Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/138

Tätä sivua ei ole oikoluettu

oli honesen sisellemennyt / kysyit henen Opetuslapsens henelde erinens / Mixei me woinuet hende vlosaija? Ia hen sanoi / Teme suku ei woidha mille mwla / quin rucouxen ia paston cautta vlosaijetta.

Ia he sielde poiskeuit ia waelsit Galilean lepitze / ia eike tahtonut site kenengen tiete / Nin hen opetti Opetuslapsians ia sanoi heille / Inhimisen Poica ylenannetan Inhimisten käsijn / ia he tappauat henen / Ia quin hen on tapettu / nin hen colmandena peiuen ylesnouse. Mutta ei he ymmertenet site quin hen sanoi / Ia he pelkesit henelde kysyue.

Ia hen tuli Capernaumin / ia quin hen honesen tuli / kysyi hen heille / Mite te tielle keskenen campalitta? Mutta he waikenit / Sille he olit campaleet keskenens tielle cuca heiste olis Swrin. Ia quin hen istui cutzui hen ne caxitoistakymende / ia sanoi heille / Ioca tachto ensimeinen olla / sen pite oleman caikein wimeisen / ia caikedhen paluelian. Ia nin hen temmasi yhden Lapsen / ia seisatti sen heiden keskellens. Ia quin hen otti sen sylihins / sanoi hen heille / Cuca yhden sen caltaisen Lapsen coriapi minun Nimeni tehden se minú coriapi. Ia ioca minun coriapi / ei hen minua coria / mutta sen ioca minú lehetti.

Mutta Iohannes wastasi henelle sanoden / Mestari / Me neime yhden sinun Nimes cautta Perkelet vlosaijauan / eike hen meite seura / ia me kielsime henen / sentedhen ettei hen meite seura. Nin sanoi IESUS / Ei teiden pitenyt hende kieldemen / Sille ettei kengen ole ioca teke iongun auwun minun Nimeni cautta / ioca malta cochta pahasti puhu minusta. Sille cuca ei ole meite wastan / se on meiden edhestem. Ia cuca iootta teite wesi picarilla minun Nimeeni / senteden että te oletta Christusen / Totisesta sanó mine teille / ei hen swingan cadhottaman pidhe henen palcans.

Ia cuca yhdé nijste wehimist / iotca vskaltauat minú pälen