Olisikohan pistää tappi takaisin?
Olisikohan pistää tappi takaisin? Kirjoittanut tuntematon, nimimerkki Tiitus |
Nimittäin tynnyrin reikään?
Vai mitä lukija arvelee?
Eikös sieltä ole jo tarpeeksi lorissut ja pulputtanut?
Jos lukijalla on vielä jotakin vanhaa myötätuntoisuuden jäljellä tomua nöyrintä palvelijaansa kohtaan, niin lukija on samaa mieltä kuin mekin. Emmehän me ole mikään luonnostamme ilkeä roisto, joka tahtoisimme vahinkoa lukijalle, vaan siivo mies Etu-Töölöstä.
Kaiken sen jälkeen mitä ehdotuksia radion ja sen eri osien ja kovaäänisen suomalaisista nimityksistä on julkisuudessa jo näkynyt, on edessämme pöydällä vieläkin semmoinen kasa ehdotuksia ja keksintöjä, että miehestä näkyy sen takaa vain otsaa kulmakarvoihin asti, ellei kiipeä pöydän toisella puolen olevalle tuolille ja kurkista kirjekasan yli, jolloin näkyy nenääkin jonkin matkaa.
Eräs lähettäjä on jo itsekin saanut jonkinlaisen kohtauksen, joten hänestä purskahtaa seuraava pärskähdys: »Äänivä, äänitin, äänimys, äänikäs, äänekäs, äänevä, äänelä, ääneys, äänemä, äänetys, äänitty — lemmitty, mullattu — hohoho!»
Armahtakaa meitä!
Sitten seuraa esim.:
»Se ratio se ratio, koska on ollut useasti kysymys sen äänen suurentajan nimestä, sehän sattuisi minun ajatuskantani mukaan paraiten jos sitä nimitettäisiin Ulotin, kun se kerran ulottaa äänen niin se on ainut tähän asti mikä sopii.»
Eräs Perniön poika sanoo kuulleensa Perniössä käytettävän kovaäänisestä nimitystä pauhaja (»pauhaja-paholaiseksi» oli sitä muudan radion vuoksi huonosti nukkunut emäntä sanonut), ja ehdottaa että allekirj. »määräisi tämän uuden nimen ’kovaääniselle’ käytäntöön otettavaksi kaikkialla valtakunnassa julistamispäivästä alkaen, sekä senjälkeen ilmoittaisi asian loppuunkäsitellyksi.»
Jos semmoisen julistuksen antaisimme niin eduskunta säikähtäisi ja luulisi, että Pohjolassa on ilmestynyt uusi Mussolini, emmekä me viitsi säikytellä eduskuntaa, vaikkei sille pieni säikäyttäminen kyllä taitaisi pahaa tehdäkään.
Kuopiosta esitetään:
»Eiköhän ’kuulin’, monikko ’kuulimet’ sopisi vastaamaan nimitystä ’kuulotorvi’? (Vert. ’puhelin’, ’soitin’, y. m.).
Joutsalainen lähettäjä yhtyy kannattamaan seuraavia ennen tehtyjä ehdotuksia: ääniö — kova-ääninen, kuuloke — kuulotorvi, kuunnelma — radiolähetys.
Nimim, »— der» on sitä mieltä, että ehdotuksia nyt on riittävästi ja että äänestys toimitettaisiin.
Eräs kirjoittaja, joka vaatimattomasti merkitsee itsensä »K:n pitäjäläiseksi» — »K:n pitäjiä» on Suomessa toistasataa, joten ilmijoutumisen vaara ei ole uhkaava esittää kovaäänisen nimeksi »hengetön».
Me tahdomme antaa hänelle tällä kertaa vielä anteeksi, jos hän lupaa vasta olla tekemättä sellaisia ehdotuksia.
Eräs lähettäjä puolustaa, muuten asiallisesti perustellen, ääniö-, kuulokkeet- ja sähkiö-nimityksiä.
Ja niin edespäin.
Pyydämme kiittää arvoisia kirjoittajia ehdotuksistaan. Ja niitä, jotka eivät ole vielä lähettäneet, pyydämme kiittää siitä, etteivät ole lähettäneet, samalla kun toivomme, että he malttaisivat mielensä ja jättäisivätkin lähettämättä.
Antaa näiden ehdotusten nyt hautua. Antaa niiden levätä siemeninä äskenkynnetyssä, muhevassa mullassa. Katsotaan, mikä niistä lopuksi oraalle nousee vain nouseeko mikään.
Hyvästi nyt sitten vain ja kiitoksia. Paljon kiitoksia!
Tiitus.
Lähde: nimimerkki Tiitus: Olisikohan pistää tappi takaisin?. Helsingin Sanomat, 23.2.1928, nro 53, s. 6. Kansalliskirjasto.