Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus rustholleista meneväin vakanssimaksujen lakkauttamisesta sekä rustholleille nautittavaksi suotujen augmentti- ja muiden verojen peruuttamisesta
1886.
No 28.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Säätyjen suostumuksella ja myöntymyksellä tahdomme Me, muutamalla[1] 18 §:ä Hallitusmuodossa 21 p:ltä Elokuuta 1772, mikäli se koskee rusthollijaotusta, täten säätää niinkuin seuraa:
Sen ohessa että se ratsuvarustus-velvollisuus, jonka alaisina maan rusthollitilat ruotujakolaitoksen nojalla ovat, peräytetään, tulevat kaikista rustholleista Elokuun 1 p:nä 1810 annetun armollisen julistuskirjan sekä Joulukuun 20 p:nä 1811 annetun julistuksen perustuksella suoritettavat vakanssi- ja passevolanssi maksut lakkaamaan, jonka johdosta kaikki rusthollien omistajat ja haltijat vuodesta 1889 ja siltä vuodelta ovat vapautetut ylempänä sanottuin maksujen suorittamisesta.
Samasta ajasta alkaen peruutetaan kruunun haltuun rustholleille nautittavaksi suoduista omista ja augmentti-veroista se määrä, joka, sitten kuin puolen jalkamies-ruodun ruodutuskustannus on pois vedetty, on laskettu vastaavan todellista varustuskustannusta kultakin rusthollilta.
Peruutus tehdään sillä tavalla että:
ensimmäisenä vuotena kruunulle peruutetaan kultakin rusthollilta 51 veroruplan määrä, ja
kunakin seuraavista neljästoista vuodesta sen lisäksi 2 veroruplaa, kunnes sillä tavoin viidentoista vuoden kuluttua kaikkiansa 79 veroruplaa jokaiselta rusthollilta on kruunulle peruutettu.
Ensiksi peruutetaan augmenttiverot, niin pitkälle kuin nämät riittävät, ja sitten rusthollien omat verot tarvittavaan määrään asti.
Missä jonkun rusthollin nauttimat verot yhteenlaskettuina eivät nouse 79 veroruplaan, peruutetaan ainoastaan saatavilla oleva määrä.
Jos rusthollin augmenttiverot nousevat yli 79 veroruplan, lunastaa kruunu peruutusajan lopussa jälellejääneen määrän, laskemalla 100 markkaa kultakin veroruplalta.
Sen vuoden alusta alkain, jolloin peruutus pannaan toimeen, kantaa kruununvouti kaikki augmenttiverot ja tekee sitten, jos nämät verot menevät yli sen määrän, mitä siltä vuodelta on kruunun haltuun peruutettava, tilin-suorituksen kruunun ja rusthollin-haltijan välillä.
Sitten kun kaikki augmenttiverot ovat kruunulle palautetut ei enää lasketa mitään vetopalkkaa niihin kuuluvista jyvistä ja kauroista.
Jos rustholli augmentikseen nauttii kruununkymmenyksiä, sääntöveroa tai muuta sellaista etua, ovat nämäkin verot peruuttamisen alkaessa verorupliksi laskettavat.
Rusthollin omista veroista kruunulle peruutettu osa tulee jäämään vakinaisena rusthollin kannettavana verona, jota vastoin jäljellä oleva veronmäärä yhä edelleen vähentämättä pysyy nautittavana rusthollille, joka tuleviksi ajoiksi vapautetaan kaikesta ratsuvarustusvelvollisuudesta, mutta, jokaiselle rusthollille määrätyn peruuttamisajan kuluttua, ruodutus-rasituksen suhteen asetetaan, tilojen luontoa katsomatta, puolen ruodun vertaiseksi.
Kutakin rusthollia varten laitetaan eräs rusthollin haltijalle annettava taulu, joka osottaa miten peruutus vuosi vuodelta edistyy.
Koko kihlakuntaa varten tehdään näistä tauluista yhteenveto ohjeeksi asianomaisille ylöskantomiehille.
Kunink. julistuksessa Toukokuun 4 päivältä 1778 määrättyjä maksuja rusthollarien vaihdoista ei enää suoriteta, ja 2:ssa §:ssä Kunink. päätöksessä sotapäällikkökunnan valituksiin Lokakuun 16 päivältä 1723 säädetty kielto rusthollien veronvähennystä vastaan lakkaa voimassa olemasta.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 5 p:nä Elokuuta 1886.
Huomautukset muokkaa
- ↑ pitää olla muuttamalla