Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa

Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa.

Kirjoittanut Carl Helenius
Nuotti: Svårare seglats man sällan finner, etc.


Erikki sanoo:
Minä olin Nuori, Minä olen Vanha
Sinä olet samankaltainen.
Missä ovat Ukkot, Missä ovat Akkat,
Pojat parhat, Pijaiset?
Yrjä vastaa:
Vanhat ovat kaikki vanhuudesta
Kuollon kautta korjatut;
Pojat ovat Äijät, Pijat ovat Ämmät
Kaikki toisiin kääntynyt. :,:
Erikki:
Tultuani Taloon, Mentyäni Majaan,
En tunne enään Isäntää.
Kussa ovat kirjat, kussa ovat käskyt
Joita kaikki kuultelit?
Yrjä:
Isä makaa nyttä juovuksissa
Pojat krouviin karanneet
Äiti toruu tuolla laiskaa Lisaa
Kaikki pahaan paatuneet. :,:
Erikki:
Koriat ovat Kellot, korkiat ovat Kallet
Poikain piiput pulskiat!
Kultaiset käädyt? kiiltävät kampat,
Pijoille pieksut punaiset!
Yrjä:
Talonpoika tahtoo Herra olla
Trenki samaa toivottaa
Äiti aikoo aina Frouan ellää
Sepä Piikaa paisuttaa. :,:
Erikki:
Mikä ollee mieli, Mika ollee maali
Tapain turhain toimelle,
Missä ovat Miehet, Missä ovat Vaimot
Vagat, Virjät Muinaiset?
Yrjä:
Kopeuden kanssa kavalutta
Nyttä nähdän kaikissa.
Vanhin vastaa Synnin syytä
Nuorten tyhmä tegoissa. :,:

Kaarlo Simon poika.
Kirjoittaja.


Lähde: Turun Viikko-Sanomat 20.11.1824.