Hän avun tuskaan tuottaa

57. Hän avun tuskaan tuottaa.

Kirjoittanut Simo Korpela


Käy, sielu vaivainen,
Käy eteen Jeesuksen!
Hän avun tuskaan tuottaa,
Kun sydän häneen luottaa.
Sen muuttumattomana
Vakuuttaa armon sana.
Ei huonoimmaltakaan
Hän kiellä armoaan.
Ei vaadi töitä, voimaa,
Ei kurjuuttas myös soimaa.
Sen vaatii ainoastaan,
Ett’ otat armon vastaan.
Jos syntis oisivat
Niin mittaamattomat,
Kuin meret ilman alla,
Kuin tähdet taivahalla,
Ken luokseen vaan ne kantaa,
Hän kaikki anteeks antaa.
Siis mistä löydät syyn
Nyt enää epäilyyn?
Miks et käy Herran luoksi?
Synteiskö suurten vuoksi?
Oi syntein tähden juuri
On armonsa niin suuri!
Ja kuta raskaampi
On syntikuormasi,
Syy suurempi on sulia
Kiiruusti esiin tulla
Sun kuormas raskaan kanssa.
Niin särkyy synnin ansa.


Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.