Miksikä Observatorivuorta aiotaan
Jo vuosia takaperin on ollut tuumana ryhtyä toimiin tämän kaupungin keskellä olevan Observatorivuoren sievistelemiseksi. Nykyisessä alastomassa tilassaan tämä kunnas ei suinkaan pääkaupunkia korista, eikä liikkuminen vuorella, vaikka siellä onkin erinomaisen kaunis näköala, siellä useinkin vallitsevan siivottomuuden takia ole hupainen. Kaupungin valtuuskunnan toimesta on sen johdosta hiljattain valmistettu seikkaperäinen suunnitelma vuoren muuttamista varten puistoksi, ja ennen pitkää kai asia tulee valtuuskunnassa lopullisen käsittelyn alaiseksi.
Viimeisellä hetkellä on kuitenkin arkkitehti, vapaaherra K. A. Wrede keksinyt, että Observatorivuorta voitaisiin yksityisen yritteliäisyydenkin hyväksi edullisesti käyttää. Pari viikkoa takaperin vapaah. Wrede kaupungin viranomaisille jätti kartoilla ja asemakaavoilla varustetun ehdotuksen, jonka mukaan puheena olevalle vuorelle yksityisten toimen kautta rakennettaisiin ryhmä huviloita. Ainoastaan 120,000 neliöjalan alueen lähinnä tähtitornin huoneuksia vapaah. W soisi puistoksi, loput vuoren alueesta hän tahtoo annettavaksi yksityisen tai yhtiön huostaan, joka vuoren tasaisi, jakaisi sopiviin osiin, rakennuttaisi tarpeelliset tiet ja sitten möisi yksityisille huvilatonteiksi. Näille tonteille rakennettaisiin huviloita sitä varten vahvistettavan rakennusjärjestyksen määräysten mukaan.
Ehdotustaan tukee vapaah. W. seuraavalla tavalla:
"Helsingin rakennusjärjestys sietää mitä terveyden-hoitoon tulee paljon muistuttamista, sen tietää jokainen. Tekeillä oleva uusi rakennusjärjestys tulee epäilemättä paremmin pitämään terveysopin säännöistä huolta, mutta sen täytyy samalla valvoa asioimisliikkeen etuja ja sen vuoksi suvaita myöskin korkeita taloja ja ahtaita pihoja sekä muutakin terveydelle vahingollista. Samallainen on asianlaita kaikissa suuremmissa kaupungeissa, jonka tähden useimpiin niistä on laitettu erityisiä kaupungin-osia istutuksilla kaunistettuin, hiljaisten katujen varsille rakennetttavia huviloita varten, mitkä eivät saa olla kahta kerrosta korkeampia ja ovat sijoitettavat niin toisistaan erilleen, että valo ja päivänpaiste pääsevät esteettömästi niihin tulemaan. Kaduista kohoavan pölyn estää huvilaan pääsemästä ympäröitsevä vihanta kasvi- ja puutarha. Sellaista terveyden-lakien mukaista kaupungin-osaa ei Helsingissä lainkaan ole, vaikka Observatorivuori olisi, tasaustöiden toimitettua, siihen varsin sopiva ja on toistaiseksi käyttämättä.
Muuta sopivata paikkaa sellaiselle huvila-alueelle ei kaupungilla ole, sillä kaikki paikat kaupungin keskipaikoilla ovat jo käytännössä eikä huvilakaupunkia, jonka varallinen säätyluokka pää-asiallisesti tulisi omistamaan, sovi sijoittaa kaupungin syrjäpuolille työväen korttelien taakse. Huvila-kaupungin tulee olla kaupungin keskellä. Kaivopuiston huvila-alue on alusta alkaen järjestetty niin, että nykyään ei enää ole mahdollista sitä oikein hauskaksi ja somaksi huvilakaupungiksi laittaa, ja sitä paitsi matka sinne on pitkä ja ikävä. Jos Observatorivuoren harja särjetään pois, syvennykset täytetään ja katujen mäet siten loivennetaan, niin tämä paikka kauniin asemansa, raittiin ilmansa, ihanan näköalansa, terveellisen ja hyvän perustuksensa sekä läheisyytensä takia soveltuisi erittäin hyvin huvilakaupungiksi. Se tulisi näyttämään erittäin somalta sekä mereltä että kaupungista katseltuna, ja sen vihannat kasvitarhat sekä lehtevät kadut tekisivät siitä miellyttävän kävelypaikan."
Kieltämättä vapaah. Wrede on pukenut ehdotuksensa erittäin houkuttelevaan muotoon. Varmana saattaa pitää että jos vapaah. W:lle tai, niinkuin hän ehdottaa, jollekin yhtiölle, annettaisiin lupa ryhtyä puheina olevan tuuman toteuttamiseen, Helsingin Observatorivuorelle muutaman vuoden kuluessa syntyisi ryhmä sieviä huviloita, kaupungin varakkaimman kansanluokan kesä-asuntoja, jotka kaupungin näköä eivät suinkaan pilaisi. Mutta jos vapaah. W:n tuuma hyväksytäänkin, onkohan sentään syytä jättää sen toteuttamista yksityisille? Luullaksemme kaupunki hankkisi itselleen melkosen lisätulon jos se ottaisi Observatorivuoren laittamisen huvila-alueeksi omaan huostaansa.
Vapaah. Wrede on laskenut, että Observatorivuoren tasaamiseen, tontteihin jakamiseen ja kaduilla varustamiseen tarvittaisiin noin 460,000 markan kustannukset. Se on suuri summa se. Mutta sillä saataisiinkin sitten huvilatonteiksi yhteensä 470,000 neliöjalan alue. Koska ainoastaan varakkaat tulisivat tälle alueelle pyrkimään, niin varmana saattaa pitää, että 200,000 neliöjalasta maksettaisiin maanhintaa 2 markkaa neliöjalalta ja loppuosasta vähintään 1 markka. Koko alueesta saataisiin siis 670,000 markkaa. Jos tästä summasta vedetään pois alustaviin töihin käytettyin rahain koroksi vaikkapa 50,000 mk., niin voitto olisi sittenkin 160,000 markkaa. Kaupunki, jolla on oma rakennuskonttorinsa, mikä alustavat työt panisi toimeen, olisi tosiaan lyhytnäköinen, jos se jättäisi tällaisen yrityksen yksityisten haltuun.
Toivomme kuitenkin, että kaupunginvaltuusmiehet ilman pitemmittä mutkitta hylkäävät koko puheena olevan tuuman ja tekevät Observatorivuoresta mitä siitä on aiottu, nim. puiston. Joka vähänkään on tullut tarkastaneeksi pääkaupungin elämää kesällä, siltä ei ole jäänyt huomaamatta miten täynnä väkeä kaikki puistot ja kävelypaikat varsinkin sunnuntaisin täällä ovat. Kaupungin yhä kasvava väkiluku epäilemättä tulee tarvitsemaan lisää puistoja. Että Observatorivuori erittäin sopivan asemansa, ihanan näköalansa ja terveellisen ilmansa tähden on puistoksi omansa, on selvittämättäkin selvä. Seuraavat sukupolvet arvattavasti lausuisivat meistä jotenkin ankaran tuomion, jos nyt raha-ansion halusta käyttäisimme puheena olevaa paikkaa muuhun tarkoitukseen.
Sitä vastoin vapaah. Wreden tuumaa, että kaupungin pitäisi läheisyydessään säilyttää sopivan paikan huvila-alueeksi ei pitäisi ihan kokonaan hyljättämän. Kaupunki laajenee kiireesti Töölönlahden ja Edeslahden väliselle kannakselle päin. Eiköhän tällä alueella löytyisi huvilakaupungiksi sopivia ylänköpaikkoja, joiden kaunista näköalaa alempana sijaitsevat rakennukset eivät voisi turmella?
[Lähde: Uusi Suometar 6.4.1890 sivu 2]