Pitkäst’ aikaa.

Kirjoittanut Robert Burns


Ei vanhat veikot unhoon jää
ja välit ystäväin!
Sa vanha veikko, terve, mies,
taas pitkäst’ aikaa näin!
Taas pitkäst’ aikaa tavattiin,
taas pitkäst’ aikaa näin;
hei, muistoin malja otetaan
taas pitkäst’ aikaa näin!
Me kaksi kautta kukastoin
haat juostiin pilanpäin;
on liesuiss’ oltu, siitä kuin
sun pitkäst’ aikaa näin.
Me muinoin ruuhta melottiiin,
vuon vettä läiskyttäin:
veet tyrskyilleet on, siitä kuin
sun pitkäst’ aikaa näin.
Sa viljo veikko, kättä lyö
ja kouraa kämmentäin;
ja reilu ryyppy otetaan
taas pitkäst’ aikaa näin.
Kai täyden tuopin kestät, mies,
voin taata itseäin:
hei, muistoin malja otetaan
taas pitkäst’ aikaa näin!
Taas pitkäst’ aikaa tavattiin,
taas pitkäst’ aikaa näin;
hei, muistoin malja otetaan
taas pitkäst’ aikaa näin!


Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.