Keisarillisen Suomen Senaatin kirje maan kaikille Tuomiokapituleille, sisältävä ohjeita kuinka on menetteleminen niissä asioissa, jotka uuden hiippakuntajaon täytäntöön panemisen johdosta ovat siirrettävät toisesta Tuomiokapitulista toiseen

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelma 24.11.1896/44.


Keisarillisen Suomen Senaatin kirje
maan kaikille Tuomiokapituleille, sisältävä ohjeita kuinka on
menetteleminen niissä asioissa, jotka uuden hiippakuntajaon
täytäntöön panemisen johdosta ovat siirrettävät
toisesta Tuomiokapitulista toiseen.
Annettu Helsingissä, Marraskuun 24 p:nä 1896.
____________


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:


 Koska Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armollisella asetuksella Lokakuun 8 päivältä 1895 on säätänyt että kirkollishallituksen hoitamiseksi Suomenmaan evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa maa on jaettava neljään hiippakuntaan, joka hiippakuntajako pitää olla täytäntöön pantuna 1 päivänä Tammikuuta 1897, ja sen ohessa käskenyt Senaatin ryhtyä niihin valmistaviin toimiin, jotka tästä armollisesta säätämisestä aiheutuvat, on Keisarillinen Senaatti niiden asiain käyttelemisen suhteen, jotka sanotun hiippakuntajaon täytäntöön-panemisen johdosta ovat siirrettävät toisesta Tuomiokapitulista toiseen, tänä päivänä säätänyt:

että niissä asioissa, jotka Tammikuun 1 päivänä 1897 vielä ovat päättämättä tai riippuvat välitoimesta, Tuomiokapituli, jos asia koskee seurakuntaa, joka silloin on siirtynyt toiseen hippakuntaan,[1] lähettää asiakirjat viimemainitun hiippakunnan Tuomiokapitulille, kuitenkin, siinä tapauksessa että välitoimeen on ryhdytty, vasta sen jälkeen kuin välitoimi on suoritettu;

että nykyisen vuoden kuluessa avonaiseksi pantavat virat semmoisessa seurakunnassa, joka tulee Tammikuun 1 päivänä 1897 siirtymään toiseen hiippakuntaan, julistetaan haettaviksi sen Tuomiokapitulin luona, johon seurakunta siihen asti on kuulunut, ja tulee saman Tuomiokapitulin, jos virkaa ei ehditä täyttämään ennen Tammikuun 1 päivää 1897, heti hakemuskauden päätyttyä lähettää sisään-tulleet hakemuskirjat ja niihin kuuluvat asiapaperit käsiteltäviksi sen hiippakunnan tuomiokapitulille, johon seurakunta silloin on siirtynyt; ja

että viimemainitussa tapauksessa se Tuomiokapituli, joka on hakemukset vastaan-ottanut, on velvollinen semmoisen hakijan puolesta, joka on sen alla virkaa toimittanut tai seisonut sen katsannon alla, liittämään asiakirjoihin sellainen todistus kuin Kirkkolain 167 §:n viimeisessä kohdassa mainitaan.

Tämän saapi Keisarillinen Senaatti Teille tiedoksi ja noudatettavaksi ilmoittaa. Helsingissä, Marraskuun 24 päivänä 1896.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:


C. TUDEER.
AUGUST NYBERGH.
K. F. IGNATIUS.
LENNART GRIPENBERG.
O. GADD.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
J. G. SOHLMAN.
H. MOLANDER.
G. Von TROIL.
OSSIAN BERGBOM.


F. Nordlund.


HuomautuksetMuokkaa

  1. pitää olla hiippakuntaan