Heidelbergin katekismus

Heidelbergin katekismus

Kirjoittanut anonyymi


Heidelbergin katekismus julkaistiin Pfalzin vaaliruhtinaan Frederik III:een toimeksiannosta vuonna 1563. Tradition mukaan katekismuksen alkuperäiset laatijat olivat Zacharius Ursinus ja Caspar Olevianus. Katekismus sai erinomaisen vastaanoton ja pian tämän jälkeen se jaettiin 52:een osaan, jotta se voitaisiin opettaa ja selittää seurakunnille vuosittain. Heidelbergin katekismus on Reformoidun kirkon tunnustuskirja, sekä sen kiitetyin ja ekumeenisin katekismus.

Johdanto muokkaa

K. 1. Mikä on ainut lohdutuksesi elämässä ja kuolemassa?= muokkaa

Etten ole itseni oma,:[1] vaan kuulun sielultani ja ruumiiltani, sekä elämässä, että kuolemassa,:[2] uskolliselle Pelastajalleni Jeesukselle Kristukselle.:[3] Hän on täysin maksanut kalliilla verellänsä kaikista synneistäni ja Hän on vapauttanut minut paholaisen kaikesta vallasta.:[5] Hän myös varjelee minua niin, :[6] ettei hiuskaan voi pudota päästäni ilman Taivaallisen Isäni tahtoa;:[7] totisesti, kaikkien asioiden on vaikutettava pelastuksekseni.:[8] Siis, Pyhän Henkensä kautta Hän vakuuttaa minut iankaikkisesta elämästä,:[9] sekä tästedes tekee minut halukkaaksi ja valmiiksi elämään Hänelle.:[10]

[1] 1Ko. 6:19,20
[2] Ro. 14:7-9
[3] 1Ko. 3:23; Ti. 2:14
[4] 1Pi. 1:18,19; 1Jo. 1:7; 2:2
[5] Joh. 8:34-36; He. 2:14,15; 1Jo. 3:8
[6] Joh. 6:39,40; 10:27-30; 2Te. 3:3; 1Pi. 1:5
[7] Ma. 10:29-31; Lu. 21:16-18
[8] Ro. 8:28
[9] Ro. 8:15,16; 2Ko. 1:21,22; 5:5; Ef. 1:13,14
[10] Ro. 8:14

Epätoivo muokkaa

K. 2. Mitä tarvitset tietää elääksesi ja kuollaksesi tämän lohdutuksen autuudessa? muokkaa

1. Syntieni ja kurjuuteni suuruuden.:[1] 2. Miten pelastun synneistäni ja kurjuudestani.:[2] 3. Miten minun tulee olla kiitollinen Jumalalle tällaisesta pelastuksesta.:[3]

[1] Ro. 3:9,10; 1Jo. 1:10
[2] Joh. 17:3; Apt. 4:12; 10:43
[3] Ma. 5:16; Ro. 6:13; Ef. 5:8-10; 1Pi. 2:9,10

K. 3. Mistä tiedät syntisi ja kurjuutesi? muokkaa

Jumalan laista.:[1]

[1] Ro. 3:20

K. 4. Mitä Jumalan laki meiltä vaatii? muokkaa

Kristus opettaa tämän meille tiivistettynä Matteuksen 22:ssa luvussa: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.:[1] Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.:[2]

[1] 5Ms. 6:5
[2] 3Ms. 19:18

K. 5. Voitko pitää kaiken tämän täydellisesti? muokkaa

En.:[1] Olen luonnostani altis vihaamaan Jumalaa ja lähimmäistäni.:[2]

[1] Ro. 3:10,23; 1Jo. 1:8,10
[2] 1Ms. 6:5; 8:21; Jer. 17:9; Ro. 7:23; 8:7; Ef. 2:3; Ti. 3:3

K. 6. Loiko siis Jumala ihmisen näin pahaksi ja turmeltuneeksi? muokkaa

Päinvastoin. Jumala loi ihmisen hyväksi:[1] ja omaksi kuvakseen,:[2] so. todella vanhurskaaksi ja pyhäksi,:[3] jotta ihminen tuntisi Jumalansa ja Luojansa:[4], sydämellisesti rakastaisi Häntä, sekä eläisi Hänen yhteydessään iankaikkisessa autuudessa, Hänen ylistyksekseen ja kunniakseen.:[5]

[1] 1Ms. 1:31
[2] 1Ms. 1:26,27
[3] Ef. 4:24
[4] Ko. 3:10
[5] Ps. 8

K. 7. Mistä sitten ihmisen turmeltunut luonto tuli? muokkaa

Ensimmäisten vanhempiemme, Aatamin ja Eevan lankeemuksesta ja tottelemattomuudesta paratiisissa:[1] seurasi tämä luontomme turmeltuneisuus:[2] niin, että me kaikki hedelmöitymme ja synnymme synnissä.:[3]

[1] 1Ms. 3
[2] Ro. 5:12,18,19
[3] Ps. 51:5-7

K. 8. Mutta olemmeko niin turmeltuneita, että olemme kokonaan kykenemättömiä hyvään ja taipuvaisia kaikkeen pahaan? muokkaa

Kyllä,:[1] jollemme ole syntyneet uudesti Jumalan Hengen kautta.:[2]

[1] 1Ms. 6:5; 8:21; Job 14:4; Jes. 53:6
[2] Joh. 3:3-5

K. 9. Eikö se tee Jumalasta epäoikeudenmukaista, kun Hän vaatii laissaan sellaista, johon ihmiset eivät kykene? muokkaa

Ei tee, sillä Jumala loi ihmisen kykeneväksi,:[1] mutta ihminen perkeleen yllytyksestä:[2] ja tahallisella tottelemattomuudella:[3] riisti itseltään ja kaikilta jälkeläisiltään nämä lahjat.:[4]

[1] 1Ms. 1:31
[2] 1Ms. 3:13; Joh. 8:44; 1Ti. 2:13,14
[3] 1Ms. 3:6
[4] Ro. 5:12,18,19

K. 10. Salliiko Jumala moisen tottelemattomuuden ja luopumuksen rangaistuksetta? muokkaa

Ei taatusti. Hän on hirveän tyytymätön, sekä perisyntiimme, että henkilökohtaisiin tekosynteihimme. Joten Hän rankaisee niistä, sekä nyt, että iankaikkisesti;:[1] kuten Hän on sanonut::[2] Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee (Gal. 3:10).

[1] 2Ms. 34:7; Ps. 5:4-6; 7:10; Nah. 1:2; Ro. 1:18; 5:12; Ef. 5:6; Heb. 9:27
[2] 5Ms. 27:26

K. 11. Mutta eikö Jumala ole myös armollinen? muokkaa

Jumala on todellakin armollinen,:[1] mutta Hän on myös vanhurskas.:[2] Hänen vanhurskautensa vaatii, että Hänen äärimmäistä majesteettisuuttaan vastaan tehty synti myös rangaistaan äärimmäisellä, so. ikuisella ruumiin ja sielun rangaistuksella.:[3]

[1] 2Ms. 20:6; 34:6,7; Ps. 103:8,9
[2] 2Ms. 20:5; 34:7; 5Ms. 7:9-11; Ps. 5:4-6; Heb. 10:30,31
[3] Ma. 25:45,46

Pelastus muokkaa

K. 12. Jumalan vanhurskaan tuomion mukaan ansaitsemme ajallisen ja iankaikkisen rangaistuksen: miten sitten voimme pelastua tältä rangaistukselta ja palata Hänen suosioonsa muokkaa

Jumala vaatii, että Hänen oikeamielisyytensä tulee tyydytetyksi:[1] ja siksi meidän, tai jonkun toisen, on maksettava täysi hinta.:[2]

[1] 2Ms. 20:5; 23:7; Ro. 2:1-11
[2] Jes. 53:11; Ro. 8:3,4

K. 13. Voimmeko itse suorittaa tämän maksun? muokkaa

Varmasti emme. Päinvastoin, joka päivä velkataakkamme lisääntyy.:[1]

[1] Ps. 130:3; Ma. 6:12; Ro. 2:4,5

K. 14. Voiko joku luontokappale maksaa puolestamme? muokkaa

Ei. Jumala ei rankaise toista olentoa ihmisen tekemästä synnistä.:[1] Eikä mikään pahainen luontokappale voi kärsiä Jumalan iankaikkisen synnin vihan taakkaa, eikä vapauttaa toisia siitä.:[2]

[1] Hes. 18:4,20; Heb. 2:14-18
[2] Ps. 130:3; Nah. 1:6

K. 15. Minkälaista välittäjää ja pelastajaa meidän tulee etsiä? muokkaa

Sellaista, joka on oikea:[1] ja vanhurskas:[2] ihminen, mutta joka on samalla kaikkia luotuja voimakkaampi, so. joka samalla on myös tosi Jumala.:[3]

[1] 1Ko. 15:21; Heb. 2:17
[2] Jes. 53:9; 2Ko. 5:21; Heb. 7:26
[3] Jes. 7:14; 9:6; Jer. 23:6; Joh. 1:1; Ro. 8:3,4

K. 16. Miksi Hänen tulee olla oikea ja vanhurskas ihminen? muokkaa

Hänen tulee olla oikea ihminen, koska Jumalan oikeamielisyys vaatii, että sama ihmisluonto, joka lankesi, myös maksaisi synnistä.:[1] Hänen tulee olla vanhurskas, koska syntinen ei voi maksaa toisen puolesta.:[2]

[1] Ro. 5:12,15; 1Ko. 15:21; Heb. 2:14-16
[2] Heb. 7:26,27; 1Pi. 3:18.

K. 17. Miksi Hänen tulee olla samalla myös tosi Jumala? muokkaa

Hänen tulee olla tosi Jumala, jotta Hän jumalallisen luontonsa voimassa voisi kärsiä Jumalan vihan ihmisluonnossansa ansaitakseen ja palauttaakseen meille vanhurskauden ja elämän.:[1]

[1] Jes. 53; Joh. 3:16; 2Ko. 5:21

K. 18. Mutta kuka on sellainen Rauhanvälittäjä, joka samalla on tosi Jumala ja oikea, sekä vanhurskas ihminen? muokkaa

Herramme Jeesus Kristus,:[1] jonka Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi (1Ko. 1:30).

[1] Ma. 1:21-23; Lu. 2:11; 1Ti. 2:5; 3:16

K. 19. Mistä tiedät tämän? muokkaa

Pyhästä evankeliumista, jonka itse Jumala alussa ilmoitti Paratiisissa.:[1] Myöhemmin Hän julisti sitä patriarkkojen:[2] ja profeettojen kautta,:[3] sekä enteili sitä lain uhri- ja juhlamenoilla.:[4] Lopulta Hän toteutti sen rakkaan Poikansa kautta.:[5]

[1] 1Ms. 3:15
[2] 1Ms. 12:3; 22:18; 49:10
[3] Jes. 53; Jer. 23:5,6; Mi. 7:18-20; Apt. 10:43; Heb. 1:1
[4] 3Ms. 1-7; Joh. 5:46; Heb. 10:1-10
[5] Ro. 10:4; Gal. 4:4,5; Ko. 2:17

K. 20. Pelastuvatko kaikki ihmiset Kristuksen kautta, ihan niin kuin he hukkuivat Aatamin kautta? muokkaa

Eivät. Vain ne pelastuvat, jotka oikean uskon kautta ovat Kristukseen oksastettuja ja Hänen kaikkien lahjojensa vastaanottajia.:[1]

[1] Ma. 7:14; Joh. 1:12; 3:16,18,36; Ro. 11:16-21

K. 21. Mitä on oikea usko? muokkaa

Oikea usko on vakuuttuneisuutta siitä, että kaikki mitä Jumala ilmoittaa Sanassaan on varmasti totta.:[1] Samalla se on lujaa luottamusta:[2] siihen, ettei ainoastaan muille, vaan myös minulle:[3] Jumala on suonut syntien anteeksiantamuksen, iankaikkisen vanhurskauden ja pelastuksen;:[4] ainoastaan silkasta armosta ja vain Kristuksen ansioiden tähden.:[5] Pyhä Henki vaikuttaa tämän uskon sydämessäni evankeliumin kautta.:[6]

[1] Joh. 17:3,17; Heb. 11:1-3; Ja. 2:19
[2] Ro. 4:18-21; 5:1; 10:10; Heb. 4:16
[3] Gal. 2:20
[4] Ro. 1:17; Heb. 10:10
[5] Ro.3:20-26; Gal. 2:16; Ef. 2:8-10
[6] Apt. 16:14; Ro. 1:16; 10:17; 1Ko. 1:21

K. 22. Mihin siis kristityn tulee uskoa? muokkaa

Kaikkeen siihen mitä Jumala lupaa meille evankeliumissa.:[1] Tämä evankeliumi on meillä tiivistettynä yleisen ja eittämättömän kristillisen tunnustuksemme kappaleissa.

[1] Ma. 28:19,20; Joh. 20:30,31

K. 23. Mitkä ovat nämä kappaleet? muokkaa

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

K. 24. Miten nämä kappaleet on jaettu? muokkaa

Kolmeen osaan: ensimmäinen koskee Jumalaa Isää ja luomistamme, toinen koskee Jumalaa Poikaa ja lunastustamme, kolmas koskee Jumalaa Pyhää Henkeä ja pyhitystämme.

K. 25. Miksi puhut kolmesta persoonasta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, vaikka on vain yksi Jumala? muokkaa

[1]Koska Jumala on näin ilmoittanut itsensä Sanassaan::[2] nämä kolme erillistä persoonaa ovat se yksi, totinen ja iankaikkinen Jumala.

[1] 5Ms. 6:4; Jes. 44:6; 45:5; 1Ko. 8:4,6
[2] 1Ms. 1:2,3; Jes. 61:1; 63:8-10; Ma. 3:16,17; 28:18,19; Lu. 4:18; Joh. 14:26; 15:26; 2Ko.

13:13; Gal. 4:6; Tit. 3:5,6

Jumala, Isä muokkaa

K. 26. Mihin uskot, kun sanot: minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan? muokkaa

Siihen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen iankaikkinen Isä, joka tyhjästä loi taivaan ja maan kaikkine joukkoineen:[1] ja, joka vieläkin ylläpitää ja hallitsee niitä iankaikkisen neuvonsa ja kaitselmuksensa mukaan,:[2] on Jumalani ja Isäni Poikansa Kristuksen tähden.:[3] Häneen minä luotan niin perin juurin, etten epäile, etteikö Hän huolehtisi kaikista sieluni ja ruumiini tarpeista,:[4] sekä kääntäisi hyödykseni kaikki lähettämänsä vastoinkäymiset:[5] tässä murheellisessa maailmassa. Näin Hän kykenee tekemään, koska Hän on Kaikkivaltias Jumala;:[6] näin Hän tahtoo tehdä, koska Hän on Uskollinen Isä.:[7]

[1] 1Ms. 1-2; 2Ms. 20:11; Job 38-39; Ps. 33:6; Jes. 44:24; Apt. 4:24; 14:15
[2] Ps. 104:27-30; Ma. 6:30; 10:29; Ef. 1:11
[3] Joh. 1:12,13; Ro. 8:15,16; Gal. 4:4-7; Ef. 1:5
[4] Ps. 55:23; Ma. 6:25,26; Lu. 12:22-31
[5] Ro. 8:28
[6] 1Ms. 18:14; Ro. 8:31-39
[7] Ma. 6:32,33; 7:9-11

K. 27. Mitä Jumalan kaitselmus käsittää? muokkaa

Jumalan kaitselmus on Hänen kaikkivoipa ja aina läsnä oleva voima:[1], jolla Hän, niin kuin kädellänsä, ylläpitää taivaan ja maan, sekä kaikki luodut,:[2] niin niitä halliten, että lehti ja terä, sade ja kuivuus, hedelmälliset ja hedelmättömät vuodet, ruoka ja juoma, terveys ja sairaus, rikkaus ja köyhyys:[3], todellakin, kaikki asiat meille tapahtuvat, eivät sattumalta:[4], vaan Hänen isällisen kätensä kautta.:[5]

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 17:24-28
[2] Heb. 1:3
[3] Jer. 5:24; Apt. 14:15-17; Joh. 9:3; Snl. 22:2
[4] Snl. 16:33
[5] Ma. 10:29

K. 28. Miten meitä auttaa tieto Jumalan luomistyöstä ja kaitselmuksesta? muokkaa

Voimme harjoittaa kärsivällisyyttä vastoinkäymisissä:[1] ja kiitollisuutta menestyksessä.:[2] Katsoessamme tulevaisuuteen voimme asettaa lujan luottamuksemme siihen, ettei mikään luotu voi meitä erottaa uskollisen Jumalamme ja Isämme rakkaudesta:[3], sillä kaikki luodut ovat niin täydellisesti Hänen kädessään, etteivät ne voi edes liikahtaa vastoin Hänen tahtoansa.:[4]

[1] Job 1:21,22; Ps. 39:10; Ja. 1:3
[2] 5Ms. 8:10; 1Te. 5:18
[3] Ps. 55:23; Ro. 5:3-5; 8:38,39
[4] Job 1:12; 2:6; Snl. 21:1; Apt. 17:24-28

Jumala, Poika muokkaa

K. 29. Miksi Jumalan Poikaa kutsutaan Jeesukseksi, eli Pelastajaksi? muokkaa

Koska Hän vapauttaa meidät kaikista synneistämme.:[1] Ja koska pelastusta ei tule muualta etsiäkään, sillä sitä ei ole muualta löydettävissä.:[2]

[1] Ma. 1:21; Heb. 7:25
[2] Jes. 43:11; Apt. 4:12; 1Ti. 2:5

K. 30. Uskovatko nekin ainoaan Pelastajaan Jeesukseen, jotka etsivät pelastusta ja turvaa pyhimyksiltä, itsestään, tai mistä tahansa muualta? muokkaa

Eivät. Perimmiltään he teoillaan kieltävät ainoan Pelastajan Jeesuksen, vaikka he sanoillaan Hänestä mahtailevatkin.:[1] Sillä niiden, jotka oikean uskon kautta hyväksyvät tämän Pelastajan, on löydettävä Hänessä kaiken pelastukseensa tarpeellisen.:[2]

[1] 1Ko. 1:13,30,31; Gal. 5:4
[2] Ko. 1:19-23; 2:10; 1Jo. 1:7

K. 31. Miksi Häntä kutsutaan Kristukseksi, eli Voidelluksi? muokkaa

Koska Isä Jumala on vihkinyt ja Pyhä Henki on voidellut:[1] Hänet meille ylimmäksi Profeetaksi ja Opettajaksi,:[2] joka on täysin paljastanut meille Jumalan salaisen tahdon koskien lunastustamme.:[3] Hän:

  • on meidän Ylimmäinen Pappimme:[4]
  • yhdellä ruumiinsa uhrilla on meidät lunastanut:[5]
  • jatkuvasti esirukoilee puolestamme Isän edessä:[6]
  • on Iankaikkinen Kuninkaamme,:[7] joka hallitsee meitä Sanallansa ja Hengellänsä
  • puolustaa ja vaalii meitä hankkimassaan lunastuksessa:[8]
[1] Lu. 3:21-22; 4:14-19; Heb. 1:9
[2] Apt. 3:22
[3] Joh. 1:18; 15:15
[4] Heb. 7:17
[5] Heb. 9:12; 10:11-14
[6] Ro. 8:34; Heb. 9:24; 1Jo. 2:1
[7] Ma. 21:5; Lu. 1:33
[8] Ma. 28:18-20; Joh. 10:28; Ilm. 12:10-11

K. 32. Miksi sinua kutsutaan kristityksi? muokkaa

Koska olen uskon kautta Kristuksen jäsen:[1] ja täten osallinen Hänen voitelustaan,:[2] jotta voisin:

  • profeetan lailla tunnustaa Hänen nimeänsä:[3]
  • papin lailla tarjota itseni Hänelle elävänä kiitosuhrina:[4]
  • kuninkaan lailla taistella tässä elämässä vapaalla ja puhtaalla omatunnolla syntiä ja paholaista vastaan:[5]
  • vastedes hallita Hänen kanssaan kaikkea luomakuntaa iankaikkisesti:[6]
[1] 1Ko. 12:12-27
[2] Apt. 2:17; 1Jo. 2:27
[3] Ma. 10:32; Ro. 10:9-10; Heb. 13:15
[4] Ro. 12:1; 1Pi. 2:5,9
[5] Gal. 5:16-17; Ef. 6:11; 1Ti. 1:18-19
[6] Ma. 25:34; 2Ti. 2:12; Ilm. 3:21

K. 33. Miksi Häntä kutsutaan Jumalan ainoaksi Pojaksi, sillä olemmehan mekin myös Jumalan lapsia? muokkaa

Koska Kristus yksin on iankaikkinen Jumalan Poika.:[1] Me taas olemme Jumalan ottolapsia, armosta ja Kristuksen tähden.:[2]

[1] Joh. 1:1-3,14,18; 3:16; Ro. 8:32; Heb. 1; 1Joh. 4:9
[2] Joh. 1:12; Ro. 8:14-17; Gal. 4:6; Ef. 1:5-6

K. 34. Miksi kutsut Häntä Herraksemme? muokkaa

Koska Hän on lunastanut ruumiimme ja sielumme:[1]--ei hopealla, eikä kullalla, vaan omalla kalliilla verellänsä:[2]-- sekä vapauttanut meidät paholaisen hirmuvallasta tehden meidät omaisuudeksensa.:[3]

[1] 1Ko. 6:20; 1Ti. 2:5-6
[2] 1Pi. 1:18-19
[3] Ko. 1:13-14; Heb. 2:14-15

K. 35. Mitä tunnustat, kun sanot: Hän sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta? muokkaa

Jumalan iankaikkinen Poika, joka on ja pysyy oikeana ja iankaikkisena Jumalana,:[1] otti itselleen oikean ihmisluonnon neitsyt Marian lihasta ja verestä:[2] Pyhän Hengen toiminnan kautta.:[3] Näin Hän on myös oikea Daavidin siemen:[4] ja veljiensä kaltainen kaikessa,:[5] kuitenkin ilman syntiä.:[6]

[1] Joh. 1:1; 10:30-36; Ro. 9:5; Ko. 1:15-17; 1Joh. 5:20
[2] Ma. 1:18-23; Joh. 1:14; Gal. 4:4; Heb. 2:14
[3] Lu. 1:35
[4] 2 Sam. 7:12-16; Ps. 132:11; Ma. 1:1; Lu. 1:32; Ro. 1:3
[5] Fil. 2:7; Heb. 2:17
[6] Heb. 4:15; 7:26,27

K. 36. Mitä hyötyä saat Kristuksen pyhästä hedelmöitymisestä ja syntymästä? muokkaa

Välimiehenämme:[1] Hän viattomuudellaan ja täydellisellä pyhyydellään peittää Jumalan katseelta syntini, jossa itseni siitettiin ja, jossa synnyin.:[2]

[1] 1Ti. 2:5-6; Heb. 9:13-15
[2] Ro. 8:3-4; 2Ko. 5:21; Gal. 4:4,5

K. 37. Mitä tunnustat, kun sanot Hänen kärsineen? muokkaa

Koko maan päällisen elämänsä aikana ja varsinkin sen lopussa, Kristus kärsi ruumiissaan ja sielussaan Jumalan vihan koko ihmiskunnan syntiä vastaan.:[1] Tämän Hän teki, jotta Hänen kärsimyksensä ainoana sovittavana uhrina,:[2] lunastaisi ruumiimme ja sielumme ikuisesta kadotuksesta,:[3] sekä hankkisi meille Jumalan armon, vanhurskauden ja ikuisen elämän.:[4]

[1] Jes. 53; 1Ti. 2:6; 1Pi. 2:24; 3:18
[2] Ro. 3:25; 1Ko. 5:7; Ef. 5:2; Heb. 10:14; 1Jo. 2:2; 4:10
[3] Ro. 8:1-4; Gal. 3:13; Ko. 1:13; Heb. 9:12; 1Pi. 1:18-19
[4] Joh. 3:16; Ro. 3:24-26; 2Ko. 5:21; Heb. 9:15

K. 38. Miksi Hän kärsi Pontius Pilatus tuomarinaan? muokkaa

Syyttömyydestään huolimatta Kristus sai tuomionsa ajalliselta tuomarilta:[1] vapauttaakseen meidät Jumalan ankaran tuomion alaisuudesta.:[2]

[1] Lu. 23:13-24; Joh. 19:4,12-16
[2] Jes. 53:4,5; 2Ko. 5:21

K. 39. Onko Kristuksen kuolintavalla eli ristiinnaulitsemisella joku erityismerkitys? muokkaa

On, siten olen vakuuttunut siitä, että Hän otti itsellensä minulle kuuluvan kirouksen, sillä ristiinnaulittu on Jumalan kiroama.:[1]

[1] 5Ms. 21:22-23; Gal. 3:13

K. 40. Miksi Kristuksen piti nöyrtyä aina kuolemaan asti? muokkaa

Koska Jumalan oikeamielisyys ja totuudellisuus sitä vaativat:[1], eli syntiemme hyvitystä ei voi aikaansaada muulla tavalla, kuin Jumalan Pojan kuolemalla.:[2]

[1] 1Ms. 2:17
[2] Ro. 8:3; Fil. 2:8; Heb. 2:9,14,15

K. 41. Miksi Hänet haudattiin? muokkaa

Todistukseksi siitä, että Hänen kuolemansa oli todellinen.:[1]

[1] Jes. 53:9; Joh. 19:38-42; Apt. 13:29; 1Ko. 15:3,4

K. 42. Miksi meidän vielä pitää kuolla, vaikka Kristus on kuollut puolestamme? muokkaa

Oma kuolemamme ei ole hyvitys synneistämme. Pikemminkin se on syntiemme loppu, sekä sisään astuminen ikuiseen elämään.:[1]

[1] Joh. 5:24; Fil. 1:21-23; 1Te. 5:9,10

K. 43. Mitä lisähyötyä vastaanotamme Kristuksen ristin uhrikuolemasta? muokkaa

Kristuksen kuoleman kautta vanha luontomme on ristiinnaulittu, kuoletettu ja haudattu Hänen kanssaan,:[1] niin että lihan pahat himot eivät enää meissä hallitsisi,:[2] vaan että me voisimme tarjota itsemme Hänelle kiitosuhriksi.:[3]

[1] Ro. 6:5-11; Ko. 2:11,12
[2] Ro. 6:12-14
[3] Ro. 12:1; Ef. 5:1-2

K. 44. Miksi tunnustus lisää: astui alas helvettiin? muokkaa

Jotta suurimmissa murheissani ja kiusauksissani vakuuttuisin ja lohduttuisin siitä, että Herrani Jeesus Kristus--kuvaamattomien tuskiensa, kipunjensa, kauhujensa ja ahdistuksiensa kautta, jotka Hän kesti alusta loppuun kaikissa kärsimyksissänsä, mutta etenkin ristillä--on vapauttanut minut helvetin pelosta ja piinasta.:[1]

[1] Jes. 53; Ps. 18:5,6; 116:3; Ma. 26:36-46; 27:45,46; Heb. 5:7-10

K. 45. Miten Kristuksen ylösnousemus hyödyttää meitä? muokkaa

1. Ylösnousemuksellaan Hän on voittanut kuoleman, jotta Hän voisi tehdä meidät osallisiksi siitä vanhurskaudesta, jonka Hän meitä varten kuolemallaan hankki:[1] 2. Hänen voimallaan meidätkin nyt herätetään uuteen elämään:[2] 3. Kristuksen ylösnousemus on meille varmana vakuutena omasta loistavasta ylösnousemuksestamme:[3]

[1] Ro. 4:25; 1Ko. 15:16-20, 54-55; 1Pi. 1:3-5,21
[2] Ro. 6:5-11; Ef. 2:4-6; Ko. 3:1-4
[3] Ro. 8:11; 1Ko. 15:12-23; Fil. 3:20-21

K. 46. Mitä tunnustat sanoessasi: Hän astui ylös taivaisiin? muokkaa

Että Kristus, opetuslapsiensa silmien edessä, otettiin ylös maasta taivaaseen:[1] ja, että Hän on siellä meidän eduksemme,:[2] kunnes Hän tulee uudelleen tuomitakseen elävät ja kuolleet.:[3]

[1] Lu. 24:50,51; Apt. 1:9-11
[2] Ro. 8:34; Heb. 7:23-25; 9:24
[3] Apt. 1:11; 3:20-21

K. 47. Eikö sitten Kristus ole kanssamme maailman loppuun asti, kuten Hän on meille luvannut?:[1] muokkaa

Kristus on tosi ihminen ja tosi Jumala. Ihmisluontonsa puolesta Hän ei enää ole maan päällä,:[2] mutta Hänen jumaluuteensa, majesteettisuuteensa, armonsa ja Henkensä eivät ole koskaan poissa luotamme.:[3]

[1] Ma. 28:20
[2] Ma. 26:11; Joh. 16:28; 17:11; Apt. 3:19-21; Heb. 8:4
[3] Ma. 18:20; Joh. 14:16-19; 16:13

K. 48. Mutta eivätkö Kristuksen kaksi luontoa tällöin joudu erilleen, jos Hänen ihmisluontonsa ei ole läsnä siellä missä Hänen jumaluutensa on? muokkaa

Eivät lainkaan, sillä Hänen jumaluutensa on rajaton ja läsnä kaikkialla.:[1] Josta on seurattava se, että Hänen jumaluutensa todellakin ylittää sen ihmisluonnon, jonka Hän on omaksunut, mutta siltikin se on tämän ihmisluonnon sisällä ja pysyy personalisesti yhdistettynä siihen.:[2]

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 7:48,49
[2] Joh. 1:14; 3:13; Ko. 2:9

K. 49. Miten Kristuksen taivaaseen astuminen hyödyttää meitä? muokkaa

1. Hän on Puolustajamme taivaassa Isänsä edessä:[1]

2. Meillä on omaa lihaamme taivaassa varmana vakuutena siitä, että Hän, meidän Päämme, ottaa myös meidät, Hänen jäsenensä ylös luoksensa:[2] 3. Hän lähettää meille Henkensä vastavakuutena,:[3] jonka voimasta elämämme tarkoitus ei ole maanpäällisissä asioissa, vaan ylhäällä olevissa asioissa, jossa Kristuskin on, istuen Jumalan oikealla puolella:[4]

[1] Ro. 8:34; 1Jo. 2:1
[2] Joh. 14:2; 17:24; Ef. 2:4-6
[3] Joh. 14:16; Apt. 2:33; 2Ko. 1:21,22; 5:5
[4] Ko. 3:1-4

K. 50. Miksi lisätään: istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella? muokkaa

Kristus nousi taivaaseen tuodakseen siellä julki itsensä kirkkonsa Päänä,:[1] jonka kautta Isä hallitsee kaikkia asioita.:[2]

[1] Ef. 1:20-23; Ko. 1:18
[2] Ma. 28:18; Joh. 5:22,23

K. 51. Miten Päämme Kristuksen kirkkaus meitä hyödyttää? muokkaa

1. Hän vuodattaa taivaallisia lahjoja meille jäsenilleen Pyhän Henkensä kautta:[1] 2. Hän voimallaan puolustaa ja suojelee meitä kaikilta vihollisilta:[2]

[1] Apt. 2:33; Ef. 4:7-12
[2] Ps. 2:9; 110:1,2; Joh. 10:27-30; Ilm. 19:11-16

K. 52. Miten Kristuksen paluu tuomitsemaan eläviä ja kuolleita sinua lohduttaa? muokkaa

Kaikissa murheissani ja ahdingoissani nostaan pääni ja luottavaisesti odotan taivaasta tuomaria, Häntä, joka jo on puolestani alistunut Jumalan tuomiolle ja poistanut kaiken kirouksen päältäni.:[1] Hän tuomitsee kaikki vihollisemme ikuiseen rangaistukseen, mutta minut ja kaikki muut valittunsa Hän ottaa luoksensa taivaalliseen iloon ja loistoon.:[2]

[1] Lu. 21:28; Ro. 8:22-25; Fil. 3:20,21; Tit. 2:13,14
[2] Ma. 25:31-46; 1Te. 4:16,17; 2Te. 1:6-10

Jumala, Pyhä Henki muokkaa

K. 53. Mitä uskot koskien Pyhää Henkeä? muokkaa

1. Hän on tosi ja iankaikkinen Jumala, kuten Isä ja Poikakin :[1] 2. Hän on myös minulle annettu,:[2] o tehdäkseen minut oikean uskon kautta osalliseksi Kristuksesta ja kaikista Hänen lahjoistaan:[3] o lohdutukseksi:[4] o ollakseen kanssani ikuisesti:[5]

[1] 1Ms. 1:1,2; Ma. 28:19; Apt. 5:3,4; 1Ko. 3:16
[2] 1Ko. 6:19; 2Ko. 1:21,22; Gal. 4:6; Ef. 1:13
[3] Gal. 3:14; 1Pi. 1:2
[4] Joh. 15:26; Apt. 9:31
[5] Joh. 14:16,17; 1Pi. 4:14

K. 54. Mihin uskot koskien pyhää yhteistä kirkkoa? muokkaa

Uskon, että koko ihmiskunnasta,:[1] maailman alusta aina sen loppuun asti,:[2] Jumalan Poika,:[3] Henkensä ja Sanansa kautta,:[4] kokoaa, puolustaa ja säilyttää itsellensä :[5] oikean uskon yhteydessä,:[6] iankaikkiseen elämään valitun kirkon.:[7] Uskon myös olevani tämän kirkon elävä jäsen, sekä pysyväni siinä ikuisesti.:[8]

[1] 1Ms. 26:4; Ilm. 5:9
[2] Jes. 59:21; 1Ko. 11:26
[3] Joh. 10:11; Apt. 20:28; Ef. 4:11-13; Ko. 1:18
[4] Ro. 1:16; 10:14-17; Ef. 5:26
[5] Ps. 129:1-5; Ma. 16:18; Joh. 10:28-30
[6] Apt. 2:42-47; Ef. 4:1-6
[7] Ro. 8:29; Ef. 1:3-14
[8] Ps. 23:6; Joh. 10:27,28; 1Ko. 1:4-9; 1Pi. 1:3-5

K. 55. Mitä ymmärrät pyhäin yhteydellä? muokkaa

1. Että uskovilla, Kristuksen jäseninä, kaikilla ja kaikkialla, on yhteys Hänen kanssaan ja, että he ovat osallisia kaikista Hänen aarteistaan ja lahjoistaan.:[1] 2. Että kaikki ovat velvollisia käyttämään lahjojaan auliisti ja iloiten toisten jäsenten hyödyksi ja hyvinvoinniksi.:[2]

[1] Ro. 8:32; 1Ko. 6:17; 12:4-7,12,13; 1Jo. 1:3
[2] Ro. 12:4-8; 1Ko. 12:20-27; 13:1-7; Fil. 2:4-8

K. 56. Mihin uskot koskien syntien anteeksiantamista? muokkaa

Uskon, ettei Jumala, Kristuksen hyvityksen johdosta, enää muista syntejäni,:[1] eikä syntistä luontoani, jota vastaan minun on kilvoiteltava koko elämäni ajan,:[2] vaan Hän armollisesti lukee hyväkseni Kristuksen vanhurskauden vapauttaakseen minut tuomiolta ikuisesti.:[3]

[1] Ps. 103:3,4,10,12; Miika. 7:18,19; 2Ko. 5:18-21; 1Jo. 1:7; 2:2
[2] Ro. 7:21-25
[3] Joh. 3:17,18; 5:24; Ro. 8:1,2

K. 57. Mitä lohtua saat ruumiin ylösnousemuksesta? muokkaa

Ei ainoastaan sieluni nouse (joka heti kuoleman jälkeen viedään päänsä Kristuksen tykö),:[1] vaan Kristuksen voimasta vieläpä itse lihani nousee yhdistyen jälleen sieluuni ja tulee Kristuksen kirkkauden ruumiin kaltaiseksi.:[2]

[1] Lu. 23:43; Fil. 1:21-23
[2] Job 19:25,26; 1Ko. 15:20,42-46,54; Fil. 3:21; 1Jo. 3:2

K. 58. Mitä lohtua saat iankaikkista elämää koskevasta kohdasta? muokkaa

Jo nyt tunnen sydämessäni iankaikkisen ilon alun,:[1] mutta tämän elämän jälkeen tulen omistamaan täydellisen autuuden, sellaisen, jota silmä ei ole nähnyt, eikä korva ole kuullut, eikä ihmisen sydän käsittänyt-- siinä ylistääkseni Jumalaa iankaikkisesti.:[2]

[1] Joh. 17:3; Ro. 14:17; 2Ko. 5:2,3
[2] Joh. 17:24; 1Ko. 2:9

K. 59. Mutta miten tähän kaikkeen uskominen sinua auttaa? muokkaa

Siten, että Kristuksessa olen vanhurskas Jumalan edessä ja iankaikkisen elämän perillinen.:[1]

[1] Hab. 2:4; Joh. 3:36; Ro. 1:17; 5:1,2

K. 60. Miten olet Jumalan edessä vanhurskas? muokkaa

Ainoastaan aidosta uskosta Jeesukseen Kristukseen.:[1] Vaikka omatuntoni minua syyttää siitä, että olen raskaasti rikkonut kaikkia Jumalan käskyjä, enkä ikinä ole niistä yhtäkään pitänyt,:[2] ja vaikka vieläkin olen taipuvainen kaikkeen pahaan,:[3] niin Jumala, ilman minkäänlaista ansiotani,:[4] pelkästä armosta,:[5] lukee hyväkseni Kristuksen täydellisen hyvityksen, oikeamielisyyden ja pyhyyden.:[6] Nämä Hän suo minulle, ikään kuin en olisi syntinen, enkä ikinä olisi syntiä tehnyt, ihan kuin olisin itse saavuttanut kaiken sen kuuliaisuuden, jonka Kristus suoritti puolestani,:[7] jos vain hyväksyn tämän lahjan uskovalla sydämellä.:[8]

[1] Ro. 3:21-28; Gal. 2:16; Ef. 2:8,9; Fil. 3:8-11
[2] Ro. 3:9,10
[3] Ro. 7:23
[4] 5Ms. 9:6; Hes. 36:22; Tit. 3:4,5
[5] Ro. 3:24; Ef. 2:8
[6] Ro. 4:3-5; 2Ko. 5:17-19; 1Jo. 2:1,2
[7] Ro. 4:24,25; 2Ko. 5:21
[8] Joh. 3:18; Apt. 16:30,31; Ro. 3:22

K. 61. Miksi sanot, että olet vanhurskas ainoastaan uskosta? muokkaa

Ei niin, että olisin Jumalalle kelvollinen uskoni arvokkuuden tähden, sillä vanhurskauteni Jumalan edessä koostuu ainoastaan Kristuksen hyvityksestä, oikeamielisyydestä ja pyhyydestä.:[1] Voin vastaanottaa tämän vanhurskauden ja tehdä sen omakseni ainoastaan uskon kautta.:[2]

[1] 1Ko. 1:30,31; 2:2
[2] Ro. 10:10; 1Jo. 5:10-12

K. 62. Mutta miksi eivät hyvät tekomme voi tehdä meistä Jumalalle kelvollisia, tai edes osaksi myötävaikuttaa vanhurskaudeksemme? muokkaa

Koska Jumalan tuomion edessä kelpaavan vanhurskauden on oltava ehdottoman tahratonta ja täydessä sopusoinnussa Jumalan lain kanssa,:[1] kun sitä vastoin meidän parhaat tekomme ovat kaikki epätäydellisiä ja synnin saastuttamia.:[2]

[1] 5Ms. 27:26; Gal. 3:10
[2] Jes. 64:6

K. 63. Mutta eivätkö hyvät tekomme ansaitse mitään, vaikka Jumala lupaa ne palkita tässä ja tulevassa elämässä? muokkaa

Tätä palkkaa ei ansaita; se on armon lahja.:[1]

[1] Lu. 17:10; Ro. 11:6

K. 64. Eikö tämä oppi tee ihmisistä huolimattomia ja paheellisia? muokkaa

Ei, sillä on mahdotonta, etteivät oikean uskon kautta Kristukseen oksastetut tuottaisi kiitoksen hedelmiä.:[1]

[1] Lu. 6:43-45; Joh. 15:5

Sakramentit muokkaa

K. 65. Mistä tulee tämä usko, jonka kautta ainoastaan meillä on osallisuus Kristukseen ja kaikkiin Hänen siunauksiinsa? muokkaa

Pyhältä Hengeltä,:[1] joka vaikuttaa sen sydämissämme pyhän evankeliumin saarnan kautta:[2] ja vahvistaa sen pyhien sakramenttien käytön kautta.:[3]

[1] Joh. 3:5; 1Ko. 2:10-14; Ef. 2:8; Fil. 1:29
[2] Ro. 10:17; 1Pi. 1:23-25
[3] Ma. 28:19,20; 1Ko. 10:16

K. 66. Mitä ovat sakramentit? muokkaa

Sakramentit ovat pyhiä, näkyviä merkkejä ja sinettejä, jotka Jumalan on asettanut, jotta niiden käytön kautta Hän voisi vielä täydellisemmin julistaa ja sinetöidä meihin evankeliumin lupauksen.:[1] Ja lupaus on tämä: Jumala armollisesti suo meille syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän ainoastaan Kristuksen ristin uhrin vuoksi.:[2]

[1] 1Ms. 17:11; 5Ms. 30:6; Ro. 4:11
[2] Ma. 26:27,28; Apt. 2:38; Heb. 10:10

K. 67. Ovatko sitten molemmat, sekä Sana, että sakramentit, tarkoitetut kohdistamaan uskomme Jeesuksen Kristuksen ristin uhriin ainoana pelastuksemme perustuksena? muokkaa

Totisesti. Evankeliumissa Pyhä Henki opettaa meitä ja sakramenttien kautta vakuuttaa meille, että koko pelastuksemme lepää Kristuksen ainoan ristin uhrin varassa.:[1]

[1] Ro. 6:3; 1Ko. 11:26; Gal. 3:27

K. 68. Monta sakramenttia on Kristus asettanut Uudessa Testamentissa? muokkaa

Kaksi: pyhä kaste ja pyhä ehtoollinen.:[1]

[1] Ma. 28:19,20; 1Ko. 11:23-26

Pyhä kaste muokkaa

K. 69. Miten pyhä kaste muistuttaa ja vakuuttaa sinua siitä, että Kristuksen kertakaikkinen uhri hyödyttää sinua? muokkaa

Tällä tavalla: Kristus asetti tämän ulkoisen pesun:[1] ja liitti siihen lupauksen: yhtä varmasti kuin vesi pesee ruumiin epäpuhtauden, niin Hänen verensä ja Henkensä pesee pois sieluni epäpuhtauden, eli kaikki syntini.:[2]

[1] Ma. 28:19; Apt. 2:38
[2] Ma. 3:11; Mark 16:16; Joh. 1:33; Ro. 6:3,4; 1Pi. 3:21

K. 70. Mitä tarkoittaa tulla pestyksi Kristuksen veressä ja Hengessä? muokkaa

Tulla pestyksi Kristuksen veressä tarkoittaa syntien anteeksiannon omistamista, Jumalan armosta ja Kristuksen veren takia, joka vuodatettiin puolestamme ristillä.:[1] Tulla pestyksi Kristuksen Hengessä tarkoittaa Pyhän Hengen uudistavaa työtä, jolla Hän pyhittää meidät Kristuksen ruumiin jäseniksi, jotta yhä enemmän kuolisimme synnille ja kulkisimme pyhässä ja nuhteettomassa elossa.:[2]

[1] Hes. 36:25; Sak. 13:1; Ef. 1:7; Heb. 12:24; 1Pi. 1:2; Ilm. 1:5; 7:14
[2] Joh. 3:5-8; Ro. 6:4; 1Ko. 6:11; Ko. 2:11,12

K. 71. Missä Kristus lupaa, että olemme osallisia Hänen verensä ja Henkensä pesusta yhtä varmasti kuin kasteen vesipesustakin? muokkaa

Kasteen asetuksessa, jossa Hän sanoo: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mat. 28:19). Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen (Mr. 16:16). Tämä lupaus toistuu siellä missä Kirjoitukset kutsuvat kastetta syntien pois pesuksi ja uudestisyntymisen pesoksi (Ti. 3:5; Apt. 22:16).

K. 72. Onko sitten tämä ulkoinen vesipesu itsessänsä syntien poispesu? muokkaa

Ei ole. Vain Jeesuksen Kristuksen veri ja Pyhä Henki puhdistavat meidät kaikista synneistä.:[1]

[1] Ma. 3:11; 1Pi. 3:21; 1Jo. 1:7

K. 73. Miksi sitten Pyhä Henki kutsuu kastetta syntien pois pesuksi ja uudestisyntymisen pesoksi? muokkaa

Jumala puhuu näin hyvästä syystä. Hän tahtoo opettaa meille, että Kristuksen veri ja Henki poistaa syntimme, kuten vesi poistaa ruumiin lian.:[1] Mutta enemmänkin, kuten vedellä pestyinäkin olemme puhdistuneet ruumiillisesti, niin Hän tahtoo vakuuttaa meille, että tämän taivaallisen vakuuden ja merkin kautta olemme todella hengellisesti puhdistettuja synneistämme.:[2]

[1] 1Ko. 6:11; Ilm. 1:5; 7:14
[2] Apt. 2:38; Ro. 6:3,4; Gal. 3:27

K. 74. Pitäisikö myös sylilapset kastaa? muokkaa

Kyllä. Lapset ja aikuiset kuuluvat Jumalan liittoon ja seurakuntaan.:[1] Sama lupaus, lunastus synnistä Kristuksen veren kautta ja uskoa vaikuttava Pyhä Henki, kuuluu heille, kuten aikuisillekin.:[2] Heidät siis tulee kasteen, eli liiton merkin kautta oksastaa kristillisen kirkon jäseniksi ja erottaa uskottomien lapsista.:[3] Tämä tehtiin Vanhassa Liitossa ympärileikkauksella,:[4] jonka tilalle Uudessa Liitossa asetettiin kaste.:[5]

[1] 1Ms. 17:7; Ma. 19:14
[2] Ps. 22:11; Jes. 44:1-3; Apt. 2:38,39; 16:31
[3] Apt. 10:47; 1Ko. 7:14
[4] 1Ms. 17:9-14
[5] Ko. 2:11-13

Herran pyhä ehtoollinen muokkaa

K. 75. Miten Herran pyhä ehtoollinen muistuttaa ja vakuuttaa sinua siitä, että olet osallinen Kristuksen kertakaikkiseen uhriin ja kaikkiin Hänen lahjoihinsa? muokkaa

Tällä tavalla: Kristus on käskenyt minua ja kaikkia uskovia syömään tästä murretusta leivästä ja juomaan tästä maljasta Hänen muistokseen. Tähän käskyyn Hän liitti nämä lupaukset::[1]

1. Yhtä varmasti, kuin näen silmilläni Herran leivän murrettavan ja maljan annettavan minulle, niin yhtä varmasti oli Hänen ruumiinsa uhrattu ja Hänen verensä vuodatettu ristillä puolestani. 2. Yhtä varmasti, kuin saan papin kädestä ja maistan suullani Herran leivän ja maljan, niin yhtä varmasti Hän itse ravitsee ja virvoittaa sieluani iankaikkiseen elämään ristiinnaulitulla ruumiillaan ja vuodatetulla verellään.

[1] Ma. 26:26-28; Mark 14:22-24; Lu. 22:19,20; 1Ko. 11:23-25

K. 76. Mitä tarkoittaa Kristuksen ristiinnaulitun ruumiin syöminen ja Hänen vuodatetun verensä juominen? muokkaa

1. Vastaanottaa uskovalla sydämellä Kristuksen koko kärsimys ja kuolema ja siten saada syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä.:[1] 2. Yhdistyä yhä enemmän Hänen pyhään ruumiiseensa Pyhän Hengen kautta, joka asuu molemmissa, sekä Kristuksessa, että meissä.:[2]

Joten, vaikka Kristus on taivaassa:[3] ja me olemme maassa, niin silti olemme lihaa Hänen lihastaan ja luuta Hänen luustaan,:[4] ja me ainiaaksi elämme yhden Hengen hallitsemina, kuten ruumiimme jäsenetkin ovat yhden sielun hallitsemia.:[5]

[1] Joh. 6:35,40,50-54
[2] Joh. 6:55,56; 1Ko. 12:13
[3] Apt. 1:9-11; 3:21; 1Ko. 11:26; Ko. 3:1
[4] 1Ko. 6:15,17; Ef. 5:29,30; 1Jo. 4:13
[5] Joh. 6:56-58; 15:1-6; Ef. 4:15,16

K. 77.* Missä Kristus lupaa, että uskovat ovat osallisia Hänen ruumiinsa ja verensä ravintoon ja virvoitukseen yhtä varmasti kuin ehtoollispöydän leipään ja viiniinkin? muokkaa

Herran ehtoollisen asetuksessa: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." (1Ko. 11:23-26) Paavali toistaa tämän lupauksen sanoessaan: Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? 17 Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. (1Ko. 10:16,17)

K. 78. Muuttuvatko leipä ja viini Kristuksen oikeaksi ruumiiksi ja vereksi? muokkaa

Eivät. Kuten kasteen vesikään ei muutu Kristuksen vereksi, eikä se ole itse syntien poispesu, vaan se on yksinkertaisesti Jumalan merkki ja vakuus.:[1] Näin ei myöskään leipä Herran Ehtoollisessa muutu itse Kristuksen ruumiiksi,:[2] vaikkakin sitä kutsutaan Kristuksen ruumiiksi,:[3] sakramenttien luonnon ja kielen mukaisesti.:[4]

[1] Ef. 5:26; Tit. 3:5
[2] Ma. 26:26-29
[3] 1Ko. 10:16,17; 11:26-28
[4] 1Ms. 17:10,11; 2Ms. 12:11,13; 1Ko. 10:3,4; 1Pi. 3:21

K. 79. Miksi sitten Kristus kutsuu leipää Hänen ruumiikseen, tai maljaa Hänen verekseen, tai uudeksi liitoksi Hänen veressään? Ja miksi Paavali puhuu Kristuksen ruumiin ja veren osallisuudesta? muokkaa

Kristus puhuu näin hyvästä syystä: Hän tahtoo Ehtoollisensa kautta opettaa, että samoin kuin leipä ja viini ravitsevat meitä ajallisessa elämässä, niin myös Hänen ristiinnaulittu ruumiinsa ja vuodatettu verensä ovat meille totista ruokaa ja juomaa ikuista elämää varten.:[1] Mutta enemmänkin, Hän tahtoo vakuuttaa meille tämän näkyvän merkin ja vakuuden kautta, että:

1. Pyhän Hengen työn kautta olemme osallisia Hänen oikeasta ruumiistaan ja verestään yhtä varmasti, kuin vastaanotamme suullamme nämä pyhät tunnukset Hänen muistokseen:[2] 2. kaikki Hänen kärsimyksensä ja Hänen kuuliaisuutensa ovat yhtä varmasti meidän, ihan kuin olisimme itse henkilökohtaisesti kärsineet ja maksaneet synneistämme:[3]

[1] Joh. 6:51,55
[2] 1Ko. 10:16,17; 11:26
[3] Ro. 6:5-11

K. 80. Mitä eroa on Herran ehtoollisen ja roomalaiskatolisen messun välillä? muokkaa

Tätä kysymystä ei alkuperäinen versio katekismuksesta sisältänyt ollenkaan. Se ohitetaan myös tässä suomennuksessa, mutta sille varataan kysymysnumero helpottamaan yhdenmukaisuutta myöhempien laitosten kanssa.

K. 81. Keiden tulee osallistua Herran ehtoolliseen? muokkaa

Niiden, jotka ovat oikeasti tyytymättömiä itseensä syntiensä tähden, mutta silti luottavat, että nämä ovat anteeksiannetut ja että heidän jäljellä oleva heikkoutensa peittyy Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman tähden, ja jotka myös tahtovat yhä enemmän lujittaa uskoansa, sekä oikaista elämäänsä. Mutta tekopyhät ja katumattomat syövät ja juovat tuomioksensa.:[1]

[1] 1Ko. 10:19-22; 11:26-32

K. 82. Tuleeko myös sellaiset päästää Herran ehtoolliselle, jotka sanoin ja teoin ilmaisevat epäuskonsa ja jumalattomuutensa? muokkaa

Ei tule, sillä tämä häpäisisi Jumalan liiton ja sytyttäisi Jumalan kiivauden koko seurakuntaa kohtaan.:[1] Täten, Kristuksen ja Hänen apostoliensa opetuksen mukaisesti, Kristuksen kirkko on velvoitettu, taivaan valtakunnan avainten virallisella käytöllä, sulkemaan sellaiset henkilöt pois, aina siihen asti, että he oikaisevat elämänsä.

[1] Ps. 50:16,17; Jes. 1:11-18; 66:3; 1Ko. 11:17-34

K. 83. Mitä ovat taivaan valtakunnan avaimet? muokkaa

Pyhän evankeliumin saarna ja kirkkokuri. Näiden kahden kautta taivaan valtakunta aukeaa uskoville ja sulkeutuu epäuskoisilta.:[1]

[1] Ma. 16:19; Joh. 20:21-23

K. 84. Miten taivaan valtakunta aukeaa ja sulkeutuu evankeliumin saarnan kautta? muokkaa

Kristuksen käskyn mukaan taivaan valtakunta aukeaa, kun julistetaan ja julkisesti todistetaan kaikille uskoville, että niin usein kuin he vain hyväksyvät oikeassa uskossa evankeliumin lupauksen, niin Jumala todella anteeksiantaa heille kaikki heidän syntinsä Kristuksen ansion tähden. Taivaan valtakunta taas sulkeutuu, kun julistetaan ja todistetaan kaikille epäuskoisille ja ulkokullatuille, että ilman parannusta Jumalan viha ja ikuinen kadotus lepää heidän päällänsä. Jumala tulee tuomitsemaan tämän evankeliumin todistuksen kautta, sekä tässä, että tulevassa elämässä.:[1]

[1] Ma. 16:19; Joh. 3:31-36; 20:21-23

K. 85. Miten taivaan valtakunta aukeaa ja sulkeutuu kirkkokurin kautta? muokkaa

Kristuksen käskyn mukaan kristityiksi itseään kutsuvia ihmisiä, jotka osoittavat epäkristillisyytensä opillaan tai elämällään on toistuvasti veljellisesti nuhdeltava. Mikäli he jatkavat hairahduksissaan tai pahuudessaan, jopa kirkon viranhaltijoiden kehotuksista huolimatta, heiltä kielletään sakramentit ja heidät suljetaan kirkon vanhimpien toimesta kristillisestä yhteydestä ja itse Jumalan toimesta Kristuksen valtakunnasta.:[1] Heidät vastaanotetaan uudestaan Kristuksen ja kirkon jäseninä, kunhan he lupaavat ja osoittavat todellista parannusta.:[2]

[1] Ma. 18:15-20; 1Ko. 5:3-5, 11-13; 2Te. 3:14,15
[2] Lu. 15:20-24; 2Ko. 2:6-11

K. 86. Miksi meidän on silti tehtävä hyviä tekoja, kun kerran olemme lunastetut kurjuudestamme yksin armosta, Kristuksen kautta ja ilman mitään omaa ansiotamme? muokkaa

Koska Kristus, lunastettuaan meidät verellänsä, myös uudistaa meidät Pyhän Henkensä kautta Hänen kuvaksensa niin, että koko elämällämme osoittaisimme kiitollisuutemme Jumalalle Hänen lahjoistaan:[1] ja, että Hän saisi kauttamme kunnian.:[2] Edelleen, jotta me itse vakuuttuisimme uskostamme sen hedelmistä:[3] ja, jotta jumalisella elämällämme voittaisimme lähimmäisemme Kristukselle.:[4]

[1] Ro. 6:13; 12:1,2; 1Pi. 2:5,9-10,12
[2] Ma. 5:16; 1Ko. 6:19,20
[3] Ma. 7:17,18; Gal. 5:22-24; 2Pi. 1:10,11
[4] Ro. 14:17-19; 1Pi. 3:1,2

K. 87. Voivatko ne pelastua, jotka eivät käänny Jumalan puoleen kiittämättömästä ja katumattomasta elämästään? muokkaa

Eivät suinkaan. Kirjoitukset sanovat, ettei kukaan siveetön, epäjumalanpalvelija, avionrikkoja, varas, ahne, juopottelija, pilkkaaja, rosvo, tai vastaava peri Jumalan valtakuntaa.:[1]

[1] 1Ko. 6:9,10; Gal. 5:19-21; Ef. 5:5,6; 1Jo. 3:14

K. 88. Mitä kuuluu oikeaan parannukseen, tai ihmisen kääntymykseen? muokkaa

Kaksi asiaa:

1. vanhan luonnon kuolema 2. uuden luonnon syntymä:[1]

[1] Ro. 6:1-11; 1Ko. 5:7; 2Ko. 5:17; Ef. 4:22-24; Ko. 3:5-10

K. 89. Mitä on vanhan luonnon kuolema? muokkaa

Se on syntimme tuottamaa aitoa murhetta, sekä synnin enenevää vihaamista ja karttamista.:[1]

[1] Ps. 51:5,6,19; Joel 2:12,13; Ro. 8:12,13; 2Ko. 7:10

K. 90. Mitä on uuden luonnon syntymä? muokkaa

Se on aitoa autuutta Jumalassa Kristuksen kautta:[1], sekä iloa Jumalan tahdon mukaisessa elämässä ja kaikissa hyvissä töissä.:[2]

[1] Ps. 51:10,14; Jes. 57:15; Ro. 5:1; 14:17
[2] Ro. 6:10,11; 7:22; Gal. 2:20

K. 91. Mitä ovat hyvät työt? muokkaa

Ne ovat vain sellaiset teot, jotka nousevat oikeasta uskosta,:[1] jotka ovat sopusoinnussa Jumalan lain kanssa:[2] ja, jotka tehdään Hänen kunniakseen;:[3] eivätkä sellaiset teot, jotka perustuvat omiin mielipiteisiimme, tai inhimillisiin ohjenuoriin.:[4]

[1] Joh. 15:5; Ro. 14:23; Heb. 11:6
[2] 3Ms. 18:4; 1Sa. 15:22; Ef. 2:10
[3] 1Ko. 10:31
[4] 5Ms. 12:32; Jes. 29:13; Hes. 20:18,19; Ma. 15:7-9

Kymmenen käskyä muokkaa

K. 92. Mitä Jumala sanoo laissaan? muokkaa

Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni. 3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. 4. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. 5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. 6. Älä tapa. 7. Älä tee huorin. 8. Älä varasta. 9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. 10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.

[1] 2Ms. 20:1-17; 5Ms. 5:6-21

K. 93. Miten nämä käskyt jaotellaan? muokkaa

Kahteen osaan. Ensimmäinen osa opettaa meille miten tulee elää suhteessa Jumalaan, toinen osa opettaa meille velvollisuuksistamme lähimmäistämme kohtaan.:[1]

[1] Ma. 22:37-40

K. 94. Mitä Jumala vaatii ensimmäisessä käskyssä? muokkaa

Että itse pelastukseni tähden kartan ja pakenen kaikkea epäjumalanpalvelusta,:[1] noituutta, taikauskoa,:[2] sekä pyhien, tai muiden luotujen avuksihuutamista.:[3] Edelleen, että koko sydämestäni oikein oppisin:

  • tuntemaan ainoan oikean Jumalan,:[4]
  • Häneen yksin luottamaan,:[5]
  • kaikessa nöyryydessä:[6] ja kärsivällisyydessä:[7] Hänelle alistumaan
  • odottamaan kaikkea hyvää vain Häneltä:[8]
  • rakastamaan,:[9] pelkäämään,:[10] ja kunnioittamaan Häntä:[11]

Lyhyesti, että hylkäisin kaiken ennemmin kuin millään lailla toimisin Hänen tahtoansa vastaan.:[12]

[1] 1Ko. 6:9,10; 10:5-14; 1Jo. 5:21
[2] 3Ms. 19:31; 5Ms. 18:9-12
[3] Ma. 4:10; Ilm. 19:10; 22:8,9
[4] Joh. 17:3
[5] Jer. 17:5,7
[6] 1Pi. 5:5,6
[7] Ro. 5:3,4; Fil. 2:14; Ko. 1:11; Heb. 10:36
[8] Ps. 104:27,28; Jes. 45:7; Jaak. 1:17
[9] 5Ms. 6:5
[10] 5Ms. 6:2; Ps. 111:10; Snl. 1:7; 9:10; Ma. 10:28; 1Pi. 1:17
[11] 5Ms. 6:13; 10:20
[12] Ma. 5:29,30; 10:37-39; Apt. 5:29

K. 95. Mitä on epäjumalanpalvelus? muokkaa

Luottamuksen asettaminen johonkin muuhun kuin Sanassaan itsestänsä ilmoittaneeseen ainoaan oikeaan Jumalaan on epäjumalanpalvelusta.:[1]

[1] 1Aik. 16:26; Gal. 4:8,9; Ef. 5:5; Fil. 3:19

K. 96. Mitä Jumala vaatii toisessa käskyssä? muokkaa

Ettemme tekisi millään tavalla minkäänlaista jumalankuvaa,:[1] emmekä palvelisi Häntä millään muulla tavalla, kuin Hän on Sanassaan käskenyt.:[2]

[1] 5Ms. 4:15-19; Jes. 40:18-25; Apt. 17:29; Ro. 1:23
[2] 3Ms. 10:1-7; 5Ms. 12:30; 1Sa. 15:22,23; Ma. 15:9; Joh. 4:23,24

K. 97. Emmekö saa tehdä minkäänlaista kuvaa? muokkaa

Jumalaa ei voi, eikä saa kuvata mitenkään näkyvästi. Luotuja voidaan kuvata, mutta Jumala kieltää kaikkien kuvien pitämisen, tai tekemisen, mikäli tarkoituksena on niiden palvominen, tai Jumalan palvelu niiden kautta.:[1]

[1] 2Ms. 34:13,14,17; 4Ms. 33:52; 2Ku. 18:4,5

K. 98. Mutta eikö kuvia voida sietää kirkoissa "maallikoiden kirjoina"? muokkaa

Ei voida, sillä meidän ei tule olla Jumalaa viisaampia. Hän ei tahdo opettaa kansaansa mykkien kuvien kautta,:[1] vaan Hänen Sanansa elävän saarnan kautta.:[2]

[1] Jer. 10:8; Hab. 2:18-20
[2] Ro. 10:14,15,17; 2Ti. 3:16,17; 2Pi. 1:19

K. 99. Mitä kolmas käsky vaatii? muokkaa

Me emme saa pilkata tai väärinkäyttää Jumalan nimeä kiroamalla,:[1] väärin vannomalla,:[2] tai turhilla valoilla, emmekä saa osallistua tällaisiin inhottaviin synteihin hiljaisina sivustakatsojina.:[4] Sanalla sanoen, meidän tulee käyttää Jumalan pyhää nimeä vain pelolla ja kunnioituksella,:[5] jotta voisimme oikein tunnustaa Häntä,:[6] rukoilla Häntä,:[7] sekä ylistää Häntä kaikilla sanoillamme ja teoillamme.:[8]

[1] 3Ms. 24:10-16
[2] 3Ms. 19:12
[3] Ma. 5:37; Jaak. 5:12
[4] Snl. 29:24
[5] Ps. 99:1-5; Jes. 45:23; Jer. 4:2
[6] Ma. 10:32,33; Ro. 10:9,10
[7] Ps. 50:14,15; 1Ti. 2:8
[8] Ro. 2:24; Ko. 3:17; 1Ti. 6:1

K. 100. Onko Jumalan nimen pilkkaaminen kiroamalla ja manaamalla todella niin vakava synti, että Jumalan on vihainen myös niille, jotka eivät auta kykyjensä mukaan estämään ja kieltämään sitä? muokkaa

Varmasti,:[1] sillä mikään synti ei ole suurempi, tai enemmän Jumalan vihaa herättävä, kuin Hänen nimensä pilkkaaminen. Siksi Hän sääti siitä kuolemantuomion.:[2]

[1] 3Ms. 5:1
[2] 3Ms. 24:16

K. 101. Mutta voimmeko vannoa valan Jumalan nimeen, jos teemme sen hurskaasti? muokkaa

Kyllä, Jumalan kunniaksi ja lähimmäisemme hyväksi voimme vannoa valan, jos

  • esivalta sitä alamaisiltaan vaatii
  • se on tarpeellista uskollisuuden ja totuuden edistämiseksi

Tällainen vala perustuu Jumalan Sanaan,:[1] joten Vanhan- ja Uuden Testamentin pyhät tekivät oikein sitä käyttäessään.:[2]

[1] 5Ms. 6:13; 10:20; Jer. 4:1,2; Heb. 6:16
[2] 1Ms. 21:24; 31:53; Joos. 9:15; 1Ku. 1:29,30; Ro. 1:9

K. 102. Voimmeko myös vannoa pyhien, tai muitten luotujen nimeen? muokkaa

Emme. Laillinen vala kutsuu Jumalaa, ainoaa sydämen tuntijaa, todistamaan valani totuudellisuutta, sekä rankaisemaan minua, mikäli vannon väärin.:[1] Kenellekään luodulle ei saa antaa tällaista kunniaa.:[2]

[1] Ro. 9:1; 2Ko. 1:23
[2] Ma. 5:34-37; 23:16-22; Jaak. 5:12

K. 103. Mitä Jumala vaatii neljännessä käskyssä? muokkaa

1. Että evankeliumin virkaa ja sen opetustyötä ylläpidetään.:[1] Ja, että olen säännöllisesti läsnä Jumalan kirkossa, etenkin lepopäivänä::[2] o kuullakseni Jumalan Sanaa:[3] o käyttääkseni sakramentteja:[4] o rukoillakseni Jumalaa julkisesti:[5] o antaakseni kristillistä avustusta köyhille:[6]

2. Että elämäni kaikkina päivinä lepään pahoista töistäni, antaen Herran tehdä työtänsä minussa Henkensä kautta, näin aloittaakseni ikuisen sapatinlevon jo tässä elämässä.:[7]

[1] 5Ms. 6:4-9; 20-25; 1Ko. 9:13,14; 2Ti. 2:2; 3:13-17; Tit. 1:5
[2] 5Ms. 12:5-12; Ps. 40:9,10; 68:27; Apt. 2:42-47; Heb. 10:23-25
[3] Ro. 10:14-17; 1Ko. 14:26-33; 1Ti. 4:13
[4] 1Ko. 11:23,24
[5] Ko. 3:16; 1Ti. 2:1
[6] 1Ko. 16:2; 2Ko. 8-9
[7] Jes. 66:23; Heb. 4:9-11

K. 104. Mitä Jumala vaatii viidennessä käskyssä? muokkaa

Että osoitan kunnioitusta, rakkautta ja uskollisuutta isälleni ja äidilleni, sekä kaikille auktoriteeteilleni, alistuen asiaankuuluvalla kuuliaisuudella heidän hyvään opetukseensa ja kuriinsa.:[1] Ja myös, että suhtaudun kärsivällisyydellä heidän heikkouksiinsa ja puutteisiinsa,:[2] sillä Jumala tahtoo hallita meitä heidän kauttansa.:[3]

[1] 2Ms. 21:17; Snl. 1:8; 4:1; Ef. 5:21,22; Ko. 3:18-4:1
[2] Snl. 20:20; 23:22; 1Pi.2:18
[3] Ma. 22:21, Ro. 13:1-8; Ef. 6:1-9

K. 105. Mitä Jumala vaatii kuudennessa käskyssä? muokkaa

Etten itse, tai toisen ihmisen kautta ajatuksillani, sanoillani, tai eleilläni, puhumattakaan teoillani, häpäise, vihaa, vahingoita, tai tapa lähimmäistäni,:[1] vaan minun tulee hylätä kostonhalu kokonaan.:[2] Edelleen, minun ei tule vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa itseäni.:[3] Siksi myös murhien estämiseksi esivalta kantaa miekkaa.:[4]

[1] 3Ms. 19:17,18; Ma. 5:21,22
[2] Snl. 25:21,22; Ma. 18:35; Ro. 12:19; Ef. 4:26
[3] Ma. 4:7; 26:52; Ro. 13:11-14
[4] 1Ms. 9:6; 2Ms. 21:14; Ro. 13:4

K. 106. Mutta eikö tämä käsky puhu ainoastaan tappamisesta? muokkaa

Jumala, kieltäessään murhat, opettaa meille, että Hän vihaa murhien juuria, kuten kateutta, vihamielisyyttä, kiukkua, sekä kostonhalua,:[1] ja että Hän pitää näitä kaikkia murhina.:[2]

[1] Snl. 14:30; Ro. 1:29; 12:19; Gal. 5:19-21; 1Jo. 2:9-11; Jaak. 1:20
[2] 1Jo. 3:15

K. 107. Riittääkö siis se, ettemme tapa lähimmäistämme millään tuollaisella tavalla? muokkaa

Ei riitä. Tuomitessaan kateuden, vihamielisyyden ja kiivastuksen, Jumala käskee meitä rakastamaan lähimmäistämme kuten itseämme,:[1] osoittamaan hänelle kärsivällisyyttä, sovintoa, lempeyttä, armeliaisuutta ja ystävällisyyttä,:[2] sekä suojelemaan häntä vahingolta parhaan kykymme mukaan, vieläpä tekemään hyvää vihollisillemme.:[3]

[1] Ma. 7:12; 22:39; Ro. 12:10
[2] Ma. 5:5; Lu. 6:36; Ro. 12:18; Gal. 6:1,2; Ko. 3:12; 2Pi. 3:8
[3] 2Ms. 23:4,5; Ma. 5:44,45; Ro. 12:20

K. 108. Mitä seitsemäs käsky meille opettaa? muokkaa

Että Jumala tuomitsee kaiken haureuden.:[1] Niin myös meidän tulee sydämestämme inhota haureutta:[2] ja elää siveellistä ja kurinalaista elämää, sekä pyhän avioliiton sisällä, että sen ulkopuolella.:[3]

[1] 3Ms. 18:30; Ef. 5:3-5
[2] Juud. 22,23
[3] 1Ko. 7:1-9; 1Te. 4:3-8; Heb. 13:4

K. 109. Kieltääkö Jumala tässä käskyssä muuta kuin aviorikoksen ja vastaavat häpeälliset synnit? muokkaa

Jumalan tahto on, että pidämme itsemme puhtaina ja pyhinä, koska olemme, sekä ruumiiltamme, että sielultamme Pyhän Hengen temppeleitä. Sen vuoksi Hän kieltää kaikki haureelliset teot, eleet, sanat, ajatukset, himot,:[1] sekä kaiken mikä saattaa vietellä meidät haureuteen.:[2]

[1] Ma. 5:27-29; 1Ko. 6:18-20
[2] 1Ko. 15:33; Ef. 5:18

K. 110. Mitä Jumala kieltää kahdeksannessa käskyssä? muokkaa

Hän ei ainoastaan kiellä esivallan rankaisemaa selvää varkautta ja ryöstöä,:[1] vaan myös pahat vehkeilyt ja juonet, jotka voiton saamiseksi harhauttaisivat lähimmäistämme, kuten väärät mitat ja painot, väärä kauppatavara tai raha, koronkiskonta,:[2] tai mikä muu tahansa Jumalan kieltämä keino, jolla väkisin tai hämäten riistäisimme lähimmäistämme.:[3] Jumala myös kieltää kaiken ahneuden,:[4] sekä kaikkien Hänen lahjojensa väärinkäytön tai haaskauksen.:[5]

[1] 2Ms. 22:1; 1Ko. 5:10; 6:10
[2] 5Ms. 25:13-16; Ps. 15:5; Snl. 11:1 Hes. 45:9-12
[3] Miika. 6:9-11; Lu. 3:14; 1Te. 4:6
[4] Lu. 12:15; Ef. 5:5
[5] Snl. 21:20; 23:20,21; Lu. 16:10-13

K. 111. Mitä Jumala sinulta vaatii tässä käskyssä? muokkaa

Minun on edistettävä lähimmäiseni hyvinvointia kykyjeni mukaan ja kohdeltava häntä, kuten toivoisin muidenkin minua kohtelevan, sekä tehtävä työtä uskollisesti, jotta minulla olisi mistä antaa puutteessa olevalle.:[1]

[1] Jes. 58:5-10; Ma. 7:12; Gal. 6:9,10; Ef. 4:28

K. 112. Mitä Jumala vaatii yhdeksännessä käskyssä? muokkaa

Etten saa antaa väärää todistusta ketään vastaan, väännellä kenenkään sanoja, juoruta, herjata, tai olla mukana kenenkään hätäisessä tuomitsemisessa, tai syytettyä kuulematta.:[1] Päinvastoin, minun on kaihdettava kaikkea valhetta ja vilpillisyyttä, jotka ovat Jumalan vihan alaisia perkeleen aseita.:[2] Niin käräjillä, kuin kaikkialla muuallakin minun on rakastettava totuutta, puhuttava ja tunnustettava sitä vilpittömästi,:[3] sekä tehtävä parhaani lähimmäiseni kunnian ja maineen puolustamiseksi ja edistämiseksi.:[4]

[1] Ps. 15; Snl. 19:5,9; Ma. 7:1; Lu. 6:37; Ro. 1:28-32
[2] 3Ms. 19:11,12; Snl. 12:22; 13:5; Joh. 8:44; Ilm. 21:8
[3] 1Ko. 13:6; Ef. 4:25
[4] 1Pi. 3:8,9; 4:8

K. 113. Mitä kymmenes käsky meiltä vaatii? muokkaa

Ettei pieninkään Jumalan käskyjen vastainen ajatus tai halu ikinä nousisi sydämestämme, vaan meidän pitää vihata koko sydämestämme kaikkea syntiä ja iloita kaikesta vanhurskaudesta.:[1]

[1] Ps. 19:8-15; 139:23,24; Ro. 7:7,8

K. 114. Mutta voivatko Jumalaan kääntyneet kerrassaan pitää nämä käskyt? muokkaa

Eivät voi. Tässä elämässä kaikista pyhimmilläkin on vasta pieni alku tästä kuuliaisuudesta.:[1] Siitä huolimatta, he alkavat vakavalla tarkoituksella elämään, ei ainoastaan osan, vaan kaikkien Jumalan käskyjen mukaan.:[2]

[1] Saar. 7:20; Ro. 7:14,15; 1Jo. 1:8
[2] Ps. 1:1,2; Ro. 7:22-25

K. 115. Miksi sitten Jumala tahtoo niin visusti saarnattavan kymmentä käskyä, jollei tässä elämässä kukaan voi niitä täydellisesti pitää? muokkaa

1. Jotta elämämme halki tulisimme yhä enemmän tietoisiksi syntisestä luonnostamme ja siten etsisimme yhä halukkaammin syntien anteeksiantoa ja Kristuksen vanhurskautta.:[1] 2. Jotta jatkuvasti pyytäisimme Jumalalta Pyhän Hengen armoa o että olisimme innokkaita kaikissa hyvissä teoissa o että Hän yhä enemmän uudistaisi meitä kuvansa kaltaiseksi

aina siihen asti kunnes saavutamme tavoitteemme, eli tämän elämän jälkeisen täydellisyyden.:[2]

[1] Ps. 32:5; Ro. 3:19-26; 7:7,24,25; 1Jo. 1:9
[2] 1Ko. 9:24; Fil. 3:12-14; 1Jo. 3:1-3

Herran rukous muokkaa

K. 116. Miksi kristittyjen tarvitsee rukoilla? muokkaa

Koska rukous on kaikista tärkein osa siitä kiitollisuudesta, jota Jumala meiltä edellyttää.:[1] Ja koska Hän antaa armonsa ja Pyhän Henkensä vain niille, jotka lakkaamatta ja vilpittömällä halulla Häneltä niitä pyytävät ja Häntä niistä kiittävät.:[2]

[1] Ps. 50:14,15; 116:12-19; 1Te. 5:16-18
[2] Ma. 7:7,8; Lu. 11:9-13

K. 117. Minkälainen on rukous, jonka Jumala kuulee? muokkaa

1. Meidän tulee sydämestämme rukoilla ainoastaan yhtä ainoaa oikeaa, Sanassaan itsensä ilmoittanutta Jumalaa, pyytäen Häneltä kaikkea sitä, mitä Hän on käskenyt meidän pyytää.:[1] 2. Meidän on perin pohjin tunnettava tarpeemme ja kurjuutemme, siten nöyrtyäksemme Jumalan edessä.:[2] 3. Meidän on levättävä tällä horjumattomalla perustuksella: vaikka emme sitä ansaitse, niin Jumala varmasti kuulee rukouksemme Kristuksen, meidän Herramme tähden, kuten Hän on Sanassaan luvannut.:[3]

[1] Ps. 145:18-20; Joh. 4:22-24; Ro. 8:26; Jaak. 1:5; 1Jo. 5:14; Ilm. 19:10
[2] 2Aik. 7:14; 20:12; Ps. 2:11; 34:19; Jes. 66:2
[3] Dan. 9:17-19; Ma. 7:8; Joh. 14:13,14; 16:23; Ro. 10:13; Jaak. 1:6

K. 118. Mitä Jumala on käskenyt meidän Häneltä pyytää? muokkaa

Kaikkia ruumiimme ja sielumme tarvitsemia asioita, jotka Herramme Kristus sisällytti rukoukseen, jonka Hän itse meille opetti.:[1]

[1] Ma. 6:33; Fil. 4:6; 1Pi. 5:7; Jaak. 1:17

K. 119. Mikä on tämä Herran opettama rukous? muokkaa

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.:[1]

[1] Ma. 6:9-13; Lu. 11:2-4

K. 120. Miksi Kristus käskee meitä puhuttelemaan Jumalaa Isänämme? muokkaa

Herättääkseen meissä heti rukouksemme alussa sitä lapsenmielistä kunnioitusta ja luottamusta Jumalaan, joka on rukouksemme perusta: Jumalasta on tullut Isämme Kristuksen tähden. Jos

isämme eivät kiellä meiltä maallisia asioita, niin sitä vähemmän taivaallinen Isämme kieltää meiltä uskossa pyytämäämme.:[1]

[1] Ma. 7:9-11; Lu. 11:11-13; 1Pi. 1:17

K. 121. Miksi on lisätty: joka olet taivaissa? muokkaa

Nämä sanat opettavat meille:

  • ettei meidän tule ajatella maallisesti Jumalan taivaallisesta majesteettisuudesta:[1]
  • että meidän on odotettava kaikkia ruumiimme ja sielumme tarvitsemia asioita Hänen

kaikkivaltiaalta mahdiltansa:[2]

[1] Jer. 23:23,24; Apt. 17:24,25
[2] Ma. 6:25-34; Ro. 8:31,32

K. 122. Mikä on ensimmäinen pyyntö? muokkaa

Pyhitetty olkoon nimesi. Se on: suo meille ennen kaikkea, että oikein Sinut tuntisimme:[1] ja, että pyhittäisimme, kirkastaisimme ja ylistäisimme Sinua kaikissa teoissasi, joista loistaa kaikkivoipa voimasi, viisautesi, vanhurskautesi, armosi ja totuutesi.:[2] Suo meille myös, että voisimme suunnata koko elämämme -- ajatuksemme, sanamme ja tekomme -- niin ettei nimesi tulisi takiamme herjatuksi, vaan aina kunnioitetuksi ja ylistetyksi.:[3]

[1] Jer. 9:23,24; 31: 33,34; Ma. 16:17; Joh. 17:3
[2] 2Ms. 34:5-8; Ps. 145; Jer. 32:16-20; Lu. 1:46-55, 68-75; Ro. 11: 33-36
[3] Ps. 115:1; Ma. 5:16

K. 123. Mikä on toinen pyyntö? muokkaa

Tulkoon sinun valtakuntasi. Se on: niin hallitse meitä Sanallasi ja Hengelläsi, että yhä enemmän ja enemmän alistuisimme Sinulle.:[1] Säilytä ja kasvata kirkkoasi.:[2] Tuhoa jokainen juoni pyhää Sanaasi vastaan ja jokainen mahti joka nostaa itsensä Sinua vastaan.:[3] Tee tämä kaikki aina valtakuntasi täydellistymiseen asti, ollaksesi kaikki kaikissa.:[4]

[1] Ps. 119:5,105; 143:10; Ma. 6:33
[2] Ps. 51:20; 122:6-9
[3] Ro. 16:20; 1Jo. 3:8
[4] Ro. 8:22,23; 1Ko. 15:28; Ilm. 22:17,20

K. 124. Mikä on kolmas pyyntö? muokkaa

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Se on: suo, että me ja kaikki ihmiset voisimme kieltää oman tahtomme ja että, ilman mitään napinaa tottelisimme tahtoasi, sillä ainoastaan Sinun tahtosi on hyvä.:[1] Suo myös että kaikki voisimme tehdä kutsumuksemme mukaisen työmme:[2] yhtä halukkaasti ja uskollisesti kuin taivaan enkelit.:[3]

[1] Ma. 7:21; 16:24-26; Lu. 22:42; Ro. 12:1,2; Tit. 2:11,12
[2] 1Ko. 7:17-24; Ef. 6:5-9
[3] Heb. 13:21; Ps. 103:20,21

K. 125. Mikä on neljäs pyyntö? muokkaa

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Se on: pidä huolta meidän ruumiillisista tarpeistamme,:[1] jotta tuntisimme Sinut kaiken hyvän ainoana lähteenä:[2] tietäen, ettei meidän huolehtimisemme, tai rehkimisemme, eikä myöskään Sinun lahjasi voi meitä hyödyttää ilman siunaustasi.:[3] Auta siis meitä vetäytymään luottamuksestamme luotuihin ja asettamaan luottamuksemme ainoastaan Sinuun.:[4]

[1] Ps. 104:27-30; 145:15,16; Ma. 6:25-34
[2] Apt. 14:17; 17:25; Jaak. 1:17
[3] 5Ms. 8:3; Ps. 37:16; 127:1,2; 1Ko. 15:58
[4] Ps. 55:23; 62:11; 146:2,3; Jer. 17:5-8; Heb. 13:5,6

K. 126. Mikä on viides pyyntö? muokkaa

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Se on: Kristuksen veren tähden, älä lue syyksi meille kurjille syntisille meidän rikkomuksiamme ja piintynyttä pahuuttamme,:[1] niin kuin mekin--Sinun armosi osoituksena meissä--olemme päättäneet antaa kokonaan anteeksi lähimmäisellemme.:[2]

[1] Ps. 51:3-9; 143:2; 1Jo. 2:1,2
[2] Ma. 6:14,15; 18:21-35; Ef. 1:7

K. 127. Mikä on kuudes pyyntö? muokkaa

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Se on: omassa varassamme olemme liian heikkoja kestämään edes hetkeä.:[1] Lisäksi vannoutuneet vihollisemme-- perkele,:[2] maailma:[3] ja oma lihamme:[4]--eivät lakkaa ahdistamasta meitä. Joten Herra, puolusta ja vahvista meitä Pyhän Henkesi voimalla niin, ettemme tässä hengellisessä sodassa häviäisi,:[5] vaan voisimme vankasti vastustaa vihollisiamme, aina lopulliseen ja täydelliseen voittoon asti.:[6]

[1] Ps. 103:14-16; Joh. 15:1-5
[2] 2Ko. 11:14; Ef. 6:10-13; 1Pi. 5:8
[3] Joh. 15:18-21
[4] Ro. 7:23; Gal. 5:17
[5] Ma. 26:41; Mr. 13:33
[6] 1Ko. 10:13; 1Te. 3:13; 5:23,24

K. 128. Miten rukous päättyy? muokkaa

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Se on: tätä kaikkea Sinulta pyydämme, koska kaikkivaltiaana kuninkaanamme Sinä, sekä pystyt, että tahdot antaa meille kaikkea sitä mikä on hyvää.:[1] Ja koska, ei meille, vaan Sinun pyhälle nimellesi kuuluu kaikki kunnia iankaikkisesti.:[2]

[1] Ro. 10:11-13; 2Pi 2:9
[2] Ps. 115:1; Jer. 33:8,9; Joh. 14:13

K. 129. Mitä aamen tarkoittaa? muokkaa

Aamen tarkoittaa: se on totta ja varmaa. Sillä on varmempaa se, että Jumala on kuullut rukoukseni, kuin se, että sydämestäni toivon sitä, mitä olen Häneltä pyytänyt.:[1]

[1] Jes. 65:24; 2Ko. 1:20; 2Ti. 2:13

Aiheesta muualla muokkaa