Legenda.

Kirjoittanut Katri Vala


Kasteisena aamuna
heräsi keltaharsoinen haltiatar
kädessään loistava siemen.
Se säteili kuin Jumalan silmä.
Ja haltiatar vaelsi laulaen
yli aivan nuoren maan,
siniselle vuorelle
hän kantoi siemenen kasvamaan.
Taivas punertui sinä yönä,
kun valtainen terä aukeni vuorella.
Ja tuulella oli ihana salaisuus:
suuri kukanlehti putosi humisten maahan,
ja ihmiset lukivat siitä sanan RAKASTAA.
Ja he riitelivät siitä ja selittivät sitä,
mutta vain yksi sen ymmärsi.
Hän kulki heidän keskellään niin ihmeen hohtavana
ja hänen täytyi kuolla,
sillä ei kukaan voinut nähdä
hänen silmistänsä katsovaa Jumalaa.


Lähde: Vala, Katri 1930: Maan laiturilla: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.