Eloni.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Haudan reunall’ otelmaa,
Tyrsky-merten kuljentaa,
Riento kaukaisuutta päin –
Tuota oot sa, elämäin.
Laivur’ silmäs’ aalloillen
Innoissaan ja toivoen:
”Tahdon ruskopilven taa!
Siellä siintää kaunis maa;
Siellä saavun onnelaan,
Riemun, valon valkamaan.” –
Purje paisui, toivo kiils’,
Aavaa merta laiva viils’.
Haudan reunall’ otelmaa,
Tyrskymerten kuljentaa,
Riento kaukaisuutta päin –
Tuota oot sa, elämäin.
Missä tyynen valkaman,
Mielen rauhan saavutan?
Miss’ on toivon kultamaa,
Jot’ en konsaan unhota?
Aalto purtta eksyttää,
Yllä vinkuu myrskysää;
Yhtä kaukaa vieläkin
Pilvi siintää silmihin!


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.