»He väittävät niin»

»He väittävät niin»

Kirjoittanut Eino Leino


»Jumal’ armahda! Kerro ken olet sa mies!»
(Sen kyllä he tais sekä tunsi ja ties,
mut itseään esitellyt ei mies,
min rinta ol’ lämmin kuin hohkava lies.)
»Kuka lienet mies, pois käydä on ties!»
He väittävät niin.
Talo tummui. Nousten jo taivaisiin
kohos katto ja paas,
johon juutuit taas
tään vuoks pyhän, ankaran syntymämaas.
»Ei tääll’ ole orjuuden, kurjuuden ies.»
(Toden tiesi he kyllä,
siks vastasi hän vain hymyilyllä:)
»He väittävät niin!»
Kävi viuhahdus: »Mene helvettiin!»
Tuli toinen: »Jo nouskosi korkeuksiin!»
– Ei vielä, vielä! Vain hetken verran,
niin nousemme nurmessa nukkujat kerran.
»Nimes lausu tai mykkä sa oot, jumal’auta
– ja jos auta ei muu kuin ruuti ja rauta – – –»
Ei auta muu. »Pian kiinni on suus.»
On vaiti kuin murhe ja ikuisuus. –
»Nyt korjaat luus.»
He väittävät niin.
Ei armoa! Meille ei leimua lies,
joka lempeä, lämpöä läikkyä ties.
»Jumal’auta, jos ollet sa oikea mies»
(he sanovat niin),
»niin suorit tiesi nyt helvettiin!»
Päämääränsä tunsi ja tais ja ties
se mies, se mies,
joka sanoa saattoi:
»He väittävät niin.»


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.