Maamme kirja: 43. Suomen rauta

42. Ruskealan marmorilouhos

43. Suomen rauta. Maamme kirja Kirjoittanut Zacharias Topelius

44. Lapinmaan kulta

Se on hyvin kummastuttavaa, ettei sellainen vuorimaa kuin Suomi ole rikas metalleista. Mutta tätä emme vielä voi tietää, sillä monia vuoria ei ole vielä tutkittu, ja toisten luokse on vaikea päästä, ennenkuin maamme on saanut paremmat tiet. On löydetty joku vähä kultaa ja hopeata, kuparia ja tinaa, lyijyä ja sinkkiä. Runsaammalta on hyödyllistä rautaa. Rautamalmia murretaan useissa paikoissa vuorista, mutta enin rauta-aine otetaan itä-Suomessa järvistä ja soista. Kuinka voimme sen selittää, että metallia, joka puhtaana ollessaan ei sula vedessä, kuitenkin makaa paljolta soiden ja järvien pohjassa?

Rautaa on niin laajalta maan päällä, että kaksi sadannesta maan pinnasta on tätä metallia. Sitä ei ole ainoastaan vuorissa, vaan myös hiekassa ja somerossa, savessa ja monellaisissa muissa maanlajissa niin yleisesti, että mihin vaan menee, näkee kivissä, maassa tahi vedessä punaisen tahi ruosteenkeltaisen värin, joka osottaa rautaa siinä olevan.

Mutta tämä rauta ei ole puhdasta metallia, vaan se on yhdistänyt itseensä hapetta ja hiiltä ilmasta. Tästä tulee erityisiä yhteyksiä, jotka voivat sulaa vedessä, jossa on hiilihappoa. Näin muuttunut rauta liukoaa ja huuhtoupi pois maasta tahi vuorten pinnasta sateessa ja lähdevedessä sekä juoksee veden kanssa alas järviin ja soihin. Mutta ilman vaikutuksessa haihtuu veden hiilihappo pois, ja silloin laskeupi rauta pohjaan, sekoitettuna toisen osan kanssa hiiltä ja hapetta, enimmite ruskeana ruosteena, eli rautamultana. Sellaista ruostetta näkee kaikkien lähdetten pohjalla, joissa on raudansekaista vettä, ja vesilammikoissa tahi mataloissa järvissä on se välistä hienona, ruskeana kalvona veden pinnalla.

Tällä lailla laskeupi vuosien kuluessa ololta rautaruostetta, rautamultaa ja muita raudanyhteyksiä järvien ja soiden pohjaan. Jos sellainen järvi lasketaan kuivaksi, saatetaan siinä laajalta kulkea juurikuin ruskealla rauta-lattialla. Välistä on se harkkoina, välistä harjanteina, välistä sileinä kerroksina, mutta tavallisesti hyvin muilla aineilla sekoitettuina. Kun se otetaan pois, laskeupi vähitellen uusi rautaruoste vedestä pohjaan, niin että 30 tahi 40 vuoden, välistä enemmän tahi vähemmän ajan perästä, löytyy taas kerros rautaa samassa pohjassa. Mutta rauha täyttäisi vähitellen kokonaan matalat järvet, jos ei rautamalmi juuri kuin kansi sulkisi rautasekaisia lähteitä järvien pohjassa ja estäisi altapäin uuden raudan lisäymisen.

Muilla aineilla sekoitettu järvimalmi eli suomalmi sulatetaan ja puhdistetaan hyteissä ja masuuneissa. Muinaisaikoina valmistivat talonpojat itse näin enimmän raudan Suomessa, ja vieläkin tavataan järvien rannoilla ja soiden tienoilla sellaisia pieniä hyttejä, eli sulatusuuneja vieressä olevine kuonineen. Mutta tätä nykyä käytetään suurempia uuneja ja suurempia kustannuksia raudan sulattamiseen malmeista. Nyt saadaankin parempaa ja puhtaampaa rautaa kuumaa ilmaa eli liehtomista käyttämällä sulattaessa. Rautaruukit Suomessa saavat enimmän malminsa järvistä. Sitte sulataan ja puhdistetaan malmi masuuneissa, viedään senperästä kankipajoihin, taotaan harkoiksi ja valsataan kangeiksi. Kaikki alkuaineet: tuli, ilman, vesi ja vuorten malmi ovat täällä, Jumalan käskystä, ihmisten palveluksessa. Niinkuin kirjoitettu on (Ps 104: 4): Hän tekee enkelinsä hengeksi ja palveliansa liekitseväiseksi tuleksi.