Sir Gladstone’lle

Sir Gladstone’lle

Kirjoittanut Kasimir Leino


Kasimir Leino.

Kun suurivaltain sorto taas enemmän alaa voittaa,
Ja saksalaistaa Elsassin kun Bismarck ukko koittaa,
Kun pienten kansain vastaisuus niin synkeältä näyttää
Sun äänes sulo toivehin sydämmet silloin täyttää.
”Ei kansa luotu sortamaan, jos voimakkaammaks varttui,
Se suojaks toisten luotihin ja rauhan tuojaks karttui,
On aika meidän karkoittaa jo nyrkkivalta raaka,
Ja tehtäväänsä asettaa oikeuden herkkä vaaka!”
Näin julki lausut kansalles ja muistuttelet aina,
Ett’ häpeäksi Englannin i’es Iiriläistä painaa;
On aina muille Albion se pelastuksen tuonut,
Mut sentään toista veljeään kuin orjaa sortaa suonut.
”Nyt veljeskansa kohotkoon ja rinnallamme käyköön,
Ja lakiensa turvassa vapaasti kehittyköön,
Näin Iiriläiset Englantiin sidomme lempeydellä,
Näin lujempaan se liittyykin kuin sorron sitehellä.”
Oi, jospa vanha Albion sun ääntäs kuunteleisi,
Jos edes polvi nouseva sun aattees eespäin veisi!
Sä kunnon vanhus valkopää, sä näytät nuoremmille:
Tuo tie se viepi onnehen, käy, nuori polvi, sille!
Vapaushan kansan kasvattaa, sen kyvyt kypsyttääpi,
Mut sorto mielen sorretun vihalla myrkyttääpi,
Jos valtahas se antaukin, sen tekee uhkamielin,
Jos nöyrtyneenä sanookin, sen sanoo valhekielin.
Mut säännöksillä oikeuden jos kansan toiseen liittää,
Niin voimakkaamman suojasta se vilpitönnä kiittää –
Sen sinä, Gladstone, oivalsit ja käytäntöön sen vaadit,
Näin ”magna charta’n” peruksen sä Irlannille laadit.
Ken jätti moiset aattehet jälkeensä maailmalle,
Sen muisto konsaan murene ei ajan virran alle –
Vaan valon aika vastainen tuon kiitoksella kostaa
Ja kiitoksensa merkiksi se muistopatsaan nostaa.
Sen patsaan kerran nostakoot kaikk’ pienet kansat sulle,
Ei raskas lie se haudallas, se onhan siunatulle!
Se patsas sitten kertokoon: jo poistui sorron taika
Ja valon tieltä väistymään sai nyrkkivallan aika.


Lähde: Päivälehti 1.4.1890.