[s. 2]kerran soatuansa lupaa peästäksensä sinnek, ilman erinnäisetäk maksutak komppanian aluksella[1], läksi sinnek omin neuivoin,[2] sen moan kaikellaisia luotuja, ja liijaksikin luu-siipiä tutkiaksensa ja kootaksensa; jonka vuoksi hään myöski otti myötensäk -- lintuja ampuaksensa, ja heijän nahkoja nylkeäksensä ja korjataksensa, muuan siihen työhön tottunut Opiston vartioitsia (vahtmestari) Rosenberg, joka tapaturmassa sillä tiellä, pyssynsäk laukaisemalla, mänetti henkensäk. Sitkaan tultuansak rupeisi Sahlbergki, yheksi vuueksi, siellä komppanian leäkäriksi.
Hyö läksivät tästä kaikki matkallen, uuteen moailmaan — toivolla ja kaipauksella: toivoisivat toista parempata, kaipaisivat suloista Suomenmoata; ja näihen Suomalaisten seurassa läksi sinnek hyvä joukko Venäläisiäkin, jotka kaikki mänivät tästä, merta myöten, kauppaliston Nikolai-nimellisellä, Turussa äsköin tehyllä, laivalla. Englandissa vähäisen moalle käytyä, purjehtivat halki Atlantin valta-meren, itä-pohjoisesta oitistaan lueetelään, kunnekka kierrellessään Etelä-Amerikan eteläisintä viho-viimmeistä niemen-neneä (cap Horn nimeltään) toas keänsivätten pohjoiseen-päill, ja laskivat itä-etelästä suorastaan lue-pohjoista kohti. Tälläkin tiellä moalla vähäisen käytyänsä Valparaison nimellisessä kaupunkissa, Chilin valtakunnassa, länsipuolella etelä Amerikan, tulivatten kaikki terveennä Sitkaan 13 Toukokuuta vuonna 1840 — 8 kuukautta tiellä oltuaan.
Tällä Sitkan soarella, joka on VenäläisPohjois-Amerikkalaisen kauppaliston peä-paikka, on rakennettu pienenläinen linna, kuhuttu Uusi Arkankelski, joka näissä maissa on toki suureksi arvattavana. Sen suojelukseksi löytyypi siinä 40 tykkiä ja 1,200 henkeä asujamia vaimoneen lapsineen, josta 180 ovat Lutheruksen uskolaisia, ja näistä toas 150 henkeä meijän moasta lähtenäitä Suomalaisia, joihen hyväksi palkitaan Suomalaista pappiaki, jota aina viijen vuuen peästä vaihetetaan, toisen uuen sinnek lähettämisellä, vanhan entisen sieltä pois-laittamisella. Sillä tavalla löytyy tässä ei ainoastaan Venäläinen mutta myöski Suomalainen (eli Lutherukselainen) kirkko, Potohuoneh, Koulu 200:lla lapsella, ja moni muu kaunis ja hyövyllinen laitos. Tässä on myös Kuvernyörin asunto-paikka, ja äsken on tähän Piispanki istuinta asetettu[3]. Enin osa asukkaita on miehen puolta josta toas suurin joukko on kaikellaisia työmiehiä, merimiehiä ja muita; voan varsinaista sotaväkeä ei kuuluk siellä juuri löytyvän, kuitenkin ovat kaikki velvoitetut sota-palvelukseen, kuin voaitaan ja tarvis käsköö; vaimoloista kuuluu siellä olevan suurin puutos. Sitka on kahottu tämän uuen moakunnan peä-paikaksi, liijotenki, koska tässä löytyy ei ainoastaan kaikkiin paras satama eli laivan valkama, mutta myös hyvä ja oivallinen mehänsoalis; sillä varsin lähellä, ja aivan rannoillaki, vielä kasvaa hirmuisen suuria ja ijän-ikuisia masto-puita.
Samalla tavalla kuin ovat Sitkassa varustaneet ihtesäk linnoilla ja varjelus-värkillä, niin ovat myös monessa muussaki paikassa, pitkin näitä rantoja, asettaneet pienempiä hakulia ja varustuksia, rakennettu kivi-muurilla ja multa-penkerillä, turvattu muutamalla tykillä — kauppansak suojelukseksi, jotka kaikki ovat Sitkan ja sen Kuvernyörin alle-kuuluvia, ja palkitaan ja kustennetaan Kauppa-liitokselta. Kaikissa näissä löytyy aina muuan kontuoriki, tahi kauppias-huoneh, joka toimittaa kaikkia — kauppaan kuuluvia asioita. Niin e. m. löytyy, paihti Sitkan soarella, konttuoria seuraavissa paikoissa, nimittäin 1) Kodjak-soarella, jonka allaki kuuluu Alaschkan niemen-moa; -- 2) Penkeristössä (i redutten) Aleksander, Muschagak-virran suussa; — 3) Penkeristössä Nikolai, joka toimittaa kaupan-käyntiä Kinaijilaisten kanssa; — 4) Penkeristössä Konstantin, joka käytteä kauppoa Tschugatschilaisten kanssa; — 5) Penkeristössä Michael, joka kantaa pohjoiseenpäin, Northonin lahen pohjukassa, ja harjoittaa kauppoa pitkin virtoja Quichpach ja Kuschaquim. Ilman näitä löytyy vielä konttuoria, paikoilla varustamattomillaki, nimittäin -- 6) yksi, soarella Unalaschka, joka kuuluu Revon soarihin; ja — 7) toinen, soarella Schumsju, Kuriililaisten soaristossa, kussa muuan Suomalainen, Forsman nimeltään, kotoperäisin Ahvenanmoalta, nykyjään on peällys-miehenä;[4] [...] 8) kolmaas soarella Atcha, joka kuulu Andrealaiseen soaristoon, ja johon myös Rotanki-soaret luetaan; — 9) neljääs, ehkä vähemmästä arvosta, Pribitorin-soariloissa: kussa joka vuosi tapahtuu aivan merkillinen ja eri-kummainen[...]meri-kontioin surmaaminen[5].
Penkeristön Santti Dionysius, joka on rakennettu
soarella, Stachinin-virran suussa, ovat Venäläiset
- ↑ Tuli hään kuitenkin tällä matkalla, syomisestään ja juomisestaan, näistä 8 kuukauesta, maksamaan 1000 Ruplaa Paperissa.
- ↑ Takausta vastaan, annettiin hanellen 3,000 Ruplaa paperissa, Opiston rahastosta, sillä puheella, jotta hänellä oli lupa suorittoo niitä sen moan ouvoilla luovuilla (med naturalier).
- ↑ Muuan Unalaschkassa syntynyt, kirjan töihin harjoittamatoin, Venäläinen, joka ensin oli siellä pappina, nimeltään Ivan Venjaminoff, voan jolla oli erinomainen hyvä luonnollinen ymmärrys, erikummallinen henkellinen hartaus, ja tievollinenki toimitus, — jota hään silläki osotti, että (kerran omasta peästään opillisissa harjoitettuaan) Aleuttilaisten kielen kirjalliseksi harjoittamiseksi, ja moamiehensäk mielen valaistamiseksi, toimitti ja Venäläisillä puustavilla (vähällä rajottamisella) painutti heijän (Aleuttilaisten) kieleellänsä Matheuksen Evankeliumia, Katikismusta, ja Rukouskirjan,ja joka Venäjäksiki on painuttanut heijän vanhoja satuja, kaskuja ja kansallisia tarinoita — tehtiin muutamia vuosia siitten Piispaksi tässä Venäläisessä kansauntumisessa Pohjois Amerikassa, jollon hään muutti nimensäk Innosentiukseksi. Nyt hänen kuuluu työskentelevän soahaksensa Koluschilaistenki kieltä kirjallisesti käytetyksi.
- ↑ Paihti muita, kauppaliston palveluksessa vielä siellä olevia Suomalaisia, on heijän laivojansa kulettajoina muuan Lauraeus ja Hjelt, Turusta, joista ensimainen on sen kuuluisan maalarin Lauraeuksen vainajan veli. Pari vuotta siitten läksi tästä myös Luutnantti Eriksson, rouvineen anoppineen, Ochotskiin — siinä olevaiseen Venäläiseen laiva väkeen; joista anoppi, juuri näinä päivinä, palaisi moata myöten tänne takaisin.
- ↑ Tästä tahomme erittäin vastapäin puhua.