Eräänä syntymäpäivänä

Eräänä syntymäpäivänä. Kirjoittanut Irene Mendelin

Kukkuu käki ja laulaa linnut,

Huokuu suloa taivas, maa;

Veden kalvo se siintää, välkkyy;

Vilja heelmöi ja nuojuaa.

Kaiken mailman nyt elvyttääpi

Luojan ääretön rakkaus,

Rakkaus, joka elon antaa,

Luonnon kaiken on uudistus.

Rakkaus, joka mustan mullan

Saattaa kukkia kasvamaan,

Rakkaus, joka kallionkin

Saattaa lähteitä kuohumaan,

Rakkaus, joka sydämmehen

Luopi kaunoisen keväimen,

Jonka määränä ompi aina

Ylin ihanne ijäinen.

Sepä rakkaus valollansa

Sunkin sielusi valaiskoon,

Iki-kevähän luokoon sinne,

Iki-onnen se suokohon,

Että elosi oisi kaunis,

Oisi tyyni ja sätevä,

Niinkuin kukkaisa kesä-aamu,

Niinkuin armainen aamu tää!

Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.