Kirje Jyväskylästä (8.1.1878)

Kirje Jyväskylästä.

Kirjoittanut Minna Canth


Naamiaishuviin viime perjantaina oli kokoontunut noin 240 henkeä, joka Jyväskylän oloihin katsoen on jotenkin suuri luku. Naamioita lienee ollut noin sadan vaiheilla. Niiden joukossa nähtiin dominoja, ritaria ja armoja, kukkain kauppiaita, mustalaisia ja merimiehiä j. m. s. Erityistä huomiota herättivät komeissa puvuissaan ”Yö” ja ”Päivä” kolme ”Talvea” sekä ”Kevät,” ”Kesä” ja ”Syksy”. Onnistuneita olivat ”Tapio” ja ”Mielikkikin”, sekä useat ”harlekiinit”, jotka kaiken aikaa väsymättöminä surisivat ympäri. Mitä sukkelimpia olivat ”Jyväskylän seura elämä”, sekä ”Keski-Suomi ja Päijänne”, jotka uutterasti onkivat itselleen tilaajoita. Esitettyinä olivat myöskin Helsingfors Dagblad, Kansallis-kirjakauppa, Jyväskylän anniskelu-yhtiö y. m. m. Ilveilyllä on naamiaisissa laaja ala, mutta löytyy kuitenkin tälläkin alalla raja, jonka ylitse oikeuden tunto kieltää menemästä. Valitettavasti tämä raja useimmiten naamiaisissa unhotetaan ja lienee muutamia pienempiä senlaisia poikkeuksia näissä viimeisissäkin tullut tehdyksi, ehk’eivät kuitenkaan yleistä iloa ja mieltymistä saaneet hämmennetyksi.

”Keski-Suomi” hiukan närkästyi pienestä leikki-jutusta viime kirjeessäni. Nyt tosin kernaasti tahtoisin jatkaa vähän samaan tapaan – noin vaan lystin vuoksi – mutta kun tiedän Päijänteen toimituksen edellä kaikkea tahtovan elää rauhassa ja sopusoinnussa koto maailman ja varsinkin kunn. virka-veljensä ”Keski-Suomen” kanssa, niin pelkäänpä pahoin että kirjeeni armotta viskattaisiin romu-koppaan, jos siinä vielä alkamaani kynä-sotaa pitkittäisin. Asian näin ollen, en voi muuta kun hillitä sydämeni pahoja haluja ja tehdä miten äitini muinoin neuvoi. Näin siis! Kiitän nöyrimmästi kunn. ”Keski-Suomea” hyvästä löylytyksestä ja lupaan ett’en enään koskaan pahaa te’e.

Teppo.


Lähde: Päijänne 8.1.1878.