Laulu lakkolaisille

Laulu lakkolaisille.

Kirjoittanut anonyymi


Saapuipa tyttöjä Hyvinkäältä,
saapuipa aikalailla.
Ne työtä, ruokaakin
ja asunnoita vailla.
Nämäpä oli Tonneri-herran
rikkahaksi tehneet,
vaan eipä he olleet herralta vielä
ilopäivää nähneet.
Ossi kuin istui huvilassa,
menetti paljon rahaa.
Silloin hän ärjyi tytöilleen:
»te olette tehny pahaa!»
»Teiltä palkat alennan
ja maksan mitä tahdon,
insinööri Orre kyllä
minun puoltain katsoo.
Vaan eipä tytöt suostuneetkaan
Orre-herran tuumiin,
Siitä syntyi Hyvinkäällä
Taistelu mitä kuumin.
Eipä tyttöjä murhe paina,
vaikka nälkä mieltä karmii.
Siitäpä oli Orre-herran
ja vallesmannin harmi.
Kapitaalit saarnasivat:
»kapina on siellä!»
Hyvinkäällä räyhääjiä
joitakuita tiellä.
Vaan poliisit ja vallesmanni
ei mahda niille mittää,
Sotaväki Hämehestä
avuks saada pitää.
Vallesmanni tyttärille
sivistystä jakaa,
Kuin hän talvipakkasehen
asunnoistaan ajaa.
Tätä herrat ylisteli
jaloks teoks vielä.
Vaikka oli nähtävänä
kurja meno siellä.
Kuin vallesmanni ja sotamiehet
asunnoista hääti,
Eipä nämä sairaita, ei
lapsiakaan sääli.
Näin se saarnas
Orro herra rakkautta kansaan.
Siitä Tonner prohvessori
joutunut on ansaan.
Prohvessori Tonnerill’ ol’
hyvä luulo kyllä,
että Orri-pojast’ olis
isänmaalle pylväs.
Vaan raha oli täyttänynnä
Orri-pojan tunnon.
Ihmisyyden pimittänyt,
kadottanut kunnon.
Tällä lailla Orri-herra
kunniata niittää,
Senpä tähden tiitingitkin
häntä siitä kiittää.
Tytöille kuin hätä tuli,
köyhäin tuumat yhteen!
Nyt on herrat leikanneetkin
viimeisenkin lyhteen.
Nyt on elo korjattava
vainiolta pois.
Ehkä siitä aattehelle
apuakin oisi.
Ylös vaan nyt köyhät kaikki
avuks’ heikommalle.
Että saatte äänenne viel’
joskus kuuluville.

K. T–nen.


Lähde: Työmies 22.4.1901.