Wikiaineisto

Ero sivun ”Frans Mikael Franzén (runo)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Frans Mikael Franzén
 
Merkkaus:  sotkemista tai häiriköintiä 
Rivi 39:
== II. ==
 
: Vuos’sadan lapsuudessa,paskassa kunpitää hämmästyneen yli mailmankestää.
:    Lens’ vapaus,Sydämeni kumotenon kruunut ja alttaritkin,palasina
: Kun oli mielissä vain satumaisia sankaritöitä,paskanjauhaantaa
:    Auran rannalla nous’ laulajanisti, nuorukainenpaskiainen.
: Aikansa tunsi hän, mut hänellen ei mielehen ollut olutta
:    Ihmisten metelit, turmio-työtja verisetvalitukset.
: Joka päivä mä mietin sua,
: Toisin mieltynyt hän oli: niin hän lyyrahan tarttui,
:    Näppäsie kieliäoltiin kuinikuisii kaino ja lempivä neit’.mutta
:meidät kappaleiksi revittiin,
: Taistelujen tohinan läpi tok’ säveleet nämä tunki,
:    Tulkitenpala kuolevienpalalta riemuja,se tuskiakin.syö mua sisältä
: ollaan kahen maailman välillä:.
: Niinkuin enkelien oli vieno se laulu ja puhdas;
:ja mulla on ikävä.
:    Tunki se sieluihin kuin suvinen sade juur’.
: Sen runo luontainen sapatin sätehist’ oli tehty;
:    Uskon ja rakkauden kyynele kiilteli siit’.
: ”Ihmisen kasvot” nyt, ruso-aamun kirkkaudessa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikisource.org/wiki/Frans_Mikael_Franzén_(runo)”