Kopio Kustaa II Adolfin valtakirjasta Nils Bielkelle, 28.4.1628
| Kopio Kustaa II Adolfin valtakirjasta Nils Bielkelle |
| Suomenkielinen kopio Kustaa II Aadolfin valtakirjasta Suomen kenraalikuvernööri Nils Bielkelle. Lähteen mukaan sijaitsee Ruotsin valtionarkistossa nipussa Gustaf II Adolf, Rådet och Nils Bjelke till Jöns Kurck 1625–1631.
Hakasulkeisiin merkityt selitykset ja huomautus ovat lähteenä käytetystä artikkelista. |
Me Gustaff Adolph Jumalan armosta Ruotzin, Göthin ia Wendin Cuningas, Suriförsti Suomen Maalle, Estin maalle ja Carelin, Herra Ingermannin maalle etc. Teemme tiettäväxi, etta ninquin tämä nykyinen Christicunnan meno suresti tarvitze ja vaati, että me wastahan caickin vihamiesten edesottamista hyvin itzem etehem catzoisim: Ja sentähden suresti tarpellinen on, etta me meidän ja caicken meidän uscollisten alemmaiste[mmej varjeluxexi ja edesvastauxexi suren ja culuisan Sotajoukon valmihina pideisimme. Ja että sencaltaisen Sotajoucon ylöspitämisexi ja palcaxi suri culutus ilman estetä tähtämän pitä, ja Rijkin Räntty siehen eij ulotu, Erinomaisesta että Mylly Tulli, ninquin se paras välicappale jonga jelkin me meidän Summa[mme] tehnyt olemme, puolittain swren esten, puolittain vastahacoisuden ja tottelemattomuden nijn monde[n] ja swrden Posteinssa cautta tacaperin lyöpi, nijn etten me colmatta osa meidän lucumme jelkin, ninquin ulvostuleman pidäis, saada taida; Mingätähden, ettei meillen itze meidän poisvaelluxen tähden tila ollut taicka meidän alemmaisiam cocon cutzua anda, taicka mutoin jongun muun menon cautta sitä laitta ja päätta; Olemme meidän racasten Rijkin Neuwon andajain [s. 87]ja monicahtain Pijspain cansa jotca tällä läsnä ovatt ollett, neuwo pitäneett, millä tavalla se swri putos parattaman ja täytettämän pidäis, Ja emmen ole taitanet yhtäkän muta välicappaletta löytä, mutoin vaan että sencaltainen apu pällepandaisin ja ulvostehdäisin, joka jollakin muoto edeslöis ia alemmaisillen huokein olis; Ja nijn tämän sixi parahaxi löydämme, että itze cukin persåna, ioca on ylitze cahdentoistakymmenen ajastajan, ymbäri coco Ruotzin Rijkin Caupungeis ia maankylis ulvostekis colmen märän pälle ajastajas, Nimittäin ensimäisen kerdan Johannexen päivän aican, toisen Lauritzan ia colmannen Michelin päivän aican itze cullakin ajalla (kerdalla) yhden [??]:n[huom. 1] Persånan pälle, nijn hyvin palka väki cuin muutkin, ilman yhdentäkän eroituxeta. Ja ne Palcolliset, jolla ej itze ole vara, sitä marcka ulwostehdä, nijn pitä heidän Perhen isändä sen ulvos paneman, ia he jällen palvelcon sen edestä. Ja tämä on se huokein välikappale cuin löytä taitan, ettei kengän sen ylitze valitta taida. Me käskemme sijs teitä Herr Niellss Bielcke että te coconcutzutte yhteitzenn canssan teidän hallituxessanne ia linnain Lufussanne ia toimitat heidän cansans samasta apustu, muistuttain heillen sen swren vaaran, cuin meidän rakas Isämme maa ja he kaicki sisälle ovat, Joca eij ainostans tule tavarallen ia hengellen, ios vihamies ia ne Pavilaiset (Jonga Jumala armolisest varjelkon) jungun voiton sais, Mutta myös, joca enämbi on, heidän Sieluillens ia autudellens. Ja en me epäile, että coska he caicki asiat hyvin ajattele ia heidän omasta terveydestäns vaarin ottavatt, että he siehen suostuvatt ia mielistyvät, niinquin he myös itze näkevät joka päivä vaaran lähemmä joutuvan, ja eij yhtän muta välicappaletta löytä sitä pois estämän, vaan että me itze cukin cohdastamme (yhden hartahan ja nöyrän rucouxen jälken Jumalan tygö) teemme mitä meidän tule, ia cukin hanen vircans ia tilans jelkin hyvällä mielellä ulvosteke [s. 88]sitä cuin siehen tarvitan ja hätä vaati. Me manamme siis armolisesti caickia meidän alimmaisiamme nijn hyvin Linnan Isändiä[1] cuin Pijspåjakin, nijn myös caickia muita Caupungis ia Maalla, että he sydämehens andais mennä tämän meidän rackam Isämme maan menon, ia itzens sovitaisit sen jelken cuin mahdullinen ia cohtullinen ombi, hyvällä mielellä seuraten, mitä sijnä asias heidän caickein paraxens, levoxens ia vapaudexens hyvin ylös ajateldu ombi. Sen jälken itze cukin hänens sovittakon. Kirioitetty Stochålmis 28 päivän
- ↑ Ylivedetty ja marginaaliin kirjoitettu: Stadthollareita.
Lähde: Några historiska urkunder meddelade af Johan Esaias Waaranen. Suomi, 1859, nro 1, s. 86–88. Kansalliskirjasto.
Lisätyt huomautukset muokkaa
- ↑ Tuntematon symboli