen kestäessä. Kun säärnapojat on las-laskettu
kettu sisään, laulavat ja sanelevat he sanoja, jotka eivät suinkaan ole
niin koreita ja kuvauksellisia, kuin ne itämaan kuninkaan ja tietäjän
suusta lähteneinä saisivat olla. Päinvastoin puuttuu näiltä suomalai-suomalaisilta
silta sanoilta kaikki runokielen kaunistukset ja ne sisällykseltäänkin
ovat erinomaisen sotkuisia. Itse tarinan alkuperäinen juoksu niissä
myöskin on tullut sekavaksi. Se nähtävästi on ollut seuraava: Kolme
Rivi 47:
luo, mutta sitte, menivät toista tietä itäiselle kotimaalleen takaisin.
Siitä Herodes vihastui, antoi tappaa 200 poikalasta ja teki sotaretken
murjaanin maahan. --- Säärnalaulusta on tähän otettu varsinkin ne
kohdat, jotka tätä tarinaa esittävät. Nehän ovat ikäänkuin vanhan
joulunäytelmän eli „mysteerin“ pilaantuneita katkelmia.<ref>
Rivi 94:
<blockquote>
Jos sinä olet yksi herra ja yksi kuningas murjaanin maalta,
niin lankee minun eteeni polvilles ja rukoile minua. (Mur-Murjaani
jaani lankee polvilleen ja puusapelit lyödään kalisten yhteen).
</blockquote>
 
Rivi 142:
<blockquote>
Ja minä kadehdin niin kauvan, kuin minä näistä pauloista
pois pääsen, enkä minä näistä pauloista pois pääse, ennen-ennenkuin
kuin minä saan lyödä kaksisataa poikalasta kuoliaaksi. Niin
totta, kuin minä olen kuningas Herodes ja seison tämän
lattian päällä ja minun voimani käy yli koko tämän huo-huoneen,
neen, tahdon minä sotia näitten kolmen viisaan miehen
kanssa.
</blockquote>
Rivi 153:
<blockquote>
Niin totta, kuin minä olen kuningas Herodeksen uskollinen
palvelija, tahdon minä kantaa tupen vyölläni ja miekan kä-kädessäni
dessäni ja yhdeksi esimerkiksi tahdon minä näyttää sinun
verisen sydämesi minun miekkani kärjessä. (Pistää Hero-Herodesta).
 
desta).
</blockquote>
 
Rivi 186:
 
Näytöksen loppupuolella joku pojista pyytää kuulijoilta rahaa
pikarin muotoiseen pieneen haaviinsa, jonka lävitse lyhyt varsi on pis-pistetty.
tetty. Jos rahaa on annettu jotenkin runsaasti, laskevat he vielä Kar-Karsin
sin valloituksesta, höyrylaiva Österbottenin palosta, „Itäisellä maalla
oli kuningas“ j. n. e. Tämä säärnapoikain kulkutapa luultavasti on
Skandinaaviasta tullut Suomen muutamiin paikkakuntiin. Ruotsinkie-Ruotsinkielisissä
lisissä paikoissa ovat laulut kauniimmat, kuin edellä mainitut. Nor-Norjan
jan länsirannikon vanhoissa pikkukaupungeissa vanhat tavat kauan
ovat pysyneet käytännössä. Sielläkin vielä kulkee säärnapoikia Loppiai-Loppiaisena.
sena. Heitä sielläkin on kolme ja he kolmena kuninkaana ihmisten
ovien ulkopuolella tuovat iloisen sanoman laulussaan ilmi.
 
Rivi 216:
[[Luokka:Suomen Museo]]
[[Luokka:1896]]
[[Luokka:Kansanperinne]]