Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus niistä tutkinnoista, joita vaaditaan pääsemistä varten lainopillisiin, kameraali- ja hallitushoidollisiin virkoihin ja palveluksiin Suomessa
Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Siitä tehdyn alamaisen esityksen johdosta olemme Me tutkinnoista, joita vaaditaan pääsemistä varten lainopillisiin, kameraali- ja hallitushoidollisiin virkoihin ja palveluksiin Suomessa, hyväksi nähneet armossa määrätä seuraavalla tavalla:
Tutkinnot, joita hakuvaltaisuutta varten lainopillisiin sekä kameraali- ja hallitushoidollisiin virkoihin ja palveluksiin maassa toimitetaan Aleksanderin-Yliopistossa, ovat: 1) Yleinen oikeustutkinto; 2) Tuomarintutkinto; 3) Kameraalitutkinto. Ainoastansa niillä on oikeus suorittaa nämät tutkinnot, jotka ylioppilaisina ovat tulleet sisäänkirjoitetuiksi Yliopistoon taikka joilla yliopistollisten tutkintojen suhteen on sama oikeus, kuin ylioppilaisilla.
Ennenkuin yleinen oikeustutkinto tahi tuomarintutkinto saadaan suorittaa, pitää tutkittavan näyttää Filosofian Tiedekuntaan kuuluvan asianomaisen opettajan todistuksella, että hän oikeuden filosofiassa ja pohjoismaiden historiassa pidetyissä yksityisissä kuulustelemuksissa on osoittanut semmoista oppia, joka vastaa ainakin sille, mitä arvosanaan approbatur filosofian kandidaatitutkinnossa vaaditaan; kuitenkin niin, että filosofian kandidaatilta, joka sanotuissa aineissa on kandidaatitutkinnossa hyväksytty, ei vaadita enempiä opinnäytteitä niissä.
Kaikkien 1 §:ssä mainittuin tutkintojen edeltä pitää sitä paitsi Lainopin Tiedekunnan edessä oleman tehtynä ruotsinkielinen näytekirjoitus jossakin tutkintoon kuuluvassa aineessa.
Yleinen oikeustutkinto pidetään lakitieteen encyklopediassa, Roman sivililain alkutiedoissa, pohjoisten kansain oikeushistoriassa, kansain oikeudessa ja valtiotaloudessa, Suomenmaan valtio-, valtiovara- ja politialain opissa, sekä sivili-, rikos- ja talouslain säädännössä ynnä lainkäynnin kaikissa eri osissa; ja pitää tässä tutkinnossa isompi ja päättävämpi arvo annettaman tutkittavan omavaraisille opintiedoille.
Tämä tutkinto tuottaa hakuvaltaisuuden kaikkiin virkoihin maan oikeudenkäyntilaitoksissa ja sivilihallinnossa ja yksinomaisen oikeuden päästä kumpaiseenkin Senaatin Osastoon, sekä korkeampiin lainopillisiin ja hallitushoidollisiin toimiin Hänen Majesteetinsa Keisarin Kansliassa Suomenmaata varten ja Kenraalikuvernöörin kansliassa, kuin myöskin päästä vaaliin Hovioikeutten, Yleisen Revisionioikeuden, Tullin-ylijohtokunnan ja tie- ja vesikulkulaitosten Ylihallituksen asessorin sekä lääninsihteerin ja lääninkamreerin virkoihin. Samanlainen hakuvaltaisuus kuuluu niillenkin, jotka Lain-opin Tiedekunta on kumpaistenkin oikeutten kandidaateiksi julistanut.
Niiden, jotka semmoisen yleisen oikeustutkinnon perustuksella ovat päässeet edellämainittuihin hallitusvirastoihin, pitää sitä paitsi, ennenkuin heitä saa asettaa vakinaiseen virkaan Senaatissa tahi yllämainittuihin korkeampiin toimiin Hänen Majesteetinsa Keisarin Kansliassa Suomenmaata varten tahi Kenraalikuvernöörin Kansliassa, todistuksella siltä Yliopiston opettajalta, jonka Konsistoriumi siihen on määrännyt, näyttää kirjallisesti taitavansa tyydyttävästi ilmoittaa ajatuksensa venäjän tahi franskan kielellä, niinkuin siitä ensinnämainitun kielen suhteen on määrätty Armollisessa Julistuksessa Helmikuun 9 päivältä 1863; asianomaisia estämättä Yliopistossa ollessaan tekemästä mainittu opinnäyte ennenkuin ovat virkatutkinnon suorittaneet.
Tuomarintutkinto sisältää lakitieteen encyklopedian, Roman sivililain alkutiedot, pohjoisten kansain oikeushistorian, kuin myös Suomenmaan valtio- ja politialain opin sekä sivili-, rikos- ja talouslain säädännön ynnä lainkäynnin kaikki eri osat; ja pitää tämän tutkinnon, asianomaisesti suoritettuna, tuottaa oikeus päästä maan lainkäyntilaitoksiin ja niissä tulla koroitetuksi, semmoisilla poikkeuksilla kuitenkin, jotka edellisessä §:ssä mainitaan, kuin myöskin hakuvaltaisuus sihteerinvirkoihin Tuomiokapituleissa.
Kameraalitutkintoon pitää kuulua Suomenmaan valtiohoidantolain oppi sekä valtiovara-, politia- ja talouslain säädäntö, kuin myös valtiotalouden ja Suomen sivili- ja rikoslain pääkappaleet, erinäisellä vaarinpidolla sekä sivili- ja rangaistustoiminnosta että syyttäjä-oikeudesta.
Sillä, joka tässä on tullut hyväksytyksi, pitää oleman oikeus ylimääräisenä palvella Senaatin Talous-Osastossa sekä saada koroitusta palveluksiin maan kameraali- ja hallitusvirastoissa, paitsi niihin, joita 3 §:n määräykset koskevat.
Vuoritutkinnosta sekä maanmitannon ja metsänhoitoviraston virkoihin pääsemisen kuulustelemuksesta, kuin myöskin opinnäytteistä hakuvaltaisuuden saamiseksi useampiin alhaisempiin hallitushoito-toimiin, on eriksensä säädetty.
Mitä siihen opinnäytteeseen suomen kielen taidossa tulee, joka Helmikuun 20 päivänä 1865 annetun Armollisen Asetuksen 3 §:ssä määrätään ja edellensä on ehtona virkaan pääsemiselle mainittujen kolmen tutkinnon perustuksella, pitää asianomaisen annettaman mieltänsä myöten suorittaa tämä opinnäyte läpikäymänsä virka- tahi palvelustutkinnon edeltä taikka jälestä; mutta älköön ketään vakinaiseen virkaan asetettako tahi tuomarinvirkaa tekemään määrättäkö, ennenkuin hän sen näytteen on asianomaisesti täyttänyt. Sitä älköön kuitenkaan välttämättömästi vaadittako niiltä, joiden pitää osoittaman taitoa venäjän tahi franskan kielessä ja jotka otetaan Senaatiin, Hänen Majesteetinsa Keisarin Kansliaan Suomenmaata varten ja Kenraalikuvernöörin kansliaan, siellä toimittamaan virkoja, joissa suomen kielen taitoa ei tarvita; mutta älköön heitä, suorittamattansa sanottua opinnäytettä suomen kielessä, muuhun virkaan maassa nimitettäkö tahi tuomarin-ammattiin määrättäkö.
Määräysten Armollisessa Asetuksessa Marraskuun 3 päivältä 1817 ja Julistuksessa Huhtikuun 7 päivältä 1856 pitää, siltä osalta kuin ne koskevat hakuvaltaisuutta pienempiin virkoihin kameraali- ja hallitushoito-virastoissa, tästälähin lakkaaman laillisessa voimassa olemasta. Tämän asetuksen kautta kumotaan myöskin Armollinen Asetus virkatutkinnoista Marraskuun 28 (Joulukuun 10) päivältä 1828 kaikissa niissä osissa, jotka nyt ovat muutetuiksi tulleet.
Tämä asetus käy seurattavaksi Syyskuun 1 päivästä 1873.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 30 p:nä Toukokuuta 1871.