Hyvä ystävä

Hyvä ystävä Kirjoittanut Ludwig Uhland

Oli ystävä mulla kerran,

oli parhain päällä maan.

Kun rummut soi sotateillä,

sama ain’ oli tahti meillä,

hänen astuin rinnallaan.

Tuli lentäen luoti jostain

mun, sunko se kutsuu pois?

Hänet vihki se rauhaan suureen;

hän vaipui jalkaini juureen

kuin itsestäin osa ois.

Käden kurkoittaa hän mulle,

kun tähtään pyssylläin.

En voi minä kättäni antaa;

päin ikuisen rauhan rantaa

käy, ystävä, viereltäin!

Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.