Lehtityttö.

Kirjoittanut J. H. Erkko


”Työmieslehti – viis penniä – ostakaa!”
Viiman vinkuen, purren pakkasen,
Katupielessä huutaa tyttönen:
”Työmieslehti ostakaa!”
Kansa virtaa vaan, harva ostakaan.
Eikä vaikeroi tyttö kodistaan,
Ei hän hiisku äidistään,
Kuinka hän jäi kärsimään
Kuuden pienen lapsen luo –
Huvittaisko keitään tuo!
”Työmieslehti – viis penniä – ostakaa!”
Tyttö riepuinen seisten huutaa sen,
Silmät himmeät kansaan kääntäen:
”Työmieslehti ostakaa!”
Joku rientäen viskaa viitosen,
Joukko kulkee pois, tuskin huomaten.
Tyttö, hän ei taatostaan
Kerro, kuinka maailmaan,
Lakon tehden, läksi se,
Jätti tyhjän perheelle.
”Työmieslehti – viis penniä – ostakaa!”
Tyttö kalvas sen huutaa väristen,
Koti, läksytkin johtuu mielehen.
”Työmieslehti ostakaa!”
Kautta pimeän kotiin kiitää hän.
”Ehkä vaaratta sinne ennätän”.
Saapuu – kylmä, kostea
Huone. Pienin sairaana.
Missä äiti? – Pyykillä. –
Joukko alkaa itkeä.
”Työmieslehti – viis penniä – ostakaa!”
Tuota huutoa kuulen ulkoa
Enkä rauhaa saa pienten itkuilta –
”Työmieslehti ostakaa!”

4/4 1901.


Lähde: Työmies 6.5.1901.