Silloin hen mös sanopi nijlle / iotca henen wasemellans ouat. Menget pois minusta te pahastikirotudh ijancaikisen tuleen / ioca walmistettu on Percheleen / ia henen Engelittens. Sille mine Isosin ia ette minua rokineet. Mine Ianosin / ia ette minua iottaneet. Mine olin Outo / ia ette minua Honesenottaneet. Alastoin / ia ette minua watettaneet. Mine olin Sairas / ia Fangina / ia ette minua Oppineet.
Silloin mös nekin hende wastauat / sanoden / Herra / coska me neim sinun Isouan / taicka ianouan / taicka outona / eli Alastoina / eli Sairana / taicka Fangina / ia em me sinua palueluet? Nin hen wastapi heite sanoden. Totisesta sanon mine teille / mite te ette tehnyet yhden neiste wehimist / site ette te tehneet minun. Ia neinen pite silloin menemen ijancaikisen Pijnaan. Mutta ne Wanhurskat ijancaikiseen elämen.
a Lampudh) Ne Lampudh ilman öliuta / ouat ne hyuet Tödh ilman wskota / ne caiki pite sammoman. Mutta ölio Astiat / on Wsko omastunnos Iumalan Armon päle. Se tekepi hyuet tödh / iotca pysyuet. Mutta ninquin tesse eikengen toisen anna öliju / nin pite mös itzecungi edhestens wskoman.
b Leiwiske) Teme Leiwiske on Iumalan Sana / Haltun annettu ioca sen hyuesti edhestootta / henelle sijte on palio / ia opetta monen mwun. Ioca sen lasce macaman / sille sijte wähe on. Sille että itzestens se ombi yxikertainen Sana / Mutta monicachtain cautta se enämen Hedhelme saatta / quin mutamin. Sentehden se cutzutan toisinans Widhexi / toisinans cahdexi Leiwiskexi.
XXVI. Lucu.
IA se tapactui / coska Iesus oli lopettanut caiki näme puhet / sanoi hen Opetuslapsillens: Te tiedhette ette cahden peiuen peräst tule Päsieinen / Ia Inhimisen Poica pite ylenannettaman ristinnaulita.
Silloin cokounsit Pappein pämiehet / ia Kirianoppenuet / ia Canssan wanhimat / si-