Sivu:Kalevalan karjalaisuus, 1887.djvu/6

Tätä sivua ei ole oikoluettu

4

[s. 4] joitus ilmautui «Suomi"-kirjan 2:sen Jakson 10:ssä osassa nykyiseltä professorilta J. Krohnilta laveanlainen tutkimus: «Virolaiset ja ylimalkaan Länsi-suomalaiset aineet Kalevalassa", jossa hän koettaa Kalevalassa tavattavista sananmuodoista ja olletikin sen sanastosta saada todistetuksi, että «vanhat runomme eivät ole yksinomaan Karjalaisten luomia, vaan koko Suomen kansan yhteinen kallis perintö siltä ajalta kun heimo ja murre-eroitukset vasta olivat alullaan". Hra Krohnin jälkeen otti ruotsalainen luonnontutkija Gust. Retzius suuressa teoksessansa «Finska Kramer" (painettu v. 1878), pääaineesensa johtuessaan, tutkiaksensa myöskin Kalevalan asioita ja tulee, olletikin Kalevalassa esiytyvän kasviston johdosta, siihen päätökseen, että tämä runoteos on syntynyt etelämpänä kuin Vienan maassa, ehkä Laatokan etelärannalla, todennäköisesti vuosien 800—1400 välillä. Viimeksi on prof. Krohn laveassa teoksessansa «Suomalaisen Kirjallisuuden Historia, 1 osa, Kalevala", yhteen koonnut ja esittänyt kaikki ne asianhaarat, joista syin Kalevalan synty Vienassa on pidettävä mahdottomana, jonka tutkimuksen hän vielä lisäksi on ruotsinkin kielellä lyhyemmässä muodossa kertonut aikakausi-kirjassa «Finsk Tidskrift" v. 1886, elo-, syys- ja lokakuilta. Mainitsemisen ansainnee sekin, että sama tutkija siinä juhlassa, jonka Suom. Kirj. Seura, kesällä v. 1881 vietti 50:vuotisen olemassa-olonsa muistoksi, juhlakokouksen kielitieteellisessä osastossa saattoi keskusteltavaksi kysymyksen: «onko Kalevala koko Suomen kansan luoma, vai ainoasti Karjalaisten?" ja vastasi tähän kysymykseen, «että Länsi-Suomalaisten osa Kalevalan runojen luomisessa oli ainakin yhtä suuri kuin Karjalaisten".

Näin on Lönnrotin lausuma mielipide Kalevalan synnystä, jonka kaikki ensimmäiset Kalevalan tuntijat hyväksyivät, milfei kumottu, ainakin saatettu hyvin epäilyksen-