Kirje Amerikasta (Ishpeming, 27.11.1887)

Kirje Amerikasta
[Ishpeming, 27.11.1887]
Kirjoittanut E. A. Vahtola
Lähde: Kaiku, 24.12.1887, nro 102, s. 3. Artikkelin verkkoversio.


Kirje Amerikasta.

Ishpemingistä, Mich. Marraskuun 27 päivänä 1887.

Nytkin muistui mieleeni toi Suomi synnyinmaani. Ensin toivon onnea uudella vuodella kaikille Kaikun lukijoille.

Kuulkaa kaikki kansalaiset, te jolla on miehet merellä, pojat poissa pohjoisessa, lähtenehet länsimaille eli etelässä etempänä, siis te rakentakaat rakkautta. Minä olen täällä vieraalla maalla usein nähnyt riitaisia kirjeitä, joissa vaimo halveksuu miestänsä ja äiti poikaansa. Ei sen niin pitäisi olla. Olkoot palavat rakkaudessa. Jos te täältä rahaa pyydätte omaisiltanne, niin on se tosi että sitä voipi joka mies tästä maasta lähettää, jos vain sydän on rakkaudella täytetty. Mutta usein ovat loukkaavat kirjeet tehneet täällä vieraalla maalla harmimielen, ja mies on mennyt salongiin (kapakkaan) ja kirje on jäänyt vastaamatta.

Täällä on asiat kaikki hyvin ja työtä on hyvin, vaikka tekijöitä on paljon. Työttä ei ole muu kuin laiska eli juoppo. Siis työmies saa puhtaaksi tuloksi eli voitoksi 5 suomen markkaa päivässä, joka on kaikkein alhaisin palkka mitä voin tietää. Puuseppä saa 10 markkaa, rautaseppä 10 m., maalari 10 m., muurari viidestätoista kolmeenkymmeneen markkaan. Mutta näitten ylöspito vie takasin 2:50 päivässä.

Tässä maassa olen nähnyt paljo ihmisiä, jotka ovat köyhänä tulleet, mutta nyt heillä ei puutu mitään.

Ei heidän asunnoitaan arvata Suomessa niin siisteiksi ja kauniiksi, ei myös heidän tavaransa paljoutta. Teille sanon, jotka aiotte tulla, että olisi paras jäädä juoppo, hidasjärkinen, heikkoruumiinen, silmäpuoli, kivuloinen, saamatoin eli se jolla on jotain senlaista. Mutta tulkaatte epäilemättä jotka olette reippaat, raittiit ja aivan juomattomat. Ja säästäkäät täällä, ja palatkaat rahainne kanssa takaisin kotomaahanne.

Ei kaukana täältä on kuparisaari, jossa löytyy mailman suurimpia kuparikaivantoja, jossa työskentelee kymmeniä tuhansia työmiehiä. Mutta yksi niitä Kalumet Heklan[huom. 1] kaivanto sytytettiin tulella (luulon mukaan) vihamiehiltä jo kesällä. Se paloi 6 viikkoa ja työväki oli jouten. Sama kaivanto syttyi viime sunnuntaita vasten yöllä tuleen taasen ja palaa vielä; työväki on jouten.

Pari viikkoa taaksepäin samalla saarella räjähti dynamiititehdas, jossa 6 miestä sai sekunnissa semmoisen lähdön että emme tiedä menikö he ilmaan vai mihin. Kolme virstaa Suomen mitassa siitä kuoli kaksi hevoista täräyksestä. Samoin täräys vaikutti vielä 8 virstan päässä niin että rapninki halkeili rakennusten seinissä. Usein tapahtuu täällä niin että mies eli miehet terveenä lähtevät työhön, mutta hänen eli heidän vuoronsa oli saada surmansa. Kaivannot ovat usein vaaralliset ja syvät; virsta kaksi ja kolme maan sisälle, jossa työtä tehdään. Siellä kumminkin muutamat miehet mielellään ovat ja ovat olleet kymmeniä vuosia.

Tässä Ishpemingissä on monta Tässä suomalaista. He ovat laittaneet viime kesänä suomalaisen kirkon ja suomenkielisen kauniin koulun, johon opettajaksi ovat ottaneet K. A. Jurvan[K. A. Jurva]. Raittiusriennot ovat paljo hyvää aikaan saaneet tässäkin paikassa. Suomalainen soitto- ja laulukunta on myös, jonka opettaja on Niilo Miettunen[Niilo Miettunen], joka onkin urhoollinen opetustoimessaan. ”Pohjan tähti” sanomalehden painopaikaksi luullaan tulevan tämän seudun. Sitä esitteli eilen Ino Ekman[Ino Ekman].

Kaikille näille pyrinnöille antakoon Jumala siunauksensa ja onnellisen uuden vuoden. Aikain kuluttua on aikeeni palata Oulun kaupunkiin omaisteni ja ystäväini iloksi, saamamiesteni sovittajaksi ja vihamiesteni lepyttäjäksi. Kaikuun aikeeni on kirjoittaa täältä uutisia kerran kuussa ensi vuonna, joten koitan pysyä tietoissa tuoreimmissa ja yksimielisyydessä kansalaisteni kanssa sekä täällä vieraalla maalla että kotomaallani. Nyt juuri sain tietää että Esajas Niemi[Esajas Niemi], Kalajoelta kotoisin, on löytänyt Monttaanassa kultapaikan, josta hänelle tarjottiin 5000 dollaria ja vaikka hän on köyhä mies ennen ollut, on hän nyt rikas.

E. A. Vahtola.

Lisätyt viitteet

  1. Calumet & Hecla