Ilta-hetkenä

Ilta-hetkenä

Kirjoittanut G. A. Heman


1. Kas! tuolla lehdon varjossa
Yks’ poika piileepi;
Mit’ raukka puiden suojassa
Hän yhä vartoopi?
2. Hän hiipii, hiipii hetkisen
Kuin haahmu rauhaton.
Näin vihdoin saapuu majallen
Luo armaans’ asunnon.
3. Tuo heti avaa akkunan,
Liinaansa liehuttaa;
Ei salli sulhon riutuvan,
Mi häntä odottaa.
4. Nyt pojan posket hohtaapi,
Hän puhkee laulamaan:
”Oi, älä viivy, armaani,
Sua lemmin kuolemaan!
5. ”Sä! tule edes hetkinen
Autuutta nauttimaan,
Ett’ voisin kevät kukkaisen
Rintaasi ripustaa.”
6. Tuo laulu neidon rintahan
Tek’ haavan kallihin,
Hän heitti katseen palavan
Sulhonsa silmihin,
7. Näin katse suli katseesee
Ja silmä silmään jäi,
Näin lempi liittyi lempehen
Kaht’ rakast’ yhdistäin.
8. Oi! milloin mulle koittanee
Tuo kevät kultainen,
Milloinka ruusu puhjennee
Niin kaunis, herttainen.

Kah [G. A. Heman].


Lähde: Tapio 15.6.1878.