Naisylioppilaille.

Kirjoittanut anonyymi


”Pois naiset tiedon temppeleistä”,
Näin vanhat viisaat lausuvat,
”Me emme hyvää usko heistä,
Jos tiedon puulle saapuvat,
Voipi tulla uusi turma:
Naisen naisevuuden surma.”
”Kun miehet tuskin kunnialla
Yl’oppilaina olla voivat,
Niin heikommalla astialla
Sitt’ oisko sielun voimat,
Kestääksensä kunnialla? –
Paheet paisuu kaikkialla.”
”Miks’ mielit päästä heikko nainen
Sä tiedon taistoon tuskaiseen,
Ah, tyydy työhön kaunokainen,
Jää kodin piiriin rauhaiseen,
Kukka kaunis kodin koristeena
Saat sä olla muiden sulosteena.”
Niin, nainen, kuule, tarkoin huomaa
Mit’ vanhaat viisaat lausuvat
”Miks’ muuttaa tahdot Luojan luomaa;
Naisluonteen piirteet poistuvat
Kun sä kiistaat miesten mieltä,
Eksyt ihanteesi tieltä.”
Mut eipä Eevan tyttärille
Näy tuosta mieltä tulevan,
Kas kuinka kestäin kärttäville
Jo ovet auki olevan
Näkyy tiedon tempeleihin,
Esteet eivät pysty heihin.
Nyt Alma mater lapsissansa
Saa nähdä miehet, naisetkin;
Ja vanhat viisaat huolissansa
Ne huokaa: ”kaikenlaisetkin
Kummat täytyy nähdä, kuulla:
Vastustavat vanhan suulla.”
Kas valkolakki, lyyra kirkas
Jo päässä naisen hohtelee!
Mut’ miksi aiot, mikä virkas?
Näin monet miettii kyselee.
– ”Voinhan tulla tohtoriksi
Jollen ratki rovastiksi!
No koita sitte voimiasi
Ja nuoho kirjat viisasten,
Ei turhaks’ tehdä toimiasi
Voi kiertokeinot kitsasten.
Monet mutkat täytyy voittaa
– ”Heikon esteet” – jos hän koittaa.
On ihmiseksi mies ja nainen
Ja yhden arvoiseksikin
Jo luodut; myöskin oppivainen
Hän oppikumppaniksikin
Voipi tulla tietä samaa.
Ketäs nainen sillä lamaa?
On hengen lahjat, helmet kalliit
Myös naisen henkeen lasketut;
Ja niinkö niiden olla sallit
Vaan hiomatta haudatut?
Ihmiskunnan nähtäviksi
Tehdään helmet hohtaviksi.


Lähde: Maamme 2.12.1890.