Suvannossa

Suvannossa. Kirjoittanut Irene Mendelin

Tuoksuu kaunis kanervikko, metsä huminoipi,

Luojan taivas kirkas on ja linnun laulu soipi.

          Tyynnä Alvajärvi päilyy,

          Vienosti vain rannan ruoho häilyy,

Hiljaa liitää perho kukkasensa luo,

Ilomielin sille suukon suo.

Luonnon riemutessa hiljaa sylihisi vaivun,

Mielialoihin ja suuteloiden hehkuun haivun,

          Auterehen sinihäivä,

          Rannat rauhaiset ja Luojan päivä

Meille siintää, tuoksuu, loistaa, huminoi,

Luonto lempeämme kunnioi.

Auvoisna ja autuaina jumalien lailla

Käymme riemuin rinnatusten hetken huolta vailla.

          Kaukana on mailman melu,

          Kaukana sen taisto, kilvoittelu.

Meitä saavuttaa ei voi sen myrskysää,

Armas, autuas on hetki tää!

Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.